Atuagagdliutit - 08.02.1994, Qupperneq 15

Nr. 10 • 1994
75

GRØNLANDSPOSTEN
Nerimartarfimmik siunnersuut
All.: Juaaka Lyberth, Kommunalbestyrelsemi ilaasortaq
Kalaaliminiinnarnik nioq-
qutilimmik neriniartarfili-
ornissamik siunnersuut:
Matumuuna siunnersuu-
tiginiarpara Nuup Kommu-
neata suleqataaffigissagaa
neriniartarfimmik kalaali-
miniinnarnik nioqquteqar-
tumik Nuummi pilersitsiso-
qarnissaa.
Nioqqutissiat sassaalliu-
tigineqartartussat tassaas-
sapput kalaalimernit - pui-
sit, arferit, tuttut, savat,
timmissat allallu neqaat
Nunatsinnit pissarsiarine-
qarsinnaasut - aamma aali-
sakkat kalaalerpaluttumik
nerisassiat.
Aamma kalaalimernit
qallunaaminerpalaartumik
nerisassiat sassaalliutigine-
qartarnissaannut periarfis-
saqartariaqarpoq. Neriniar-
tarfissap qanoq kikkunnillu
ingerlanneqarsinnaanera
misissortariaqarpoq.
Isumaqarpunga Nuup
Kommunea toqqaannartu-
mik ingerlatsisuunngikka-
luarluni pilersitsiniarnermi
aningaasaleeqataasinnaa-
soq, soqutigisaqaqatigiinnil-
lu suleqateqarluni neriniar-
tarfimmik pilersitsisoq.
Takorloorneqarsinnaa-
voq Nuummi takornariar-
titseqatigiiffik, aalisartut pi-
niartut, taakkulu nuliaasa
peqatigiiffii, immaqalu neri-
niartarfinnik ingerlatse-
reersut ilaat suleqatigalugit
neriniartarfik »Kalaalimi-
neq« (taama taaginnarallar-
lugu) aallartinneqarsinnaa-
soq. Imaluunniit neriniar-
tarfiup pilersikkiartuaarne-
rani ukiuni pingasuni siul-
lerni kommuni qulama-
veeqqusiisinnaasoq.
Kalaalimernit eqqarsaati-
galugit Nuuk akunnaatsu-
mik inissisimavoq Nuum-
mullu tikittartunit, ilaati-
gut takornarianit, apeqquti-
gineqartuartarpoq sooq
Nuuk kalaaliminiinnarnik
nioqqutilimmik neriniartar-
feqannginnersoq.
Isumaqarpunga »kalaali-
mineq« (taaguutaannaagal-
larpoq) Nuummi innuttaa-
sunit soqutigineqarluarsin-
naasoq. Aamma sinerissa-
mit Nuummut tikittartunit
minnerunngitsumillu tak-
ornarissanit siunissami
amerliartuinnartussanit.
Nunatta siunissai puiugaagmnalerpugut!
All.: Johan Henningsen, Uummannaq
Nunatsinni inuusuttut
inuusuttuaqqallu sunngif-
fimmi sammisassaqartitaa-
nerat ukiut qulit matuma si-
omaniilluunniit ajorneru-
lersimavoq. Naak nunarput
inuttuseriarsimagaluartoq,
piffiillu tamani tamaani si-
nerissamiittut alleriarsima-
galuartut, inuusuttullumi
nunatsinni nungulinngik-
kaluartut.
Ullumikkummi periarfls-
saasut naammanngillat, ta-
marmimmi aaliangersima-
sumik siunertaqarlutik am-
m as arput. Sammineqarsin-
naasuUu amerlagaluaqaat
kiisalu ilisimaneqanngitsut
sammisassaqqilluaraluar-
tut ujartomeqarpiaratik
inuusuttuniik. Ullutsinni
utoqqaanerusut inuusut-
tuujunnaarsimasut oqarta-
raluarput »naamik uagut
inuusukkallaratta« kiisalu
»naamik uagut meeraagall-
laratta« ullutsinni sammis-
assarpassuit tikkuarlugit.
Kisianni taamatut oqartar-
tut ilisimanerpaat kiserlior-
neq aamma inuppassuit
akornanni misigineqarsi-
mammat. Taamatuttaaq ip-
poq ullumikkut sunngiffim-
mi sammisassaaleqineq,
sammisassaqangaarmammi
qanngali sammisassaaleqi-
nannguarsi.
Inuusuttummi ullumi
isumasiorfigisinnaasamin-
nilluunniit pissaqanngitsut
nalunngilarput. Tassami
isumasioqatigiinnerit inuu-
suttut nukittorsaatissaralui
allaat mattusimaneqartutut
oqaatigineqarsinnaapput,
katersortarfiimmi ullumik-
kut sumut kikkunnillu ator-
neqartartut nalunngilarput,
allaat Tuluit Nunaanni illo-
qarflssuit annerit ilaanni
Bingo Hall-inut unammil-
lersinnaalluarlutik. Kiisalu
ullumikkut inuusuttut
nammmineerisaminnik atu-
agassiaqaratilluunniit
isummersoqatigiiffigisin-
naasaminnik.
Katersortarfinnik tigu-
aaqqasut, taakkuunngin-
nerpammi inuusuttut siu-
nissarinerarlugit oqaluttar-
tut?
Katersortarfiimmi imaa-
litsiaannaq atorneqarsin-
naajunnaareersimapput,
inuusuttuniit isumasioqati-
giifflgineqarsinnaanatik al-
laammi sinerissami pifTinni
amerlanerni katersortarfln-
ni Qitik oqaluttuaannan-
ngoriikatareersimalerluni.
Katersortarfiit innuttaasu-
nut tamanut sanaajugaluar-
lutik inuusuttunik iserfl-
geqqusaanngillat!
Oqaaseqatigiinnguit »Nu-
natta siunissai« utoqqaane-
rumaaniik inuusuttunut
qujageqqusaarutaannartut
atorneqartuartut allaat inu-
iaqatigiit iluanni naalakker-
suinikkut sulissussiniarlu-
tik qineqqusaartoqartarne-
rini inuusuttunik illersuer-
paluttumik sullissiniarpa-
luttumillu nipilimmik asuli
inuusuttunut qineqqusaar-
tartut, naammitaava maan-
nakkut tamakkua? Sallu-
tuummi tatigineeruttarput!
Inuusuttummi aamma sal-
lutuuniik sullinneqarusun-
ngillat tatigiunnaareera-
mikkit! Qinersisoqaqqiler-
pallu tatiginarnerusut qi-
nerneqarnissaat asuli ine-
qunamersiuinnarnagit,
aamma utoqqaanerumaa-
nut kissaatigigaluarparput.
Nalunngilarpummi nunat-
sinni qinersisoqartarnerini
inuppassuit qinersisartut
aammalu qinigannaaqartar-
tut, qinikkamik angunia-
gaannilluunniit paasisaqaq-
qaallanngu aratik.
Meeqqat inuusuttullu si-
unnersoqatigiifilat SOR-
LAK, uani sapaatip akunne-
rata naanerani Nuummi al-
lafTeqarfimminni siulersui-
suusut ataatsimiinnissaan-
ni, inuusuttuaqqat inuusut-
tullu meeqqaUumi, ullumik-
kut sunngiffimminni susas-
saaleqereeqisut qanoq siun-
nersomiarpaat? Sammisas-
saannik, sumunnarflssaan-
nik sammisinnaasaannilu?
SORLAK tassaassanngin-
nerluni nunatsinni meeqqa-
nik inuusuttuaqqanik inuu-
suttunillu isumasioqatigii-
sitsinissamut aqqutissiui-
sussaq naalakkersuinermil-
lu suliaqartut taakkuun-
nginnerpat tamatuma pivi-
usunngortinnissaanut iki-
uuttussat?
Tu sar talereer par pu mm i
illoqarfiit arlaanni inuusut-
tuaqqat pikititsiniarlutillu-
sooq pissusilersortalersima-
sut, tamakkuinnaanngil-
lammi sumukarflssaaleqi-
sut kiisalu susassaaleqisut.
Nalunngilarpummi avataa-
niik inooriaatsit qanoq sun-
nersimatigigaat ullutsinni
inuusuttut nunatsinni inoo-
riaaserilersimasaat. Ullu-
mikkullu illoqarfissuarni
Europami USA-milu inuu-
suttuaqqat qanoq inooriaa-
seqalereersimasut tusagas-
siuutitigut takusaannalerii-
katapparput, tamannalu
ulorianartortaqarpoq nu-
natsinni atorneqalersinnaa-
nissaannut.
Inuusuttummi atugarli-
ortitaajuarunik tamakku
inooriaatsit atulerataannaa-
vaat. Inuusuttut utaqqiin-
narpallaarnerarlugit oqar-
toqartarpoq, ilumoorpormi
nalunngilara. Aamma eq-
qarsaatigineqartariaqarpoq
inuusuttut qanoq tatigine-
qanngitsiginerat utoqqaa-
nerumaaniik, tamannalu
soorunami inuusuttut siul-
liuniannginnerannut peq-
qutaalluinnarpoq. Allaat it-
toornarsaarisuulluinnarlu-
ni inuusuttut nuimanissa-
raluinut. Tassami oqalugi-
artartut nalusanngilaat
inuppassuarnut oqalugiaq-
qaarniarluni qanoq ittoor-
nartiginera kiisalu qanoq
pissanganartiginera. Kaam-
mattorneqarnissarmi, siun-
nersorneqarnissarlu inuu-
suttut ullumi amigaatigaat.
Inuusuttummi kukkussu-
taat inersimanerusuniik ki-
simik uparuartomeqartar-
put, siunnersuutissaqaratil-
luunniit. Inuusuttulli na-
lunngilaat kukkunerit ilin-
narfiusartut, kukkussallu-
tillu qunuginngilaat ilikka-
gaqarusukkamimmi.
Ajornartorsiutillu inuu-
suttut akornanni amerlival-
laanngineranni isumasioqa-
tigiittarnerit aallartittaria-
qarluinnalerput Kalaallit
Nunaannit. Naggataatigut
apererusuppunga kikkunu-
ku nunatta siunissaannut
kaammattuiniartut, siun-
nersuiniartut, tapersersui-
niartut, sullissiniartullu?
Puisip neqaanik ooriikka-
mikk suaasanik suppalim-
mik, neqinillu ooriikkanik
allanik akuukkanik »aqer-
lortikkanik« allatulluunniit
poortukkanik, Nuummi ni-
oqqutissiorniiornissap mis-
issuifligeqqissaarneqarnis-
saa Juaaka Lyberth-ip allak-
kamini siunnersuutigaa.
(Asseq toqqorsivimmiit)
Puisip
neqaa
nioqqutis-
siaralugu
All.: Juaaka
Lyberth,
Puisip neqaanik »aqerlor-
tikkanik« nioqqutissiuler-
nissamik siunnersuut:
Puisip neqaanik ooriikka-
mikk suaasanik suppalim-
mik, neqinillu ooriikkanik
allanik akuukkanik »aqer-
lortikkanik« allatulluunniit
poortukkanik, Nuummi ni-
oqqutissiorfiliornissap mis-
issuiffigeqqissaarneqarnis-
saa matumuuna siunner-
suutigaara.
Tunngavilersuut
Nunatsinni neqit pissarsia-
rineqarsinnaasut ajornan-
nginnersaraat puisip neqaa.
Puisip neqaata nutaap pis-
sarsiarineqarsinnaanera
ima ajornanngitsigaaq ne-
qip qeritillugu tunisassiari-
neqartarnera imminut aki-
lersinnaanngilluinnartutut
naatsorsuutigisariaqarluni.
Nunaqarfiit illoqarfiillu
amerlanersaat puisit ne-
qaannik imminnut pilersor-
tuupput, nutaartugassaqar-
tittinerlu eqqarsaatigalugu
taamaattariaqarluni.
Puisip neqaa qeritillugu
nioqqutissiarineqartartoq
nutaamut unammillersin-
naanngilaq aamma qaam-
matit arlaqanngitsut qaa-
ngiutiinnartut neqi qanga-
nitsertarmat, orsua puja-
sunnilerluni.
Soorunami puisip neqaa-
nik qanganitsanik mamari-
saqartunut mamartaraluar-
luni nioqqutissiatut pileri-
nassusia killeqartorujus-
suusarpoq.
Taamaattumik neqi peq-
qinnartoq, ajornanngitsu-
millu pissarsiarineqarsin-
naasoq nioqqutissiassatut
annerusumik iluaqutigini-
arneqarneq ajorpoq, naak
nikkuliaralugu nioqqutissi-
arineqartarnera iluatsitsif-
flunerusarugunaraluartoq.
Neqili ooreerlugu suaasa-
nik suppalerlugu nioqqutis-
siarineqarsinnaanera misis-
soqqissartariaqarpoq. Nioq-
qutissiornissamut tunnga-
viusinnaasut tamarmik
Nuummiipput: Puisip ne-
qerpassui. Innaallagiaq aki-
kitsoq, sulisussallu.
Neqip suppallip saniati-
gut aamma misissortaria-
qarpoq neqip allatut nioqqu-
tissiarineqarsinnaanera,
soorlu: Neqi siariigaq mis-
eqqerlugu, (puisip kujaa ili-
vitsuutillugu siataq, aggo-
reerlugu uunnaannariaq).
Aamma neqi uuinnagaq qa-
qorteqqasulerlugu Karry-
mik miseralik, ilaalu ilan-
ngullugit.