Atuagagdliutit - 15.12.1994, Qupperneq 14

Nr. 97 • 1994
74

GRØN La Njj S P O S T E N
JuiiUerluinnalersumi ajoqersidariomeq
Allattoq palasi atuakkiort-
orlu Otto Sandgreen.
Ukioq 1909 Avanersuarmi
ajoqersuiartortitsineq aallar-
nerneqarpoq, tassalu ukior-
manna ukiut 85-inngorput.
Tamatuminnga pissuteqartu-
mi una taamatut qulequtalik
»Juullisiutit - meeqqat atua-
gassaat«-ni 1975-imi ilan-
ngussimasara ilanngutassia-
reqqippara. Tamatuminnga
allaatiginnittuuvoq avaner-
suarmi 1937-imiilli ajoqius-
imasoq Peter Jensen, sior-
naatsiaq toqusoq. Juullerlu-
innalersumi ajoqersuiartor-
simavoq piniartoq iluliarmi-
uusimasoq Enok Kristian-
sen. Piniartoq ajoqersuiart-
ortitaq taanna ukiuni 6-nni
avanersuarmiissimaninni ili-
sarisimallualersimavara, Si-
orapalummi najugaqarfigil-
luartarsimallugit, misigisa-
minillu taassuminnga aam-
ma oqaluttuussimavaanga.
Taamatut Peter Jensen oqa-
luttuussimavaa, taassumalu
allaatiginninnera maliinnar-
para, annikitsutigut allan-
ngortilaaginnartarlugu.
Avanersuarmi
ajoqersuiartortitaqarfik »A-
vannaata ulloriaa«-nik taal-
lugu Uummannamiikkalu-
artoq (Thule) 1915-imi Kan-
gerlussuarmut nuunncqar-
poq. Soorunalumi Enukkut
(1914-imi Avanersuarmut
tikittut) nooqataapput. Taak-
kulu ilagaat Nuulliit, nug-
gersimanersuup Kanga-
arsussuarmik ateqartup kan-
gerliumanerisa ilaanniittoq.
- Qaammat decemberiulers-
oq Gustav Olsen (Guutak -
taavani ajoqersuiartoritat si-
ullersaat) Enullu isumaqati-
giipput nuullermiut Enum-
mit orininneqassasut juuller-
nissaanik ajoqer-
soriartorlugit.
Taamani ornitaa silaan-
nakkut toqqaannarlugu ullu-
mikkut angalariaaseq atorlu-
gu ornissagaluaraanni suun-
ngikkaluarpoq, siumut uti-
mullu 200 km-it sinnitsiaan-
narlugit, taamanili qimus-
serfigisimasaa naatsorsumi-
saarakku 300 km-ingajannik
isorartussuseqarpoq - qani-
gisassaanani. Taamani anga-
lasimaneranut eqqaamane-
qassapput kisimiilluinnarsi-
manera taartorsuuneralu. -
Ulloq suna Kangerlussuar-
miit aallarfigisimanerpaa,
qanorlu sivisutigisumik
Nuullerniissimanerpoq, ajo-
qersoreeramigilli decembe-
rip 22-ani angerlamut aallar-
simavoq.
Avanersuaq aallaqqaataa-
ni oqaatigineqareersutut
1909-imi ajoqersuisoqaler-
poq. Enok Kristiansenip taa-
mani angallavigisaa taava-
neereersimasutsinni tupin-
naannaavoq, inuulli piner-
tusimassusia sapinngissi-
massusialu. Taamaattumik
allaatigisaq una avanersu-
armiut ajoqersorncqalerne-
rannit ukiut 85-inngorneran-
nut pilluaqqussutaallunilu
eqqaaneqaataali.
Piitaararlu ima allap-
poq: »Unnuaq allaaqqis-
sorsuuvoq qilak nuiatanngu-
aqarani, taamaariarmallu
qilammi ulloriarpassuit
qaammareqalutik uisorilap-
put. Angut sivisuumik mia-
nersortumillu ingerlania-
recrsimalluni unikkallarpoq.
Qulitsami tuttup amiusup ai-
lupaarusaata kanersimanera
aaqqatiminik tagiartorlugu
piiareeramiuk nasaa tunum-
mut malakartiimeriarlugu
qummut qiviarpoq. Kisi-
miippoq. Qimmini kisiisa si-
visuumik ingerlaqatigisima-
sai maanna eqqamini sikumi
aqupisimalerput. Sila isse-
qimmat qulitsami saniatigut
nanoqarpoq. Tooq tigumiar-
paa sikumi saattumi ingerla-
vigisamini sikup qajannar-
neranut atussaaneranulluun-
niit misilittaassutigisani,
taannalu sikumut kapputeri-
arlugu aaqqateqarluni illut-
toorullugu tigummivaa peqi-
kannerluni siumut orlersi-
malluni, qummut qilaallu
kangiata tungaanut isigalu-
ni, massa taamaalinerani su-
li ullulernissaanik ilimanan-
ngikkaluartoq.
Qaamagaluarunilumi ul-
lup qaamarna immanguaan-
naq malunniulluni sivikit-
suinnarmik qaammaqquser-
suilaartussaavoq....qaasuit-
sulliuna unnuaa aamma i-
laanneeriarluni allaaqqis-
sorsuulluni anoreqanngillu-
innartaraangami nuannerlu-
innartartoq, kisimiikkaluar-
luniluunniit...qilammi ullori-
arpassuit uisorilasut, suna
suna nipinnguasSaa... Angut
eqqarsaateqarpaseqaaq. Eq-
qarsaatai unnummi matuma-
nerpiaq angerlarsimaffia-
niikkaluarput, aqagu unnup-
pallaartinnagu angerlamut
tikereersimajumagaluaqalu-
ni, juullimut angumersinias-
sagami. Aqagumi tassa juul-
liaraq....unnuaq iluartoq nal-
liutingajalerpoq.-
Eqqarsaatai allamut sa-
ngoriataarput. Eqqarsaatigi-
lerpai meeraanerminit utoq-
qalinerminut qavani nunatta
kitaani illoqarfiit inuttuner-
paat ilaanni juullisiortarsi-
manini. Taamani inuusuttor-
passuullutik silatangiaasar-
simapput...tulleeriittorsuul-
lutik tussiartuartarsimapput
juullip ulluani ullaannguaq
oqaluffissuarmi naalagialin-
nginnermi sapinngisamik il-
lut tamakkerniarsaralugit.
Naalagialernissamullu an-
nguttoorumannginnermik si-
latangiaasut amerlanertigut
marlunngorlutik avillutik si-
latangiaasarput.
Oqaluffissuarlu!.... Juul-
lerujussuup ullaavani naal-
agiarncrmi inunnik ulikka-
arluinnartarpoq, naneruuter-
passuarnik ikitersimasunik
qaammarsarneqarluarsima-
qaluni....kiisalu takorluuk-
kaminut ilannguppai tussi-
aqattaartussatut sungiusar-
neqarsimasut erinnat tusar-
nersorsuit tulleeriillulik ato-
raat, naalagiarpassuarnit tu-
sarnaarneqartut.
Angut taama takorluuitil-
luni tassanngaannaq itertut-
ut illuni qisuariarpoq, malu-
gilerporlu kiagunnini qaan-
giussimasoq. Anersaamivoq
cqqaminullu qinilerluni. I-
nuilaarsuarmi kisimiippoq,
nunaqarfinnguarlu angerlar-
niarl'igisaa suli miilinik arla-
linnik ungasissuseqarpoq.
Piumassuseqarporli aqagu-
mut tikinniarumalluni. Nu-
naqarfinnguaminnut tikiffis-
samini pisiniarfiup piinik
nunagisimasamini juullisior-
tillutik pinngitsoorsinnaa-
junnaarsimasaminnik pissa-
qanngilluinnaraluarput. Ka-
laaliminernilli soorlu qila-
lukkat mattussuinik naam-
mattorsuarnik juullisiutis-
saqarput....
Nunaqarfinnguup ornissi-
masaata (Nuulliit) inui sule
tamakkerlutik kuisissiman-
ngillat. Ornitani tikikkami-
git ilassilluarneqaqaluni ul-
luni arlalinni najorsimallugit
ajoqersorniarsintavai kristu-
miutut inuunissaannik. Ma-
lugisimavaalu tassunnarsi-
manermini angiluttirsima-
nani, misigisanilu taanna su-
lincrmini nakussatsiallaati-
geqalugulu nuannaarutigisi-
maqaa. Enok inuuvoq inus-
siarnersoq, utoqqarnut
meeqqanullu assigiimmik i-
lasiuisoq, sulisillunilu qa-
nilaarpaluttumik aalajaappa-
luttumillu pissuseqartarpoq,
taamaattuuninilu pissutiga-
Iugu suliffigisaminit asane-
qarlunilu ataqqineqalersi-
malluni.
Nuullernit angerlartussan-
ngortorlu siku tassunnarner-
mini ingerlavigisimasaa,
taamalu angerlamut aamma
aqqutissarisaa anorersuarmit
aserorterneqarsimavoq aq-
qutiginiagassaajunnaarluni.
Taamaakkaluartoq angerlar-
tariaqalersimavoq nammi-
neq ilaquttani palasikkullu
nunaqqatigisatillu juullisio-
qatigerusukkaluaqigamigit.
Nunaqarfimminnullu ulloq
ataasiinnaq ingerlalluni a-
puussinnaanngilaq sikup a-
serortersimanera pillugu aq-
qut qipiterioqisoq atorlugu
aatsaat angerlarniarsinnaa-
gami, qularikujuppaalu juul-
limut angumeqqussinnaas-
sanerluni.
Aallaqqaarnermini ulloq
ataaseq sermikkoortussaa-
voq, sermerlu atoreeruniuk
sikukkoorluni nunaqarfim-
minnut ingerlaniartussaas-
salluni.
Aallalernerani nunaqarfi-
up ornissimasaata inutuan-
nguinit niuffiorneqarsima-
voq piareersarneranilu ikior-
neqarsimalluni. Qimmini u-
ninngaarnermini qasuerser-
luarsimammata aallaqqaar-
simalernermini pilertorsi-
maqaaq.... Useqalaarpoq,
nammineq taquaqalaarami
qimmimilu nerisassaannik
nassataqarluni....
Majuarnini (sermikkut) si-
vitsullartoq kiisami sermip
qaavanut pisimavoq, taa-
malu sermip quassugaasar-
taatigut aputeqannginnero-
qisukkut ingerlalerami i-
ngerlalluartorsuanngorsimal
luni. Ullunilu kingullerni
anorersuarsimanerata aput
persorisarsimanermit man-
ngertorsuanngortissimavaa
ilaatigut sermeq saqqumiin-
nartunngortissimallugu. Aq-
qutikkullu taamaattukkut in-
gerlaneq qamutini ataniar-
nartorujussuusarmat qa-
mummi naqitarutai tigullu-
artitertariaqartarpai qamutit
tassaanngaannaq ajaqqillu-
tik akimminneranni qamuti-
minit igitaajumanani... Taa-
maalluni malugilcrpaa ser-
mip uingarna tikissimallugu
sisujartulersimallunilu.
Qimmini unissarpai, u-
nimmatalu qamutiminit niu-
gami allunaaq naparissami-
niittoq tiguaa, nigalinngor-
lugu tassutariillugu imusi-
masoq, qamummilu uemeri-
nut atitillugu qamutini ki-
nataqquserlugit uingajaak-
kut sisulcruni sukkavallaar-
umanani. Sitsuia uingaval-
laanngilaq aputaali mann-
gerluni. Nammineq naparis-
saniippoq noqillunilu... Suk-
kaqaluni sisuvoq anertik-
kartuinnanngorlunilu kiisaa-
na naqqinnillartoq. qimmini
unitsippai....noqillunilu ilu-
ngersuasimanermit assut ki-
agulersimavoq, kisianni qu-
litsani peerumanngilaa, piis-
sagaluaruniuk atinialeqqin-
nissaanut qerereersimassam-
mat taamalu ateqqinniarnis-
saa ajornakusoortorujussu-
anngussalluni.
Qamutini naqitarussaaja-
ramigit qilalukkap neqaa qe-
risoq tigugamiuk ulimaam-
minik avissillattaarluni qu-
artulerpoq, imerusuttorujus-
suanngoramilu ikumasartuni
tigoriarlugu kisarpaa igaa-
raannguarlu apummik im-
meriarlugu ikkullugu. Suli
nerilluni imeq qalaalermat
tiililaarpaa ikumasartunilu
qameriarlugu tiitulerluni.
Tiitoreerami usini iluarsaap-
pai, pituuttat illaarlugit. Taa-
va qamutit saniannut qeq-
qippoq eqqanilu misissoq-
qissaalerlugu. Paasiniarpaa
aqqutiginiakki uniorpallaar-
nagu ingerlasimalluni. Ano-
reqanngilaq, qilak nuiaqala-
alersimavoq siumullu isigi-
lertoriarluni iperaattani na-
parissaminiittoq tiguaa qim-
minilu aallaqqullugit kaler-
rillugit.
Ingerlammersullarluni
sermip uingarna tikeqqip-
paa. Siullermik majuarsima-
saanit sivikinneruvoq ui-
ngannginnerullunilu, erniin-
narlu qaqillugu illuatungaa-
tigut sisuvoq.
Sisorecrami ingerlavigini-
akkami tungaanut ingerlaan-
narpoq, nalunagu sikumut
aqqarfiginiakki tikissinnaa-
nagu taamalu sermimi sinik-
kallartariaqassalluni. Ul-
laammat aallarfimminit
maanna ungasilleqaaq. 1-
ngerlanini naammagisimaar-
paa. Taamaakkaluartoq si-
visuumik ingerlagallarpoq
qimmini aqqutiginiakkami
tungaanut saqitsartarlugit ul-
lorissallu misissortarniarlu-
git, ingerlanermini naluna-
aqutarigamigit.
Ingerlammersorsimalluni
isumaliulerpoq ajunnginner-
ussannginnersoq maanna
unikkallaruni, sinilluni qa-
suerserlunilu. Taamaalior-
poq, qimmini unitsillugit
qamutinillu peersinnarlugit
illuartillugit pituppai. Pilat-
tuunnilu tigullugu apummik
manngertumik illuikkiassa-
mini piiaalerpoq illuikkiu-
lerlunilu. Ukioq ataasiinnaq
taavaniissimagaluarluni illu-
ikkineq ilikkareersimavaa.
llluikkiaa mikisunnguu-
voq imminuinnaq naammat-
tuliarigamiuk. Taava iserfis-
saa pilattorlugu peereerami-
uk anivoq qarmarneralu si-
lataanit ussissalerlugu....
Nassataaminik eqqussui-
garni akornannit tiguaa qul-
linnguaq »inuit qulliat«. Qi-
lalukkap orsuanik kaavars-
ilaariarluni ipeqqamillu i-
peqqeriarlugu ikippaa, illu-
ikkap ilua qangami qaam-
maallannguarsi! Taamaale-
reerami qimmini nerukkar-
pai. Ineramik atisani tiluttor-
luarsinnarlugit illuikkaminut
iseqqippoq puisip neqaanik
uullereersimasumik neqiliu-
gassaminik nassarluni. I-
kumasartoq ikisariarlugu i-
gaarannguani apusersorpaa,
apullu aammat uullerlugu....
Qalammata nerivoq qajualu
uunartoq qajortorlugu. Issit-
torsuarmimi nukersortarlu-
nilu angalusuni naleqquttu-
nik inuussutissaqartariaqar-
poq....nerereersimatsiaanna-
lerluni uernalerami innarfis-
sani iluarsartuuteriarlugu
qullinilu ikummarissariarlu-
gu innarpoq, erininarserian-
ngitsorlu sinilerluni....
Angalasup juulliaqqap un-
nuaani kiserliorluni sininne-
rani qimmit niaqqutik mas-
sitittarpaat....
Ullaanngulersoq angut i-
terniamissaartalerpoq. Qul-
lia ikummarikkunnaalersi-
mavoq....taava makippoq tii-

Isertartuni tamaasa Timersortarfimmillu atuisartut
ukiumi qaang'iutilersumi qutsavigai.
Juullisiorluarnissaannik ukiumullu nutaamut
iserluarnissaannik kissaallugit Juullimi pilluaritsi.
AASIAAT TIMERSORTARFIAT
postbox 150
3950 Aasiaat
Tlf 4 23 01 / 4 24 92