Atuagagdliutit - 21.05.1996, Blaðsíða 13

Nr. 39 • 1996
13
GRØNLANDSPOSTEN
Kikkut takomariaassanersut
iluamik paasisariaqarpoq
Ukioq 2002-mi 61.000-inik takornariaqarnissaa ilimagineqanngilaq,
akunnittarfimmi pisortaq Erik Bjerregaard isumaqarpoq
ILULISSAT (LRH) - Akun-
Akunnittarfimmi pisortaq Erik Bjerregaard: - Ukioq 2002-
mi 61.000-inik takornariaqalernissaq ilimagineqanngilaq.
Hoteldirektør Erik Bjerregaard: - Ingen tror på 61.000 turi-
ster i år 2002. (Arkivfoto: Knud Josefsen)
nittarfimmi pisortaq Erik
Bjerregaard aamma akunnit-
tarfimmik piginnittoq Svend
Junge isumaqatigiilluinnarput
Greenland Tourism-ip Ka-
laallit Nunaanni kikkut takor-
nariaasamersut erseqqissaati-
gisariaqaraa, ingerlatsiviup
paasisimammagu Kalaallit
Nunaannut takornariartartut
amerliartomerujussuat. Ilulis-
sani pineqartut marluk akun-
nittarfeqarfigisaanni unnui-
sartut amerleriarsimanngillat,
amerliartomatillu.
- Kalaallit Nunaannit nam-
minermit takomariat ilanngu-
tissagaanni unnuisartut anni-
kitsuararsuarmik amerleriars-
imapput, Hotel Arctic-imi pi-
sortaq Erik Bjerregaard oqar-
poq.
- Ukioq 2002-mi takornari-
at 61.000-it? Naagga, taman-
na kialuunniit upperisinnaan-
ngilaa, Erik Bjerregaard qula-
ruteqarani oqarpoq. Isuma-
qanngilarlu takomariat qanoq
amerlatiginerat soqutiginar-
tuusoq. Soqutiginartuuvormi
takomariat Kalaallit Nunaan-
ni aningaasanik qanoq amer-
latigisunik atuisamersut.
Tamanna Hotel Hvide
Falk-imik llulissaniittumik
piginnittup Svend Jungep isu-
maqatigaa.
- Ilumoorpoq naammatta-
galerlutik takornariartartut a-
merlasoorpassuunerat. Ilagaat
aningaasaatilissuup ernera
Kalaallit Nunaannut angala-
nissaminut ataataminit akili-
unneqarsimasoq, asanerpaa-
sani aapparalugu pinngortita-
mi angalarusuttoq, Aningaa-
saateqanngilaq, taamaakkalu-
artoq umiarsuarmut takoma-
riartaammut ilaasumit ani-
ngaasanik atuinerusarpoq.
Ukiullu 10-15-it qaangiuppa-
ta nakorsanngorsimalluni
aningaasaaterpassuaqalerpat,
taava aamma ajunngitsumik
pisassavarput, Svend Junge
illarluni oqarpoq.
Pitsaassuseq/-
amerlassuseq
Erik Bjerregaard isumaqan-
ngilaq aningaasarpassuarnik
iluanaamissamut takomariar-
passuit tikittalemissaat ilua-
qutaassasoq.
- Takomariat amerlassusaat
oqallisigineqartarpoq, qanoq
ittuunerat pinnagu, takorna-
rissallu ataasiakkaap Kalaallit
Nunaanni aningaasanik qa-
noq amerlatigisunik atuisar-
nera eqqaaneqassanani, Erik
Bjerregaard oqarpoq.
- Ullumikkut paasinarsivoq
anguniarneqartariaqartoq i-
nuussutissarsiornermut tun-
ngatillugu takomariartitsisar-
nissaq, takomariap taamaat-
tup Danmark-imi ullormut
2.500 komunit atortarmagit.
Tamannalu akunnittarfimmi
maani anguniarparput, Erik
Bjerregaard oqarpoq, takor-
nariallu assigiinngitsunut ag-
guataarlugit tassaasunut, i-
nuussutissarsiomermut atatil-
lugu takornariaq, angalaqati-
giillutik takomarianut, nam-
mattagalerluni takornariaq
aammalu kisimiilluni takor-
nariartartoq.
Svend Junge aamma Erik
Bjerregaard isumaqatigiissi-
mapput Hotel Hvide Falk pik-
korissartitsinemik ataatsime-
ersuarnernillu ingerlatsisas-
sanngitsoq. Hotel Hvide Falk-
imut inissittarput niuemermut
atatillugu angalasut aqqu-
saartullu.
- Unnuisartut 80 procentii
aqqusaartuusarput, Qeqertar-
suup Tunuanut Avannaanullu
ingerlaqqittussat, Svend Jun-
ge oqarpoq.
- Taamaattumik ernumas-
sutigaara unnuisartut 70 pro-
centii tammassammata, Uum-
mannap eqqaani mittarfeqa-
lerpat, Svend Junge oqarpoq,
siulittuutigalugulu nammineq
akunnittarfiutini aamma Ho-
tel Arctic taamanikkussamut
annerusumik unammilliler-
nissartik. Taamaattumik ta-
manna pissutigalugu Hotel
Hvide Falk-ip iluarsaannera
allanngortitemeralu aallartis-
simavai.
Pujortarneq ajortut
- Schweiz-imit Amerikamillu
ineqartoqaraangat naamma-
gittaalliortoqartaqaaq, ininik
neriniartarfinnillu pujortarfi-
unngitsunik peqannginnera
pissutigalugu. Tamannalu al-
lanngortinniarlugu maannak-
kut suliniuteqarpugut, Svend
Junge nassuiaavoq.
- Aallaqqaataani init pujor-
tarfiusussaanngitsut talli-
maannaassapput, aammali
neriniartarfimmik pujortarfi-
usussaanngitsumik peqalis-
saagut. Taakkulu aallamiuta-
assapput, Svend Junge oqar-
poq, ima anersaamminngin-
nermini:
- Tamakkulu uanga nam-
mineq akilissavakka. Isuma-
qartoqarsinnaavoq aningaa-
saaterpassuaqartunga, kisian-
nili Nykredit-imi imaluunniit
Kreditforeningen Danmark-
imi taarsigassarsisinnaagalu-
arpunga 8-9- procentimik er-
nialerlugit, naalagaaffik qu-
larnaveeqqusiisinnaasuuppat,
kisiannili Namminersomeml-
lutik Oqartussat qularna-
veeqqummik tuniumanngi-
laannga. Taamaattumik akun-
nittarfiup allanngortiternis-
saanut aningaasat atugassat
entreprenøritut suliffiutinnit,
Jydsk Sengetøjslager-imit
niuerfmnillu allanit iluanaar-
fiusunit akilerneqassapput.
Svend Jungelli ilanngullu-
gu oqaatigaa Nantminersor-
nemllutik Oqartussat tapiis-
suteqamissaannik qinnuteqar-
figisimanagit, Inatsisartut a-
taatsimeeqqammernerminni
aalajangermata takornariar-
titsineq inuussutissarsiutitut
pimoorullugu tapersersorniar-
lugu.
Kangerlussuaq
- Immaqalu Namminersome-
rullutik Oqartussat ingerlatsi-
nerminnik allanngortitsinia-
lerput, isumalluarpalulluni o-
qarpoq, ilaanneeriarlunilu
qinngasaarisarnermisut ilan-
ngullugu oqaatigaa Kanger-
lussuup takornariarfiullualer-
nissaa ilimagalugu.
- Kangerlussuamti ataatsi-
meersuamemik ingerlatsisar-
neq isumanerluutiginngilara.
Sisimiuni isumanerluttoqar-
poq Kangerlussuamti nakor-
sat ataatsimeersuartinneqar-
mata 144-nit peqataaffigine-
qartumik. Erik Bjerregaard
uangalu isumaqatigiissuti-
gaarput Ilulissani takornari-
artartut eqqarsaatigalugit a-
taatsimeersuarneq Ilulissani
ingerlanneqartuuppat tamar-
ntik inissaqarsimanavian-
ngitsut. Taamaattumik Ka-
ngerlussuarmi ingerlanneqar-
simanera soqutiginngilarput.
- Taamaakkaluartoq ataat-
simeersuaqataasut ilaat 30-1
llulissanukarput - amerlane-
rillu Sisimiunukarlutik. Na-
korsat ataatsimeersuarsiman-
ngitsuuppata taakku tikissi-
manavianngikkaluarput. Taa-
maattumik ilaannikkut qin-
ngatta nuua kisiat isiginiartas-
sanngilaiput, Svend Junge o-
qarpoq, isumaqarlunilu takor-
natiat amerlanemsut Kanger-
lussuarmut tikittalersillugit,
taava aamma takomariat a-
merlanerusut sinerissamut ti-
kiltalissasut.
- Immaqa aamma taakku
kingusinnerusukkut Kalaallit
Nunaannut uteqqikkumaar-
put, Svend Junge oqarpoq,
nangillunilu, Kangerlussu-
armi Turistselskab-ip aktie-
taanik 100.000 koruuninik
nalilinnik pisisimalluni.
Oqallinneq
Akunnittarfimmi pisortaq
Erik Bjerregaard isumaqar-
poq takornariartitsinerup i-
nuussutissarsiutitut ineriar-
tortinneqarnerani oqallinneq
annikippallaarsimasoq annik-
ippallaartorlu.
- Kalaallit Nunaanni takor-
nariartitsinerup ineriartortin-
nissaanut Greenland Tourism
suliffeqarfittut iliuuseqarnis-
samut pilersaammmik sulia-
qarsimavoq. Kisiannili nalu-
naarusiami naalakkersuisut
inatsisartunut saqqummius-
saanni Greenland Tourism-ip
sunniuteqarnera annertual-
laarsintavoq, Erik Bjerre-
gaard isumaqarpoq.
- Politimik imaqarnera
peeraanni Greenland Tou-
risnt-ip iliuuseqarnissamut
pilersaarusiaa assilisaannaa-
voq. Pitsaanemsimassagalu-
arpoq uagut misilittagaqaner-
mut tunngavigalugu aperine-
qarsimasuugutta. Ataatsi-
moorluta paasiniartariaqar-
parput takomariat suunissaat,
takornariartitsinerullu inuus-
sutissarsiutitut ingerlanneqar-
nissaani anguniakkat ilusi-
lersorlugit. Ataatsimut narn-
maqatigiissagutta taava aala-
jangiisoqassatillugu allat
aamma peqataatinneqartari-
aqarput, Erik Bjerregaard o-
qarpoq.
*
Takomariat amerlasoorpassuit tikittalemissaat anguniassanngilarput, anguniassalluguli
takomariat Kalaallit Nunaanni aningaasanik amerlanerpaanik atuisartussat tikittalernis-
saat, akunnittarfimmi pisortaq Erik Bjerregaard isumaqarpoq.
Vi bør ikke satse på masseturisme, men se på, hvilke turister, der lægger fest penge i lan-
det, mener hoteldirektør Erik Bjerregaard. (Arkivfoto:Knud Josefsen)
ry
3
Hotel Hvide Falk Ilulissaniittoq Kalaallit Nunaanni akunnittarfit siullersarilissavaat
pujortarfiunngitsunik ineqalersussaq neriniartarfeqalersussarlu.
Hotel Hvide Falk i llulissat bliver det første hotel i Grønland med røgfrie værelser
og restauration. (Arkivfoto:Knud Josefsen)