Atuagagdliutit - 13.08.1996, Blaðsíða 13

Nr. 62 • 1996
13
GRØNLANDSPOSTEN
Sermersuup ilamerngi akulloqquallugit ingerlaarfigissagaanni mianersortariaavoq. Man skal se sig for, når man færdes mellem indlandsis i småbidder.
Ilulissat akulloqquallugit
Allaaserinnittoq assiliisorlu:Tusagassiortoq Lone Madsen
Suna tamarmi ilulissat. Iluli-
arsuit angeqisut, mikisunngu-
atut misigaluni qummut isigi-
sartakkat, nakkarfigineqarnis-
samillu ersinalaartartut. Ilu-
liamemit anginerumaartut qu-
nunarpasinngitsulli, taamaat-
tumulli aporaanni kissaatigi-
nartassaaq qaannami erfagi-
unnaveeqquteqamissaq. Sumi
tamani iluliamemit imaani or-
faarusaartut, imminnuuli at-
tussaattut, neeqqusuttut, seq-
quluttut annilaanganartumillu
aportaattut, qaannamik saneq-
qukkaanni, aporaanni qarsuk-
kaannilluunniit.
Immami taamaattumi sa-
ngusaamiartariaavoq, qajarli
takisuujusoq imarsiutaasoq
siumuinnaq ingerlasussatut
naatsorsuussaasoq ingerlaaru-
tigalugu ajomaatsuinnaanngi-
laq, taamaattumik iluliamer-
nit akulloqquaniaraanni nu-
kippassuit atomeqartariaqar-
put, naggataatigullu ajussagu-
nanngimmat soqutigiunnaar-
lugit ingerlaffiginiaannartak-
kat, qanngorsuarmik tusamis-
sap tungaanut, isikkallu ma-
salemissai naatsorsuutigiler-
lugit, imaluunniit aqumut qis-
similluni, takuniarlugu aqua
atsillisimassasoralugu, aqua
tupusimanerpa, imaluunniit
immamik immereemerluni.
Uuliaqarniarli
Paamiunit nunaqarfimmut i-
nuerunnermut Narsalimmut
ingerlaarpugut sikunik nasin-
niarluta; Sermilimmit ilulissat
anisimapput, saneqqunnia-
raannilu sineriak 25 kilome-
terinik avaqqutinngikkaanni
ingerlaarfiusinnaanani.
Ilulissat sioqquppaatigut.
Ilisimatinneqaraluarpugut
Narsallip tungaanut iluliaqan-
ngitsoq. Uulissalli isigisagut i-
lulissatut naatsorsuutigine-
qanngippata, iluliaqalerpam-
mita qanoq iluliaqartigissa-
galuarpa.
Narsallip tungaanukarnit-
sinni angummik ingiaqateqa-
lerpugut. Erik Lorentzen, 22-
nik ukiulik kisimiilluni ku-
jammukarusunnginnami ingi-
aqatigilerpaatigut. Kalaallit
Nunaanni qaannamik pissar-
tanngorniunnissamut sungi-
usarpoq. Kalaallit qajaat ti-
ngerlaatissiamik amigaq qa-
jaraa, sikusiutigissallugu suli
qajannarneq, paarlattuanilli
aqukkuminameq, ingerlallu-
arpasipporlumi, isumaqarpu-
ngalu misigisaoq umiat oqi-
maatsut pingasut ingiaqatiga-
lugit. Oqaaseqamanili sukka-
nerput malillugu ingiaqati-
gaatigut, taassuminngalumi
utoqqaaneroqigatta anaanaa-
sinnaangajappugulluunniit.
Immami uiartigassarpassu-
aqalerluni allaalluinnarpoq,
taakkulu sarfamit ingerlanne-
qarput, ilaannilu malersome-
qartutut misiginarluni. Ilaanni
iluliumaneqanngitsoq naam-
mattoorlugu omikkaanni, ti-
killugulu milereersimassaaq.
Iluliamemit nikissimassap-
put.
Assiliiniaraannilu...Ileq-
quusarpoq marlussunnik paa-
riarsinnarluni paatit qillutiin-
narlugit assiliivik tigoriarlugu
assiliipallaannariaasarluni.
Maanili allarluinnaavoq; suli
assiliivik tigunagu qajaq siku-
alunnit unguneqariissaaq uni-
tsinneqarlunilu, assiliniagarlu
qimatserlugu paartoqariissal-
luni, taamaalilluni assilisas-
saamttoqartarpoq, qajarlu pi-
sariaqanngitsumik kalluus-
saanneqartarluni.
Misigisat allat. Pissanga-
narlutilli soqutiginarput.
Qajaq sikusiutitut
Narsallimukartilluta nunaqar-
fimmi inuerunnermi Iluilaar-
summi unnuivugut. Oqaluffik
kisemgorunnikuuvoq, pinia-
riartut unnuiffigisartagaattut,
oqquiffigalugulu iluaqaaq,
siallingåatsialersimagamimi.
Paarluni atugassaagaluarpoq,
masannaveeqquteqarluni pla-
stikkimillu qajaqarluni nutsat
kisimik masattarmata. Iluli-
arsummut apuutilemermi me-
terit 50-it kingulliit qaannavut
sikusiutitut atorsinnaanertik
takutippaat, nunaqarfiusima-
sormi kangerliumaninngua-
miippoq iluliaminemik ulik-
kaartoq. Ulikkiartomerani pu-
lasimapput, tinimmallu ikkar-
lillutik.
Erik isumatusaarluni silar-
pasinnerusumut qaannivissip-
poq, uagulli amat eqiasorutto-
ratta nalunaaquttap akunnera-
ta affaa iluliarsiorluta atoru-
sunngeruarput, qaannagullu
kigartortillugit, nassatagut pi-
sariaqanngitsumik 15 meteri-
nik ungasinnemsumik nam-
mannnissaat eqiagiinnarlugit.
Tassanngaannillu aallale-
ratta paasivarput ajorluinnar-
tumut qaannivississimalluta,
iluliaminermimmi nakkarto-
qarpoq qaannatsinnik ikiffis-
satta nalerluinnaagut.
Immitsinnut isigivugut, o-
qarnatali, tamattali eqqar-
saannamnarpugut: Ila qaan-
namik tassanerpiamiittoqarsi-
magaluarpat, qajaq suli ili-
vitsuusimassagaluamerluni?
Inummillu qaannamiitto-
qarsimagaluarpat maanna ni-
aqua putoreersimassagaluar-
poq.
Sermersuaq aggorlugu
Ajomata aallarpugut, sialussi-
oqqillutalu. Pujoqaarlu. Iseri-
atsillu ilulissat akomatigoor-
luni ajornersaanngilaq, taa-
maalillunimi ilulissat qalipaa-
terpassui erseqqinnemlersar-
put, ilulissammi qaqortuin-
naanngillat. Igalaaminertut
akimut ersittut, immuttut qa-
qortigisut tungutsoriillu. Qali-
paat ilulissat pisoqaassusian-
nut ersiutaavoq. Sermersu-
armi apigaangat aput unin-
ngaannalerluni sikunngoriar-
tortarpoq. Sermeq Kalaallit
Nunaata sineriaanut illuttut
tatineqartarpoq, qaqqarsuit
akornisigut sisujartuaarluni
sinerissamut apuuttarpoq, ser-
mersuullu naqitsinera sak-
kortuallaaleraanga uukkartar-
luni. Sermilimmi taseq iluli-
aqartitsivoq. Sermip sineris-
samiittup timaaniittoqarpoq
taseq ukiumut ataasiarluni
marloriarluniluunniit qarsut-
sisartoq iluliarpassuillu avala-
tsittarlugit.
Sermeq maanna ilulian-
ngorluni sumi tamaaniittoq,
angissutsit qalipaatillu assi-
giinngitsorpassuit.
Ilulissat immuttut qaqorti-
gisut tassaapput qalliusima-
sut, sulilu silaannarmik pul-
lartarpassuaqarlutik. Igalaa-
minertut ittut tassaapput piso-
qaanerit alliusimasut ukiunik
hundredenik tusintilikkaanik
pisoqaassuseqarsinnaasut.
Sakkortoorsuarmik naqinne-
qarsimapput silaannartai nu-
nguillutik. Tungujortoq tas-
saavoq sermip quppaani aan-
nerit kuuffigisarsimasaat.
Kusanartut navianartulli
Ilulissat takorannerput kusa-
naqalutillu - navianarlutillu.
Qaqugukkulluunniit ilanngar-
sinnaasarput, tamannalu allal-
luunniit peqqutigalugit oqi-
maaqatigiinnera allanngorsin-
naavoq, uerluni imaluunniit
pusilluniluunniit kinngusin-
naavoq mallertitserujussuar-
lunilu, taamaalillutik qaannat
plastikkit aappaluttut akomu-
sersinnaavaat kinngutillugit,
imaluunniit mallip annakan-
najaarterujussuarsinnaallugit.
Ilulissat anginemgunik a-
komusiisinnaanerupput, taa-
maattumik isumatusaameru-
voq sapinngisamik ungasillu-
git ingerlaaraanni.
Ilulissat akornisigut qajar-
torluni nipiliortoqartuarpoq.
Ilulissanit nipit eqqumiitsut,
assersuutigalugu pullartat si-
laannaat anillakkaangata.
Mallit ilulissanut torartut kal-
lertut qanngulutsitsisinnaap-
put. Nipit quilertanartut su-
ngiunnissaasa tungaannut
pinngitsoornani sillimmarti-
tertoqartarpoq. Ilulisarsuilli
angingaatsiartut saneqqullu-
git nipiliuleraangata sungiun-
neqarsinnaalluanngilaq. Ni-
pip tusamerani timip qisuari-
artarnera kinngunermik ki-
nguneqarsinnaavoq.
Angallat ingiaqataasoq
Ilaqutariit Lorentzen-ikkut
ernermik taamak isorartutigi-
sumut qajartomera toqqissisi-
massutigivarllaanngilaat. Ul-
loq siulleq tullerlu arlaleriar-
luta angallataat naapittarpar-
put. Sumut killissimanerput
ajunnginnerpullu paaserusup-
paat. Narsalimmi illuaqqa-
minni sapaatip akunnisiuin-
naraluarput, Narsallilli Paa-
miullu akomanni arlaleriar-
nermikkut isorartuukasik
uteqattaarfigaat.
Paamiunit aallamitta ullup
aappassaani sapaatikkut ua-
likkut apuuppugut. Kaffi kaa-
gillu sassaalliutigineqarput,
ingerlaannaq nungunneqartut
- nalunaaquttallu akunnera
qaangiuppat tuttup suppator-
nissatsinnik neriorsorneqar-
pugut.
Unnukkut nerereeratta ila-
qutariit Paamiunut uterput.
Erik kisimiilluni utertussaq
illuaqqami unnueqatigaarput.
Kangerluk ikaarlugu
Uagut kujammut ingerlaqqip-
pugut ilulissat Sermilimmeer-
sut ajugaaniarfigissallugit.
Ullunut pingasunut siulii-
nut naleqqiullugu pitsaanem-
voq, Narsalimmi ilaqutariit
arlallit aasarsiortartut oqaati-
gaat. Iluliarsuit anginerit qa-
ninaanngikkutsigit, kiisalu u-
linnerani tininneraniluunniit
kangerluk ikaassagutsigu a-
jomavianngitsoq.
Kangerluk silavarterumi-
naappoq, iluliarsuilli qanngu-
lunnerat ingiortigalugu sila-
varluaratta isumalluarname-
mlerpoq. Ajoraluartumik u-
likkiartomera tinikkiartome-
ralu toraamerlukkatsigu qe-
qertamut avallermut niuvu-
gut, tulliani tinikkiartomerata
ulikkiartomeralu nalunaaqut-
tap akunnerini arfinilinni u-
taqqinissaa naatsorsuutigalu-
gu. Akunnerilli marlussuit
uninngareerluta ingerlaqqin-
nissarput aalajangiupparput.
Ilulissat akuttorput, ntalu-
gaarpullu ilulissat qanoq suk-
katigisumik ingerlaartut.
Naak ilulissat akulloqquallu-
git sangusaarluta ingerlaara-
luarluta sukkangaaratta Gui-
ness rekordbog-imut ilan-
ngunneqaannariaagunarluta,
inuusuttullu ingiaqatikutta ta-
manna nuannarisimassagalu-
arpaa.
Politiinit ikiorsemeqamata
kangerluk tusaamanerlugaq i-
kaarparput. Nuannaarpugut
iluarusullutalu, ullullu tullii
pingasut nunaqarfimmut Ar-
summut ingerlaarnissarput
isumalluarfigilerlutigu.
Unitsinneqarsinnaajun-
naarpugut. Ilulissat qaange-
reerpagut.
Nalunaaquttap akunnerata
affaa qaangiutiinnartoq anor-
lerpallaaqimmat nunnittari-
aqaipugut...
Nunaqarfiup inuerunnikup Narsallip oqaluffta suli atorallarnermisut isikkoqarpoq. Ukioq
manna oqaluffik ukiunik 50-iliilluni nalliuttorsiorpoq, sapaammilu julip 20-ani
naalagiarnertalimmik nalliuttorsiutigineqareerpoq. Atsaat novembarimi
nalliuttorsiortoqartussaagaluarpoq.
Kirken i den nedlagte bygd, Narsalik, står fortsat stort set som i sine velmagtsdage. Kirken
kan i år fejre sit 50 års jubilæum, og det er allerede fejret søndag den 20. juli med en
gudstjeneste. Egentlig er jubilæet først i november.