Atuagagdliutit - 03.09.1996, Blaðsíða 13

Nr. 68 • 1996
13
GRØNLANDSPOSTEN
Amarulunnguaq - nunatsinnut paniulluartoq
Amarulunnguaq, Knud Rasmussen-ip Qimussernersuanut peqataasoq Kalaallit Allakkerivianit nersorneqarpoq
NUUK(KK) - Nunarsuatsinni
innuttaasut amat affarigalua-
raat kalaallit amartaat kalaal-
lit frimærkiini takussaasorsu-
unngillat. Angussuit frimær-
kit atorlugit nersomiameqar-
tarput, massakkulli amat tul-
linnguupput.
Amamlunnguaq? Aap, ul-
lumikkummita intemet-ikkut
ujarlersinnaalemitsinni Qala-
sersuarmullu Kujallermut sia-
nersinnaalernitsinni arnaq
taanna kia ilisarisimavaa. Ki-
sianni Amarulunnguaq nu-
narsuarmi angutit malunnar-
nerpaaffiani imaannaanngit-
sunik takutitaqarsimavoq: Ili-
simasassarsiorluni angalasu-
nut peqataasimavoq.
Knud Rasmussen Qaavi-
garsuarlu - aammattaaq taa-
guuteqartoq Miteq - »Avaner-
suarmi Ilisimasassarsiorluni
Angalanerit tallimassaanni« -
imaluunniit Qimussernersu-
armi - Canada-mi Alaskamilu
Inuit tikeraarmatigik ilaavoq.
Mersortutut sulisorineqarpoq,
peqataasullu atisaat - nali-
nginnaasumik amanut isuma-
gisassat - peqqutaallutik ilisi-
masassarsiomeq iluatsippoq.
Arnat tusaamasat
Kalaallit Allakkeriviat Euro-
pa-mi frimærkit pillugit sule-
qatigiinnermut peqataavoq,
matumanilu Europami fri-
mærkinik saqqummersitsisar-
nermi »Arnat Tusaamasat«
tunngavigineqassapput. Ka-
laallit Allakkeriviata Amam-
lunnguaq toqqarmagu naleq-
qussorinaannarpoq - tamatu-
mani inunngorneranit ukiut
100-t qaangiunnerat kisimi
peqqutaanani.
Kalaallit Allakkeriviata ka-
laallit frimærkiinik katersi-
sartunut quppersagaani
»Greenland Collector«-imi
nutaami Amamlunnguaq ili-
saritillugu Knud L. Frederik-
sen-ip allagaanik saqqummi-
ussaqarpoq.
Sioma Knud L. Frederik-
sen-ip Knud Rasmussen pillu-
gu atuakkiani »Kongen af
Thule« saqqummersippaa, tas-
sanilu Amamlunnguaq lati-
nerisut »Sine qua non«-imik
qulequtserlugu ilisaritippaa,
taannalu isumaqarpoq: »Taan-
naqanngikkaluarpat«. Taa-
maalillunilu amaq nunatsinnut
paniulluartoq ilisaritinneqar-
poq.
Amarulunnguaq
Knud L. Frederiksen allappoq:
*
11. marts 1923-imi qallunaat
qimusserlutik Qeqertamit aal-
larput, nunarsuatsinni qimus-
semerit sivisunersaat aallar-
nerlugu. Pingasuullutik Ame-
rikap Avannaani angalaniar-
put - Alaska tikillugu. Tas-
saapput Knud Rasmussen,
Qaavigaq - aamma Miteq-
mik taagomeqartoq Amaru-
lunnguarlu.
*
1896-imi issittumi inuianngu-
it eskimuut, ukiut untritillit
ingerlanerini Kalaallit Nunaa-
ta avannaata kitaani, allomi-
usat sanimukartut 75-79,5-
ianni tukimukartullu 58-74-
ianni piniamermik inuussute-
qartut akornanni inunngor-
poq. Canada-p avannaarsua-
nit Ellesmere Land-ikkut
Smith Sund ikaarlugu arlale-
riarlutik angalasarsimapput,
tamatumalu kingoma Kalaal-
lit Nunaat tamakkerlugu sia-
raarsimallutik.
*
Inuiannguit taakku imminnut
immikkoorutilimmik akun-
nerminni tatiginassuseqalersi-
mapput - nukik, inunnik inui-
assutsimik paasisimanniler-
nermik kinguneqartoq. Ama-
rulunnguaq suli meeraasoq
Knud Rasmussen siuller-
meerluni tikeraarpoq. Tassa-
niinnerani angakkup Majap
tamip inummut sunniuteqar-
tarneranik oqaluttuupaa:
»Tarnerpit inuinngorlutit pin-
nersunngortissavaatit. Taas-
sumaannaap angusaqarsin-
naasunngortissavaatit. Taas-
suma inuunerit tamaat aqus-
savaa«. - Amamlunnguaq tar-
nigissuuvoq.
*
Eskimuut atugaat ullumikkor-
nit allaanerujussuupput. Oqa-
luttuarineqarpoq Arnarulun-
nguaq arfmeq-marlunnik uki-
oqartoq angutaa toqusimasoq.
Ilaqutariit pilersuisuat peerup-
poq, amaalu sisamanik meer-
aqarluni kisemgomlluni. Alla-
mik qanoq iliusissaamkkami
qitomaminit ataaseq arlariil-
luunniit toquttariaqalerpai,
Arnarulunnguarlu nukarliu-
gami siulliusussanngorpoq.
Knud Rasmussen oqaluttuar-
poq - niviarsiaqqap allunaasaq
qimiutissani ikkunneqalermat
ikiuuttussaavoq, paasinnissi-
mavormi. Aniata Ajako-p na-
jani nalligilerlugu ami qinnu-
igaa toqoqqunagu. - Oqaluttu-
ami tassani pineqartut mar-
luupput: Inuuniarnermi atuk-
kat imaannaanngitsorsuum-
mata taamatut pisoqarsin-
naammat tupinnanngilaq.
Aamma tupinnanngilaq Knud
Rasmussen-ip issittumi eski-
muut pillugit oqalungusiamini
kuisimanngitsut ileqqorissutut
saqqummiummagit - issittumi
eskimuut atugavii saqqummi-
utinngikkaluarlugit pissutsi-
nut qallunaat atugaannut na-
leqqunnemsunngorlugit.
*
Amarulunnguup peroriartor-
nermini amat suliassaat ilin-
nialemttorai inuiaqatigiit ava-
taanit sunnemeqariartuinnar-
put. Peary tikippoq, arfanniat
tikittarnerat akulikilliartuin-
narpoq, 1909-mi ajoqersuiar-
tortitaqarfik pilersineqarpoq
1910-milu Knud Rasmussen-
ip Avanersuarmi niuertoru-
seqarfik pilersippaa. Arriitsu-
mik - taamaakkaluartorli pif-
fissap sivikitsunnguup inger-
lanerani - inuiaqatigiinnguit
ukiunik untritilippassuarnik
siuartinneqartutut pineqarput.
Nunarsuarmi avannamut atta-
veqamemp annertuneruleme-
ranut atatillugu issittumi eski-
muut ikittunnguit angalatin-
neqarlutik nunarsuaq takor-
loorsimanngisartik takuaat.
Ataaseq New York-imiippoq,
angerlaramilu inuiaqatini tu-
pigusuttut oqaluttuullugit:
»Illorsuit sermip iigartartup
saani iluliarsuartut portuti-
gaat, nunalu isigisinnaasaq ta-
marmi illoqarpoq, allaanngi-
vippoq qaqqarsuit qunnerpas-
suallit, taakkulu aqqusiniup-
put. Inuppassuillu! Ilami ima
amerlatigaat, allaat amat ul-
laakkorsiutissanik piareersaa-
leraangata pujoorfissuit put-
serlutik seqineq tarrisillugu
qilak nuiaqalersittarpaat«.
Angut taamatut oqaluttuarta-
reerami »Sallutoorsuarmik«
taagomeqalerpoq.
*
Augustip pingajuanni Knud
Rasmussen Avanersuarmi ili-
simasassarsiorluni angalanis-
sarsuarmi tallimassaat aallar-
tinniarlugu tikippoq. Siomati-
gut ilisimasassarsiortareer-
nermisut eskimuut angalaria-
asiat piniariaasiallu tunngavi-
giniartussaavaa. Taamaam-
mallu eskimuunik angalaqa-
teqarnissani pingaartippaa.
Taakku ilagaat Arnarulun-
nguaq uialu Iggiannguaq, i-
nuusuttoq piniartorsuartut tu-
saamaneqartoq. Eskimuut ku-
jammukaartillutik illersuutis-
saqartinngisaminnik nalaata-
qarput: Europamiut nappaa-
taannik. Iggiannguaq anga-
laqataasullu arlallit toqupput,
Nuummilu ilisaallutik. Sep-
temberip arfernani Knud Ras-
mussen allappoq: »Iggiann-
guup nuleemtaata soorunami
uimi toqunera artorsaatige-
qaa. Avanersuarmut periarfis-
saqalemni utemissaanik ima-
luunniit ilisimasassarsiortut
ingerlaqqilerpata ilaaginnar-
nissaanik toqqagassippara.
Ullumi qinnuigaanga inger-
laqqilerutta ilaajumalluni, pif-
fissami aalajangersimanngit-
sumi Kujataani ilisarisiman-
ngisami akornanniinnissani
saperamiuk. Mersortussatut
atorfissaqarteqigatsigu inger-
laqatiginiarluta aalajangeme-
ra nuannaamtigeqaara. Taan-
na Ajakup najagaa, amanillu
ilaasorisartakkatsinnit pikko-
rinneroqaluni«. - Amamlunn-
guaq inuunermi annersaani
angalasimavoq - taamaam-
mallu angalaqqinnissani ajun-
nginnemtillugu.
*
Ilisimasassarsiornerup im-
mikkoortuani siullermi sulia-
minut pikkorilluinnartoq paa-
sinarsimmat Knud Rasmus-
sen aalajangerpoq qimusser-
nissarsuarmini ilaginiarlugu.
Isummeriaasia inuiaqatimi
ilisamaataannut naleqqulluin-
narpoq, soorlumi Sorqatoqaq
Knud Rasmussen-imut oqar-
toq: »Inunngorputit angunia-
gaqarlutit eqqississutissarin-
ngisannik. Angalasariaqarpu-
tit (...). Angalamsunnerullu
tikikkaangatit qamutemut i-
kiinnartassaatit, ulloq nam-
mineq naalagaaffigalugu,
qimmitit nammineq naala-
gaaffigalugit«. Knud Ras-
mussen-ip Amamlunnguaq a-
ngalaqatigemsukkamiuk mar-
lunnik peqquteqarpoq. Mer-
sortuusussaavoq, atisaallu -
nalinginnaasumik amanit isu-
magineqartartut - ilisimasas-
sarsiornerup iluatsinnissaan-
nut apeqqutaalluinnarput.
Kiisalu nalunngilaat tikeraa-
gassamik akornanni amanik
ujajaaniartameq nalinginnaa-
suusoq. Amamlunnguarlu ila-
gigunikku tikisassaasa tamar-
mik paasissavaat amanik uja-
jaaniarlutik takkutinngitsut.
*
Knud Rasmussen-ip qimtis-
semissani sivisunerpaaq - im-
mikkorluinnaq isigalugu - u-
kiorpassuami kissaatigisima-
vaa sulissutigisimallugulu.
Taannali Amarulunnguup
Mitillu immikkut isiginngi-
laat. Ulluinnami inuunermin-
ni ilapittuutaannartut isigaat.
31. august 1924-imi Norne-
mut Alaskamiittumut piga-
mik killilersuineq inunnik im-
mikkoortitsiffiusoq malugaat.
Illoqarfimmi imemiartarfmni
Amamlunnguaq aamma Mi-
teq sassaallerfigineqaruman-
ngillat, eskimuut atisaannik a-
tisaqarmata. Allanik atisaler-
tinneqarput, pineqameralli al-
lanngunngilaq. Marluullutik
allamiutut atisaqamertik ippi-
gerpasippaat. Atisaannaat
kulturimut sunniisarsiman-
ngillat.
*
Alaskamit umiarsuarmik
Amerikap kitaa sinerlugu
Seattle-mut ingerlaqqipput,
angalanerullu naajartomerani
assiliisuulluni angalaqataasi-
masoq Leo Hansen imatut eq-
qaamasalikkersaarpoq: »Ka-
laalersatta Seattle-mut piner-
tik misigisaqarfigilluarpaat.
Nome-miinnerminni pisiniar-
fissuit tarrarsuutaannarnik
igalaallit ilanngullugit takusi-
magunaraluarpaat, tikisartilli
tupinnarnerungaartutut isi-
gaat. Igalaatigut nuisitat, illut
nutaaliat, automobilit sikki-
lerpassuillu isiginnaarlugit
qatsussinnaanngilaat. Eqqar-
saatigilluaqqaarlugulu eleva-
torimik misiliipput, misilii-
nertillu misigisaasa annersa-
rilluinnarpaat. Fokina (Amar-
ulunnguaq) nuannisarluinnar-
poq. Ullup ilarsua ilaaqattaar-
sinnaagaluartoq paasitippara
aammattaaq inuit allat eleva-
torimut ilaassallutik pisinna-
atitaammata«.
*
Amerika napillugu New
York-imut Washington-imul-
lu ingerlaqqipput, tassaniin-
nerminnilu præsident Cooli-
dge pulaarpaat. (Calvin Coo-
lidge (1972-1933) 1923-
1929-imi Amerikami præsi-
dentiusoq). Leo Hansen allap-
poq: »Qallunaat konsuliat ila-
galugu sisamaalluta »illumut
qaqortumut« pulaarpugut.
Miteq atisarilluni isikkumi-
narluinnarpoq, Fokina-llu
kimmikkaanik skooqamissani
sungiunnemsimavaa. Siorna-
tigutut uvaavallaamnnaarpoq
(...). Fokina Miterlu pisunit
sunnerneqarsimarpasinngil-
lat. Inersuup atortui amerik-
armiut præsidentiannit aluto-
rinemaat. Isaat taartut sumi-
ninnguit ilanngullugit immer-
suillutik angalajuarsinnarput.
Coolidge-llu ilisimasassarsi-
orluni angalanerup ingerlane-
ra soqutigilluinnarpaa (...)
Minutsit lallimat immikkoor-
tinneqartut 20-inngorput. Ta-
matumalu kingoma ussersor-
figineqarpugut pulaarnerput
naammassisoq, misigisaqar-
luarsimallutalu »illorsuaq qa-
qortoq« qimapparput. Oqara-
luaruma misigisara imaan-
naanngitsutut misiginagu sal-
lussaanga. Kalaalersattali
marluullutik pisut allatut isi-
gaat. Isumaat malillugu - im-
maqami ilumoortumik - Knud
amerikarmiut præsidentiannit
pingaamemjussuuvoq. Pisus-
saaffitsik qasunartoq qaangi-
ummat iluarusuutigiinnar-
paat. Anisimatsiaannarluta
Fokina aperivoq illoqarfimmi
tassani elevatorimut ilaanis-
saq ajornannginnersoq... ataa-
siaannarluniluunniit. Piuma-
sani pivaa«.
*
8. november 1924-imi Knud
Rasmussen telegrammerpoq
ulloq taanna Amarulunnguaq
Miterlu umiarsuarmut pujor-
tulimmut Hellig Olav-imut
ilaatillugit aallartikkini, qin-
nuigaalu Greve-mi palasimut
Ostermann-imut inisseqqullu-
git. Nammineq angerlaruni
aaqqiissutissaminik ujarle-
mmaarami.
*
Amarulunnguup Københav-
nimiinnini toqqissisimanari-
vallaanngilaa. Napparsima-
lerpoq, paasineqarporlu saki-
allummik nappaateqartoq.
Øresund-imi napparsimavis-
suarmut unitsinneqarami pila-
tsittariaqalerpoq. Knud Ras-
mussen-ip pulaaramiuk Kun-
ngip saqqarmiuliuttagaanik
nersomaammik tunivaa. Taa-
maakkaluartoq nappaateqar-
neranik annikinnerulersitsin-
ngilaq. Avanersuarmut anger-
larserpoq, aatsaalli aasarpat
angerlartussaalluni. Ukiuni
sisamani peqanngereerluni
1925-imi uterpoq. Piniar-
torsuaq Kaalipaluk uitaaraa.
Ukiorpassuit qaangiummata
aperineqarpoq amaq taanna
pillugu qanoq eqqaamasaqar-
nersoq. Suliaminut pikkoril-
luinnartuuvoq, ukiorpassuun-
ngitsunili aappariipput. 1933-
imi oktoberimi 37-iinnamik
ukioqarluni toquvoq, nappaat
qaangersimanngisani toqqu-
tigalugu. »Sallutoorsuup« o-
qaluttuai pissusiviusunit i-
maannaannginnerusut nam-
mineq isiminik takuai. Nunar-
suaq allaalluinnartoq tutisi-
mavaa. Tamatumali malunni-
utigisaanik inuunera sivisun-
ngilaq.
*
Atuakkiat najoqqutaasut:
Frederiksen, Kurt L.: Kon-
gen af Thule, 1996.
Gilberg, Rolf: Mennesket
Minik, 1994.
Hansen, Leo: I Knuds Slæ-
despor, 1953.
Vebæk, Maaliaaraq: Nava-
ranaaq og de andre. De grøn-
landske kvinders historie,
1990.
JI N S KO $ i N 6 fin«. 4«NaijhlMAivNt
Septemberip tallimaani Kalaallit Allakkeriviata Europa-seriamut »Amat tusaamasat«-nut
frimærki ataaseq saqqummersissavaa, Arnarulunnguullu toqqarneqarnera torrallataavoq.
Frimærkip assitaa Jens Rosing-ip titartagaraa.
Den 5. september udsender Grønlands Postvæsen et frimærke i Europa-serien
»Kendte kvinder«, og valget af Amarulunnguaq synes utroligt velvalgt.
Frimærkets motiv er tegnet af Jens Rosing.