Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 03.04.1997, Blaðsíða 15

Atuagagdliutit - 03.04.1997, Blaðsíða 15
Nr. 25 ■ 1997 15 GRØNLANDSPOSTEN Atuarfinnik iluaisaaqqinneq - tuppallersaat pimoomssarluunniit Meeqqat atuarfiisa iluarsartuuteqqinnissaat aallartinnerliorpoq - isornartut misissorpagut NUUK(KK) - Meeqqat atuar- fiinut naalakkersuisoq Kon- rad Steenholdt, Atassut, aam- mattaaq naalakkersuisuni su- leqatimi amerlanersaasulli ilinniartitsisuusoq politikik- kut toqqissisimanngiffiusu- miippoq. Meeqqat atuarfii- nik iluarsaaqqeriaraluarluni meeqqat atuarfii pillugit su- liallit amerlanersaannit akerli- lemeqarpoq: Kommunit kat- tuffiannit kommunalbestyrel- sinillu, atuarfiit pisortaannit, ilinniartitsisunit angajoqqaa- nillu Konrad Steebholdt-ip meeqqat atuarfii pillugit inat- sisartut inatsisissaattut siun- nersuutaa tuaviuussatut nali- lemeqarpoq. Imaluunniit Nunatsinni A- tuarfeqarfiit Pisortaasa Isum- mersoqatigiiffiata oqarnera- tut: - Tuppallersaat! Suulliuna Konrad Steen- holdt isorineqalersikkaa? Ta- matumani naggasiutitut apeq- qutaaginnarpoq; pissaaneq. Ullumikkut atuarfmni pi- sortat qitiusumik Namminer- sornerullutik Oqartussanit atorfinitsinneqartarput. Ta- matuma kingoma Kultureqar- nermut, Ilinniartitaanermut Ilgeeqarnerullu Pisortaqarfi- up atuarfinni pisortat ataa- siakkaat ilinniagassani ataa- siakkaani ilinniartitsisunik pisariaqartitsinermik nassuia- ateqarlutik innersuussinerat naapertorlugu ilinniartitsisut atuarfinnut agguartarpai. Ajornartorsiutaaginnarporli nunatsinni ilinniartitsisut ami- gaataammata. Taamaammat kissaatit tamarmik naammas- sineqarsinnaaneq ajorput. Nuummut ilinniartitsisunik pissarsiniartarneq ajornar- torsiutaangaatsianngilaq, kisi- anni nunaqarftnni isorliuneru- sunilu amigaataangaatsiarput. Tamanna peqqutaalluni meeqqat atuarfiini atuartitsi- nerup pitsaassusaanut oqi- maaqatigiinngillat. Taamaammat ilaatigut Nuummi Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisutut naammassi- sut nunaqarfinnut isorliuneru- sunullu kajumissaameqartar- put. Malunnarporli ilinniartit- sisussanik agguaasartut atuar- fiit ataasiakkaat atuartitsineri- sa pitsaassusaannut sunniute- qangaatsiartarmata. Ilinniartitsisussaaleqineq Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfiini ilinniartitsisutut atorfiit 900-t missaanniipput. Siorna ukiup atuarfiusup augustimi aallartinnerani naa- tsorsukkat malillugit ilinniar- titsisut 89-it amigaataapput. Ukioq manna januarimi Kultureqamermut, Ilinniartit- aanermut Ilageeqamermullu Pisortaqarfik ukiup atuarfi- usup tulliata aallartinnerani atorfinissinnaasunik Dan- mark-imi pissarsiorpoq. Ilin- niartitsisut qallunaat 66-it qinnuteqarput, maannamulli qulingiluat suli atorfmigatik taamaatereerput. Aasamut Nuummi Ilinniar- fissuarmi ilinniartitsisutut i- linniartunik naammassisoqar- tussaavoq, taamaalillunilu kalaallit 22-it meeqqat atuar- fiini sulilissallutik. Aatsaat majimi pisortaqarfiup paasis- savaa qanoq amerlatigisut meeqqat atuarfiinit taamaatis- sanersut, maannamuugallar- torlu ilinniartitsisut 25-it so- raamiuteqareerput. Kisitsisit ullumikkutut itsil- lugit ukiup atuarfiusup nutaap aallartinnerani ilinniartitsisut 50-it soraarsimassapput. Ki- sitsisit taakku eqquutissappa- ta 1997/98-imi ilinniartitsisut 30-it amigaatigineqassapput; taakkulu atorfinnut 900-nut nallersuunneqassapput. Maannakkorpiaq pisorta- qarfik sinerissami atuarfinnut ataasiakkaanut ilinniartitsi- sussanik agguaassileruttor- poq. Atuarfinni siulersuisut Inatsisartut peqqussutaata nu- taap atuutilemeratigut atuar- finni ataasiakkaani skole- nævnit atuarfiit siulersuisuinit taarsemeqassapput. Atuarfinni siulersuisut sko- lenævnini suliaasarsimasut amerlanersaat tigusussaavaat, kisiannili skolenævninut na- leqqiullutik oqartussaaffeqar- nerussallutik. Tamatuma saniatigut pi- ngaartumik angajoqqaat meeqqamik atuarfiini oqar- tussaassuseqarnerulissapput, skolenævnini ilaasortani a- ngajoqqaat amerlanerusus- sanngormata. Tamakku tamarmik tusaru- minarput, pingaartumik oqar- tussaaqataanerunissaq eqqar- tomeqartillugu. Taamaakkaluartoq Konrad Steenholdt nalaassinerlup- poq, matumanilu AG-p oqal- liisigaatsiamerup ingerlanera nassuiamiarsarissavaa. Qitiusumik atorfinitsitsisameq Kommunini iluarsaaqqinner- mut Ataatsimiititaliaq inatsi- sartut 1994-imi ukiakkut a- taatsimiimmata isumaliuter- suummik, suliassat agguar- neqartarnerannut aammalu kommunit Namminersomer- ullutillu Oqartussat namma- gassanik agguaqatigiittame- rannut allannguutissatut in- nersuussutitaqaaluttumik saq- qummiussaqarpoq. Ataatsimiititaliap inner- suussutigaa suliassaqarfinni kommuninut aqutsinermut tunngassuteqartuni malin- naaneq ingerlateqqinneqas- sassoq, tassunga ilanngullugu meeqqat atuarfiat. Meeqqat atuarfiannut tun- ngatillugu Ataatsimiititaliap siunniuppaa ilinniartitsisunik atorfinitsitsisameq soraarsit- sisamerlu qitiusumik inger- lanneqassasoq, kisiannili su- miijfinni oqartussaasut/siu- lersuisut tusarniarneqartas- sasut. Ataatsimiititaliap inner- suussutai malinniarlugit naa- lakkersuisut aqutsisunik i- ngerlatsivinnilu assigiinngit- suni pilersaarusiortussanik pi- lersitsipput, tassungattaaq meeqqat atuarfiat ilanngun- neqarpoq. Inatsisartut naalakkersuisut isumaqarput meeqqat atuarfii pillugit innersuussutit sak- kortungaatsiarmata aaiaja- ngiinnginnermi immikkut naliliisoqartariaqartoq. Taamaammat meeqqat atu- arfii pillugit pilersaarusiortut immikkut siunnersuusioqqu- neqarput, inatsisartut 1996- imi upemaakkut ataatsimiin- neranni saqqummiunneartus- samik. Inatsisartut siunnersuut ila- lerpaat. Pingaamerit ilagaat atuarfinni direktørit pisortal- lu kommuninit atorfimitsin- neqartassasut, ilinniartitsisu- nillu atorfinitsitsisamerit qiti- usumik pisassasut, taamaat- torli kommunit atorfmitsitsi- niarnermi suleqataatinne- qartassasut atorfinitsitsinerlu tamaat isumagisassagaat. Saqqummertut nutaat Tamatuma kingoma Kultu- reqamermut, Ilinniartitaaner- mut Ilageeqamermullu Naa- lakkersuisoqarfiup meeqqat atuarfii pillugit inatsisartuts peqqussutissaattut iunnersuu- tissavik aallartippaa. Siunnersuut tamakkiisumik pilersaarusiortut siunnersuu- taanut assinguvoq, ataatsimil- li allaassuteqarluni. Tassaa- voq ilinniartitsisunik atuarfin- nilu pisortanik atorfinitsitsis- innaatitaaneq soraarsitsisin- naatitaanerlu, tassami Konrad Steenholdt-ip inatsisartut ina- tsisissaattut siunnersuutaani oqartussaaffik taanna kom- munalbestyrelsinut tunniun- neqartussanngorpoq. Allaassutaasoq isummiun- neqarpoq ukiup affaa sioqqul- lugu borgmesterit kommunal- direktørillu ataatsimiinneran- ni saqqummiussisoqarmat, tamatumalu malitsigisaanik 1996-imi novemberimi meeq- qat atuarfii pillugit ataatsi- meersuamermi nutaanik saq- qummertoqarmat. Taamatut- taaq KANUKOKA-p 1995- imi augustimi meeqqat atuar- fii pillugit ataatsimeersuartit- sinerani saqqummertut pi- ngaartinneqarput. Kinguartitsineq Konrad Steebholdt tamaalil- luni kommunalbestyrelsit atu- arfiit pisortaannik atorfinitsit- sisamermut soraarsitsisamer- mullu toqqaannartumik sun- niuteqamsullutik kissaateqar- nerat ilalemiarlugu piareersi- mavoq. - Kisiapni - akerleriissutaa- soq tassaniippoq - kommunit meeqqat atuarfiinut sunniute- qamemlersinnaanerat pillugu immikkoortoq aatsaat 1. au- gust 2000-mi atulissaaq, peq- qussummilu immikkoortut sinneri 1. august 1997-imi a- tuutileriissallutik. Inatsisartut peqqussutis- saattut siunnersuummi pine- qartoq tassaavoq paragraf 43, imm. 2, nr. 2: Kommunalbe- styrelsit namminnerlutik mak- ku aalajangiiffigisassavaat: ... Atuarfiit pisortaannik ilin- niartitsisunillu atorfinitsitsi- sameq. Atuarfiit pisortaannik ilinniartitsisunillu atorfinit- sitsinissamut aalajangiiso- qartassaaq surniijfimmi atu- arfiup siulersuisuisa oqaa- seqartinneqareemerisigut. Konrad Steenholdt-ip ki- nguartitsinermut tunngaviliis- sutigaa ukiut tulliuttut pinga- sut atuarfinni pisortat ilinniar- titsisullu siunissami atorfini- tsinneqamerisa ilusissaa mi- sissomiaramiuk. Taamaalillu- ni naalakkersuisunut ilaasor- tap oqamera malillugu assi- giinngitsunik misissuisuinis- samut piffissaqartoqartaria- qarpoq, oqartussaaffiup kom- muninut tunniunneqanngin- nerani. Tuppallersaat Nassuiaataali tamanit akuer- saarneqanngilaq. Martsip aallartinnerani Nu- natsinni Atuarfeqarfiit Pisor- taasa Isummersoqatigiffiata siunnersuut oqallisigaa, naa- lakkersuisumullu ammasunik allagaqarluni: Siunnersuutaasimasoq malillugu kommunalbestyrel- si atuarfimmi siulersunit o- qaaseqaat malillugu pisorta- nik ilinniartitsisunillu atorfi- nitsitsinissamik aalajangii- suussaaq, Isummersoqatigiif- fiik 10. martsimi taamatut oqaaseqaateqarpoq. - Oqallinnemi tamanna pi- ngaaruteqarluinnarsimavoq, atuarfinnimi siulersuisuni i- laasortat angajoqqaanit qiner- neqartut qitomamik kikkunnit atuartinneqarnissaannut aala- jangeeqataanissartik pissusis- samisoortumik kissaatigim- massuk. - Tamanna kommunalbe- styerlsinut atuarfinnilu siuler- suisunut aatsaat periarfissaa- lissaaq ukiumi atuarfiusumi 2001/2002-mi, tamannalu isumaqarpoq 1998/99-imi, 1999/2000-imi aammalu 2000/2001-imi - tassa imaap- poq ukiuni atuarfiusuni pi- ngasuni - atuarfimmi siuler- suisut pisortanik ilinniartitsi- sunilluunniit atorfinitsitsi- nermi aalajangeeqataasinna- anngitsut. Tamanna atuarfim- mi siulersuisunik isumas- sarsiamut annertuumik ki-mi- killisaataavoq. Taamaammat Isummerso- qatigiit isumaat malillugu atu- arfinni siulersuisoqalemissaq tuppallersaataannaavoq. Isummersoqatigiit siunner- suuteqarpoq iluarsaaqqinneq kinguartinneqassasoq pisorta- nik ilinniartitsisunillu atorfi- nitsitsisameq pillugu nalor- nissutit aaqqinneqamissaan- nut. Tassa ukioq 2000-mi im- maqalu ukioq 2001 -imi, taa- maalillunilu tullianik kom- munalbestyrelsimut qinersi- nissaq peqatigalugu. - Aatsaat taamaattoqamera- ni iluarsaaqqittoqarsinnaa- voq, Isummersoqatigiit oqar- put. Naalakkersuisunit siun- nersuutigineqartutut aallartin- nikkut issiaviit marluk akor- nannut inginnertut iluseqas- saaq - tamannalu ajunngitsu- mik kinguneqarajunngilaq. Konrad Steenholdt-ip martsip 19-iani Isumasioqati- giinnut akissuteqarluni aala- jangiusimaannamerarpaa ina- tsisartut peqqussutissaatut si- unnersuut augustip aallaqaa- taani atuutilerunni ajunngin- nerussasoq, tassani atorfinit- sitsisamermut apeqqut kisimi pinnani, taassumali tamak- kiisumik qulaajameqamissaa- nut ukiut pingasut piffissali- unneqassapput. Taamaalillu- ni akuerineqanngilaq. Qanoruumut tunngasut Pingasunngornermi martsip aqqaneq aappaani Qanorooq meeqqat atuarfiini allannguu- tissat pillugit ilanngussaqar- poq, ilaatigullu kommunit kattuffiata siulittaasua Edvard Møller, Siumut, apersome- qarpoq. Tamanna aallaavigalugu martsip 19-iani Kultureqar- nermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqamermullu Pisortaqar- fik qisuariaateqarpoq. Tusa- gassiutinut nalunaarummi, meeqqat atuarfiinut allaffim- mi pisortaagallartup Franz Tremel-ip atsiugaani allassi- mavoq pisortaqarfiup paasisi- magaa »apeqqarissaarinermut tassunga atatillugu apeqqutit akissutillu ima paasineqarsi- masinnaasut, meeqqat atuar- fiisa aqunneqamerat pillugu iluarsaaqqinnissap piviusun- ngortinnissaa kinguartinne- qarsimasoq«. - Tamanna ilumuunngilaq, pisortaqarfik oqarpoq. Akerli- anik inatsisartut peqqussutis- saattut siunnersuut tusamiaa- tigut nassiussuunneqarpoq, ilaatigut kommunit kattuffi- annut. Aatsaat tusamiaatinut akissutit misissoqqissaarne- qareerpata naalakkersuisut siunnersuutip ilusissavianik aalajangiissapput. Taava pisortaqarfik oqaaq- qissaaruteqarpoq, allassiman- ngikkaluarluni Edvard Møl- ler-imut tunnganemsumik: - Matumuuna pisortaqarfiup kaammattuutigissavaa meeq- qat atuarfiisa siunissami a- qunneqamissaat pillugu de- mokratisiusumik oqallinner- mut aalajangiiniamermullu peqataasut tamarmik ajortus- sarsiuinertaqanngitsumik pe- qataanissaat. Oqaaqqissaarut taanna tun- ngavigalugu Edvard Møller akissuteqalertorpoq. Martsip 20-iani tusagassiutinut nalu- naaruteqarpoq: - Kultureqar- nermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqamermullu Pisortaqar- fimmi atorfilik tusagassiuti- nut nalunaammmi akerlilii- voq politikeritut uparuaanin- nut naalakkersuisut atuar- feqarneq pillugu politikiat pil- lugu. - Assomjussuaq innuttaasut aqutsisuunerannut nikanar- saataavoq, Konrad Steenholdt atorfilittani aqqutigalugu naa- lakkersuisut annaanniarsa- rimmagit, neriorsueriarlutik allarluinnarmik iliorneranni. - Atuarfinni siulersuisut atuutilersinniarpaat, kisiannili suliassikkumanagit ukioq 2000 sioqqullugu. Tamanna ilumut naalakkersuisut isu- magisimappassuk oqassaa- nga, taava kommunit niusari- aqarput. Innuttaasut sinnerlu- git peqataanianngilagut maannakkut skolenævnit alla- mik atsemissaannut utaqqer- usaarlutalu naalakkersuisut isumaqalersiillugit innuttaa- sut naammattumik »inersima- lersut« namminneq qitoma- mik atuarfiannik aqutsinis- samut. - Aamma paasinngilluin- narpara sooq oqaloqatigiinni- vut tusagassiutitigut ingerla- tissanerivut, KANOKOKA-p siulersuisui naalakkersuisu- nut allagaqareerput, qinnuti- galugu politikerit oqaloqati- giinnissaat. Kisianni pisamer- misunaasit akinngillat. Oqilisaaneq Martsip 25-iani Konrad Steenholdt tusagassiortunut allagaqarpoq, taaguusikkami- nik »Atuarfinnik iluarsaaq- qinneq politikikkut uukapaa- titsiniaanerunngilaq, suliaa- vorli pimoomssaq«. - Meeqqat atuarfiannut peqqussutissamut siunnersuut naalakkersuisut suli isummer- figinngilaat, Konrad Steen- holdt erseqqissaavoq. Maan- nalu allanngutaasinnaasunut oqaaseqartussaqarnersoq si- unnersuutissaqartoqarnersor- lu ujartorlugu, tusaarniagas- sanut peqqussutissatut siun- nersuut nassiunneqarsima- voq. Sammisaq inuiaqatigiin- ni taamak pingaaruteqartigi- soq, tassa atuarfik pillugu peqqussusiorneq inatsislior- nermi aqqutit atorlugit inger- lanneqartoq. - Peqqussutissatut siunner- suut nassiunneqarsimasoq, sinaakkutissatut siunnersuusi- ap inatsisartuni akuerineqar- simasup imarisaa malillugu ilusilerneqarsimavoq. Ataat- similli allaassuteqarpoq - tas- sa sulisunik atorfinitsitsisar- neq pillugu, inatsisartut isum- merfigimmassuk tamanna qi- tiusumit pisassasoq. - Kommunilli atorfinitsitsi- sarnerit kommunit aalaja- ngigassaattut kissaatigaat, taamaattumillu qitiusumit si- unnersuutigineqarsimavoq a- torfinitsitsisamemp kommu- ninut tunniunneqamissaannut ikaarsaariarneq ukiunik pi- ngasunik sivisussuseqassa- soq, taaneqareersutullu epeq- qussutissatut siunnersuut aa- lajangiivigineqartinnagu o- qallinneq suli ingerlavoq. Taamaammat oqallinneq suli naammassinngilaq. Meeqqat atuarfii pillugit inat- sisartut peqqussutissaattut si- unnersuut tusarniaatigineqa- reeruni upemaakkut ataatsi- miinnissami, aprilip 16-iani aallartittussami saqqummiun- neqassaaq.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.