Atuagagdliutit - 28.08.1997, Blaðsíða 10
10
Nr. 66 • 1997
/tta.a&a&'c/é/cL t/t
GRØNLANDSPOSTEN
AASIAAT AVANNAANI
QITIULERUSUPPOQ
Borgmester Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit:- Aasianni nukissaqartuarpoq suliassanut nutaanut
suleqatigeerusuttunik
- Kommunalbestyrelsimi aqutsinermik tigusinitta kingoma pingaamerutillugu isumaginiars-
imavarput pisortat namminersortullu suliffeqarfiutaasa kiisalu aalisarlut piniartullu akorn-
anni qanimut suleqatigiittoqarnissaa, Ane Hansen oqarpoq.
- Efter vi er kommet ind i kommunalbestyrelsens ledelse, har det været vores mærkesag, at
der skal være et meget tæt samarbejde mellem offentlige og private arbejdspladser samt
fiskerne og fangerne, siger Ane Hansen.
Borgmester Ane Hansen,
Inuit Ataqatigiit: - Nutaanik
suliassaqalersillugu Aasian-
ni suleqatigiinnissamut pia-
reersimasoqartuaannarpoq.
NUUK(KK) - Aasianni suli
mittarfittaanngitsut Aasiaat
kommunalbestyrelsiata talli-
neqarnissaa kissaatigilluin-
narpaa.
Mittarfiliorfigisaq aningaa-
sartuutaavallaamani pisariit-
sumillu tallineqarsinnaasoq
tallineqaraluarpat Aasiaat A-
vannaani angallannikkut ta-
komariaqamikkullu qitiulis-
sagaluarpoq.
8. april kommunalbestyrel-
simut qinigaasut Aasiaat A-
vannaani inissisimanerat sak-
kortusarusuppaat. Isertuus-
saanngilaq ukiuni kingullemi
Ilulissat sammineqamerusoq;
pingaartumik 1984-imi Ilulis-
sat mittarfittaarmata.
- Ineriartomeq Aasiannut
iluaqutissanngussaaq, borg-
mesterinngortoq 36-nik ukiu-
lik Ane Hansen, Inuit Ataqa-
tigiit, oqarpoq.
Ane Hansen, 1989-imi
kommunalbestyrelsimut qini-
gaamgaartoq 8. april qini-
gaalluarpoq.
Qinersinermi ajugaallua-
vippoq 254-init taaneqarluni.
Qinersereemermi Inuit Ata-
qatigiit aamma Siumut sule-
qatigiinnissamut isumaqati-
giipput, Ane Hansen borgme-
sterinngorluni.
Ilungersuutit
kinguneqarput
?AG:- Kommuni najuk-
kat Nunatsinni kommu-
ninut allanut sanilliul-
• lugu sutigut immik-
kuullarissuteqarpa ?
Ane Hansen:- Aasianni in-
nuttaasut inuussutissarsior-
nermikkut piginnaanermik-
kullu assigiinngitsunik siam-
masissumillu ingerlatsisuup-
put, ilinniarfeqarfiugattalu a-
tuarfippaaloqarluta, taakku-
nunngalu ilaalluni Avannaani
Ilinniarnertuunngorniarfik.
Taamaammat suliassat nutaat
takkukkaangata annertoqisu-
mik nukissaqartoqarlunilu su-
leqatigiittoqarsinnaasarpoq.
- Ilisimasat siammasissut
kattukkaangatsigit suliaq so-
qutiginaqisumik naammassi-
neqarsinnaasarpoq, soorlu ili-
simasat sammivinnit assigiin-
ngitsunit ataqatigiissillugit i-
neriartortinneqarsinnaasarput,
piniartut/aalisartut teknikkik-
kullu qaffasissumik ilisima-
sallit ilisimasaat ataatsimut
katillugit nutaamik soqutigi-
nartumik pissanganartumilluu
inuussutissarsiutitigut ineriar-
tortitsisoqarsinnaasarluni.
- Tamannarpiaavoq ukiuni
kingullemi iserfigiartuaagar-
put, qularutiginngilaralu ukiut
arlaqanngitsut qaangiunne-
ranni taamatut tamaviaarute-
qarnerput kinguneqarluaru-
maartoq.
- Innuttaasut saniatigut pin-
ngortitap tunissutaanik saneq-
qunneqarsinnaanngitsumillu
nunatta avannaatungaani qiti-
ulluinnartumik inissisimavu-
gut. Taamaalilluta avannaani
pilersuivittut siammaavittullu
nioqqutissat takomariallu eq-
qarsaatigalugit avaqqukkumi-
naatsumik inissisimalluta.
- Aasiaat immikkuullaris-
sutaannut aamma ilaavoq qe-
qertarpassuaqamerput.
Aasiaat - qitiusoq
AG:- Kommunalbesty-
relsi pijfissami qini-
gaajfimmini uani suli-
• assaasa annersaat suu-
a aammalu suliassaq taanna
naammassiniarlugu kommu-
nalbestyrelsi qanoq suliniut-
eqarpa?
Ane Hansen:- Allatulli i-
nuussutissarsiutitigut suliffis-
satigullu siuarsaanissaq, pi-
ngaartumik Aasiaat avannaa-
ni qitiusumik mittarfeqarfis-
satut piukkunnarluartuunerat
eqqarsaatigalugu avannaani
imaatigut silaannakkullu as-
sartuussinermik qitiulemissaa
Kommunalbestyrelsip sulias-
saanut annernut ilaavoq.
- Aasiaat Kommuniata so-
qutigisorujussuuaa avannaani
nioqqutissanik takornarissa-
nillu illoqarfinnut allanut i-
ngerlatitseqqiffittut kiffar-
tuussiviunissaq. Takusinnaa-
sagut tunngavigalugit Aasiaat
silaannaap pissusaa, inissisi-
manera ilaatigullu imaatigut
assartuinermik ingerlatsivio-
reemera tunngavigalugit. Pe-
riarfissaq tamanna aamma
nunatsinni aningaasartuutiti-
gut atorluaanerusussaq taku-
sinnaavarput. Mittarfeqarfili-
arineqartoq manimajaagin-
naavoq, qaqqarsuamik qaarti-
tigassaqarani. Maannakkullu
sanaartugaq eqqarsaatigalugu
nunniomermi atortussat sin-
neruttussarpassuit atorlua-
raanni nunatta karsianut aki-
kinnerujussuusinnaavoq.
- Anguniagaq taanna soqu-
tigalugu Aasiaat Kommuniat
arlaleriarluni Namminersor-
nemllutik Oqartussanut saaf-
figinnittarpoq. Kiisalu aamma
Aasiaat Kommuniani ani-
ngaasaqamermut ataatsimiiti-
taliaq naalakkersuisumut pi-
neqartumut attuumassuteqar-
tumut Nuummut omigulluni
ataatsimeeqateqarsimavoq,
kiisalu qanittumi Inatsisartut
aningaasaqarnermut ataatsi-
miititaliaannik aamma ataat-
simeeqateqarsimalluni.
- Immikkut aningaasarpas-
suit atorlugit misissuisitsisi-
manngilagut, nalunnginnatsi-
gu Namminersomemllutik O-
qartussat annertuumik mittar-
feqarfiliortitsineq pillugu ani-
ngaasarpassuamik naleqartu-
mik misissuisitsereernikuu-
voq. Taamaammat Aasiaat
Kommunianit misissugassa-
mut tassungarpiaq aningaa-
sarpassuarnik atueqqinnissaq
pisariaqarsorisimanngilarput,
paasissutissat amerlanerpaat
Namminersomerullutik Oqar-
tussanit pigineqareermata.
- Qularutiginngilarput inat-
sisartut naalakkersuisullu ta-
kusinnaagaat periarfissat ani-
ngaasartuutissallu Aasianni
mittarfiup allineqarnissaanut
nunatta aningaasaqassusia eq-
qarsaatigalugu imminut aki-
lersinnaanerpaasoq.
- Aasianni mittarfeqarfiup
allineqarnissaanik suliniuter-
put kissaaterpullu tunngavi-
galugu, kiffartuussiviit tas-
sunga attuumassuteqartut pi-
orsameqamissaat eqqarsaati-
galugu Aasianni erhvervsråde
sulisitsisullu peqatigiiffiat qa-
nimut suleqatigalugu piareer-
simasoqarmat kissaatigisaq
iluatsissappat aallarteriaan-
namik.
Ataqatigiilluarneq
AG:- Kommunimi na-
jukkanni innuttat kom-
munillu akunnerminni
• ataqatigiinnerat qanoq
ingerlanneqarpa ?
Ane Hansen:- Aasiaat
Kommuniata innuttaasunut
ammanerusumik pissuseqale-
riartomera ilutigalugu innut-
taasut Kommunillu akomanni
ataqatigiinneq pitsanngoriar-
torpoq.
- Aasiaat Kommuniat ukiu-
mut marloriarluni innuttaasu-
nut ataatsimiititsisarpoq, ajo-
raluartumilli ikittuinnamik
peqataaffigineqartartumik.
Tamanna arlalinnik pissute-
qarsinnaavoq, ataatsimiititsi-
nissat ussassaarutigineqameri
amigaarsinnaapput, imaluun-
niit Aasianni innuttaasut
Kommunalbestyrelsimi qi-
nikkamik sulinerat naamma-
gisimaarluarsimassavaat, ili-
simavarpummi innuttaasut
naammagittaalliuutissaqale-
raangamik amerlasuunngor-
lutik takkuttartut.
- Tamatuma saniatigut a-
taatsimiititaliatassigiinngitsut
oqartussaaffitik tunngaviga-
lugit innuttaasunik isumasiu-
illutillu ataatsimiititsisarput,
aammalu peqatigiiffiit assi-
giinngitsut pisariaqartitsineq
qanimullu suleqatigiilluamis-
saq siunertaralugu ataatsimii-
giaqquneqarsinnaasarput, taa-
matullu aamma Kommunimi
sulisitsisut, aalisartut piniar-
tullu.
- Aasiaat Kommuniani tu-
sagassiutitigut inissisimaner-
put pitsanngorsagassaavoq,
taamaammallu ukioq manna
pitsanngorsaavigineqarnissaa
siunerataralugu Aasiaat Kom-
muniat aningaasaliisimavoq,
taamaalilluni Aasiaat TV-p a-
viisillu saniatigut ukioq man-
na aamma Aasiaat Radio-qa-
lissaaq. Radiop atulemissaa-
nut maannakkut Tele Green-
land-ip sullissinera kisimi u-
taqqisaavoq. Radio-qalerutta
naatsorsuutigaarput Kommu-
nip innuttaasullu akomanni a-
taqatigiinneq tusagassiisar-
nerlu malunnaatilimmik pit-
sannguuteqarluarumaartut.
Suliffissaaleqisut
ikiliartuinnartut
AG:- Suliffissaaleqineq
qanoq annertutigaa,
tamannalu akiomiarlu-
• gu kommuni qanoq su-
liniuteqarpa?
Ane Hansen:- Aasiaat
kommuniani suliffissaaleqi-
neq ukiut tallimat ingerlane-
ranni aatsaat taama appasit-
sigaaq. Junip naanerani suli-
sinnaasut 6 procentii kisimik
suliffissaaleqisutut allatsissi-
mapput, sioma taamaalinera-
ni 13 procentiugaluartoq.
- Tamanna anguniarlugu
Aasiaat Kommuniat anner-
tuumik iliuuseqarsimavoq.
Siullermik Kommunalbesty-
relsimi aqutseqataalemitta ki-
ngoma pingaartissimavarput
suliffeqarfiit Namminersor-
nerullutik Oqartussanit pigi-
neqartut, allallu piginneqati-
giinneq aqqutigalugu pigine-
qartut, illoqarfimmi nammi-
nersortut, aalisartut piniartul-
lu qanimut suleqatigilluamis-
saat.
- Tamatuma saniatigut Aa-
siaat Kommuniat Erhvervsrå-
de suleqatigalugu inuussutis-
sarsiutinik takomariartitsiner-
millu ineriartortitsinissaq siu-
nertaralugu inuussutissarsior-
nermik takomariartitsinermil-
lu pisortamik atorfmitsitsisi-
mavoq, kiisalu suliffissaqar-
titsiniamermi immikkoortor-
taqarfimmi sulisut ilasimallu-
git. Taakkua maannamut ilua-
qutigillualereerpagut.
Aasiaat Kommuniat
maanna kinguaariit marlun-
ngortut nunatsinni suliffissaa-
leqiffiunerpaanut ilaajuarta-
raluartoq, maanna nunaqqatit-
ta suleqatilluamerisigut sulif-
fissaaleqiffiujuarunnaamissaa
anguniarsuarparput, ilaatigut
sivisoorsuarmik suliffissaale-
qisarsimasut aaqqissuussamik
suliassaqartitsiniutinik sungi-
usarfiutigisunik ilinniaqqin-
nissamut aqqutissiuussisuu-
sumik aaqqissuussisamikkut.
- Aasiaat Kommuniata pi-
ngaartippaa suliffissaaleqisut
siunertaqanngitsumik ani-
ngaasanik tunioraannamagit,
siunertalimmik suliffeqarsin-
naalernissaat ilinniagaqarsin-
naalemissaallu siunertaralugu
ikiuinissaq. Tamanna anguni-
agaq soorunami aningaasar-
passuarnik atueqqaamissamik
nassataqarpoq, neriuutigaar-
pulli Namminersomerullutik
Oqartussat siunertaq tamanna
anguniarlugu aningaasaliinis-
saminnut massakkomit am-
manerulissasut. Tamannami
aamma taakkua anguniaga-
rimmassuk.