Atuagagdliutit - 28.08.1997, Blaðsíða 14

14
Nr. 66 • 1997

GRØNLANDSPOSTEN
NALUNAARASUARTAA-
SERISUNNGORUMASOQ
Nalunaarasuartaaserisup attataasannguaq tuuginnarlugu nunarsuarmut tamarmut atassuteqarsinnaanera
Lars Emil Johansen-ip tiguartiffigiserujussuuaa, kisiannili angalatilluni merianngulerami taamatut
atorfininnissaq taamaatiinnarpaa
kisiannili oqaatsini oqaatsit
assigiinngitsut atorsinnaane-
rat oqaatsitigut kiffaanngis-
suseqarnermik pilersitsisar-
poq - aamma oqaatsit tusar-
ninngikkaluit eqqarsaatigalu-
git. Aammattaaq pisariaqar-
poq quisaamerit paasisinnaa-
nissaat, illamartunillu oqalut-
tuarsinnaaneq.
Maskinmesterin-
ngornissaq
Johansen-ip inuusuttup Ka-
laallit Nunaannut utemerani
pissutsit sukkanerusumik i-
ngerlalerput, 2. realimilu atu-
artilluni angunialerpaa Dan-
mark-imi gymnasiami atuar-
nissaq, ilinniamertuutut so-
raarummeerumalluni. Ta-
manna teknikimik suliaqarlu-
ni ilinniarnissaminut atus-
samaarpaa. Taamanikkut ma-
skinmesterinngomissaq pile-
rigineqartorujussuuvoq, taa-
matullu ilinniagaqarsimassa-
galuarpoq arlaat akuliussi-
manngitsuuppat.
- Ilinniarnertuunngornis-
sannik aalajangemera rektor
Christian Stærmose-mit iti-
gartinneqarpoq, angullu taan-
na imaaliallaannaq akerliler-
neqarsinnaanngilaq.
- Ullut ilaanni allaffianut i-
seqqusaavunga, aatsaallu al-
laffianut aggersaasoqartarpoq
naveersittoqassappat, ima-
luunniit ajomerusumik pine-
qassagaanni. Kisiannili ar-
laannaannilluunniit iliuuse-
qarfigineqanngilanga. Akerli-
anik atuarfimmi angusima-
sakka pillugit nersualaarpaa-
nga, nammineerlu pillunga
pilersaarumminik saqqummi-
ussivigalunga. Kalaallit Nu-
naata atorfissaqartippai ilinni-
artitsisut inuusuttut pikkoris-
sut, angertikkumallungalu ne-
qeroorfigaanga ukiumi ataat-
simi-marlunni piareersarfik
præparantklasse qaangiinnar-
lugu llinniarfissuarmi ilinnia-
lersinnaasunga.
- Taamanikkut 18-19-inik
ukioqarama soorunami tan-
ngassimaaqaanga. Taamaat-
tumik ilinniartitsisussatut ilin-
nialerpunga, soraarummeer-
lunga, ukiullu ataatsip marlul-
lu akomannik sivisutigisumik
ilinniartitsisutut sulillunga,
kingornalu atuarfeqarfimmi
sulinngisaannarsimallunga.
Politikerinngorniarneq
Rektor Stærmosep ilisiman-
ngikkaluarlugu Lars Emilip
politikerinngomissaa aallar-
tippaa.
- Inuusuttuuninni imaqa
politiki eqqumaffigisiman-
ngilara. Immaqa pinngitsoor-
sinnaasimanngilaq inuuninni
aqqutissara taamaattoq qiner-
simagakku. Tamanna naluara.
Assersuutigalugu anaanama
politikimik ingerlatsineranit
sunnerneqarsimanngilanga,
aamma eqqortumik paasillu-
gu - anaanaga politikeritut nu-
annaartoralugu isigisarsiman-
ngilara. Tamakkua eqqarsaa-
tigisimanngisaannarakkit.
- Politikimik soqutigisaqa-
lerninnut aallarniutaagunar-
poq 1970-imi pisimasoq,
Stærmose aalajangermat atu-
artitsineq unitsikkumallugu,
atuartut qulit missaannaannik
amerlassuseqarmata. Taarsi-
ullugu sulinermik misiliisin-
neqassaagut.
- Tamanna naammagittaal-
liutigaarput. Ajomartorsiuler-
neq pillugu ataatsimiippugut,
kusanartumillu rektorimut al-
lagaqarluta, akineqarpugulli
allagarput Ilinniarfissuup pi-
ngaaruteqartutut isigisinnaan-
ngikkaa. Taava allagarput ku-
sanartoq nangeqqillugu rek-
torimut nassiupparput, pi-
ngaarutilittut isigineqaqqullu-
gu. Aamma AG-mi allagaqar-
pugut, skoledirektør Christian
Berthelsen aamma ilinniartit-
aanermut ministereqarfik al-
laffigalugit. Erseqqissaati-
gaarput ilinniartitaaneq ilinni-
artut qanoq amerlatiginerat
najoqqutarinagu ingerlanne-
qassangitsoq, pingaamerutin-
neqassasorli ilinniartitaane-
rup pitsaassusia.
- Rektorip sioorasaarluta a-
kivaatigut aatsaat soraarum-
meersinnaasugut Ilinniarfis-
suup »ilinniartitsinera« ma-
linnaaffigigutsigu. Kisiannili
sioorasaarinera soqutiginngi-
larput, qanoq naleqartiginer-
put nalunnginnatsigu. Ator-
fissaqartinneqarpummi ilinni-
artitsisut inuusuttut pikkoris-
sut.
Oqaluttuarisaaneq
politikilu
- Immikkut sammisaraakka
qallunaat oqaasii, qallunaat
atuakkiortamerat aamma oqa-
luttuarisaaneq, nunarsuarmilu
pisut soqutigilluinnarlugit.
Ukiuni taakkunani nunarsu-
armi allanngomerujussuamik
pisoqarpoq, Kalaallit Nunaata
suli matoqqasutut oqaatigine-
qarsinnaanerata nalaani, Ka-
laallit Nunaanni pissutsit
immikkut ittut suli malun-
naateqarfigisaanni. Pissutsit
immikkut innerat paasiumi-
naatsippara, nunarsuarmi sun-
nemeqarsimasumi ineriartor-
nermit allanngoriartomermil-
lu, taakkulu aallaavigaat »pis-
sutsit immikkut ittut« assi-
giinngitsorpassuit.
- Kisiannili taamanikkut
Kalaallit Nunaat immikkoor-
titaasutut oqaatigineqameru-
sinnaavoq, taamaattumik pis-
saanerit ersinngitsut nuna
larsuaanngitsut. Timmisartut
kingullermik oqaluttuarisak-
ka Illorsuamiit pisuunngillat,
aamma eqqarsaatigisarsima-
vara aput sumit pisuunersoq.
Nuissat allamit aggerlutik
uatsinnik qulaassisut. Sumit
taakku aggersuuppat? Agger-
fiat qanoq isikkoqarpa? Al-
lamulli aallarusulemera aat-
saat takkuppoq Uummanna-
mut nuukkatta.
- Taamaattumik nuannaa-
rutigilluinnarpara 1960-imi
Aasianni efterskolemi atuale-
rama. Tassa taamanikkut na-
lunaarasuartaaserisunngor-
nissara takorloortarpara. Atta-
taasannguaq innaallagiatortoq
nunarsuup sinneranut atassu-
teqaataasinnaasoq pilerigisa-
raara, nunarsuarlu kaajallallu-
gu angalanissaq aamma min-
nerunngitsumik pilerinarto-
rujussuuvoq.
- Ukiuni arlalinni taamatut
takorluugaqarpunga, »M/S
Disko«-mik nutaanngitsumik
Maniitsup Nuullu akomanni
anorersuarsiornissama tu-
ngaanut. Angalanerput nal.
akunnerinik 22-nik sivisus-
suseqarpoq, taamanikkullu i-
marsiornerput ila nuannee-
qaaq.
Meriannguneq
- Ilinniartut taamanikkut inut-
tut pisinnaatitaaffeqanngillat,
taamaattumik umiarsuarmut
ilaagatta inissaqartinneqan-
ngilagut siniffissaqartinne-
qamatalu. Taamaattumik al-
lunaasaasivimmi ilisiviit i-
laanni inissarsisimavunga, al-
lunaasat akomannut inissil-
lunga. Taamanikkut angala-
ninni paasivara imarsiullaq-
qissuunngilluinnarlunga, taa-
maattumik nalunaarasuartaa-
serisunngomissara pilerigiun-
naavippara.
- Nuummi realskolemi atu-
arninni atuameq soqutigillua-
lerpara, atuarfimmilu naam-
maginartumik ingerlavunga.
Qallunaatullu oqaatsinik pi-
ginnaasakka amigaateqarma-
ta qanoq iliuuseqarfigaakka.
- Ukiumi ilaanni periarfis-
sinneqarpunga Danmark-imi
feriaatigalunga atuariartomis-
sannut. Qaammammi ataatsi-
mi atuartussaavunga, anguni-
alerparalu qallunaat oqaluk-
kaangamik oqaatsit ilaat ilan-
nguttagaat ilikkarumallugit,
taamaalillunga atuarfimmi
qallunaatut oqaasiliarineqar-
tartunut taarsiullugit oqallo-
rinnerullunga oqalussinnaale-
rumallunga.
- Taamaattumik kammalaa-
tiga Mogens isumaqatigiis-
suteqarfigaara oqaasipilun-
nermik ilinniartissagaanga.
Kanngunaasakkaluarpoq ta-
matuma nassuerutiginissaa,
Politikerinngomissaq Laasip
anguniagarisimanngilaa. Ta-
manna eqqarsaatigisimanngi-
saannarpaa, atuartuunermi i-
maluunniit seminariami ilin-
niartitsisunngorniarluni ilin-
niamermi nalaani.
- Atuartuunerma nalaani ta-
korloortarsimavara nalunaa-
rasuartaaserisunngornissaq.
Taamanikkut Kalaallit Nu-
naata avammut atassuteqar-
nera killeqartorujussuuvoq.
Kalaallit Nunaanni illoqarfiit
akomanni telefonikkut atas-
suteqartoqarsinnaanngilaq,
nunatsinniillu nunanut allanut
atassuteqarniarneq killeqar-
poq ajomakusoortorujussuul-
lunilu. Nalunaarasuartaase-
risup attataasannguaq tigum-
millugu nunarsuup sinneranut
tamarmut atassuteqarsinnaa-
nera eqqarsaatigalugu pileri-
nartorujussuuvoq.
Lars Emil Johansen-ip
Illorsuami meeraanini puigo-
ruminaatsippaa, tassami taa-
manikkut pisut tunngavigalu-
git inuunermi maleruagassat
arlalippassuartigut tikkuussi-
suusimammata. Imaanngitsoq
suut tamarmik aalajangersi-
masumik maleruarneqartus-
saammata - taamaanngilluin-
narpoq. Kisiannili meeraa-
nermi misigisat, perorsagaa-
nermi eqqaamasat siulliit,
avatangiisit inuillu nuannaar-
torisat, pinngitsooratik aqqu-
tissiuussisuusimammata i-
nuunerup sinnerani qinikka-
nut aalajangememullu.
Allamut aallarusulerneq
- Illorsuamiit angerlarserfi-
giuaannagassannit qimaguk-
kama allamut aallarusuler-
punga. Illorsuami silarsuara
qanoq innersoq erseqqissu-
mik takusinnaavara. Tassani
pisariaqartitakka tamaasa pi-
sinnaavakka, taamaattumik
Silarsuaq annerusariaqanngit-
sutut eqqarsaatigisarpara.
- Kisiannili nalunngilluin-
narpara Illorsuit kisimik si-
1996-imi aasaanerani Lars Emil immakkut angalasinnaanermik Danmark-imi pikkorissar-
poq. Ilaatigut angallatip qaani supputaasarluni aliikkusersuivoq.
/ sommeren 1996 var Lars Emil på sejlerkursus i det danske. Lars Emil bidrog blandt andet
med musik på dækket.