Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 20.01.1998, Blaðsíða 18

Atuagagdliutit - 20.01.1998, Blaðsíða 18
18 Nr. 5 • 1998 Nunaqavissut akissarsiaanik assigiinngisitsineq All. Vittus Poulsen, STI-mi ilinniartitsisoq/ Narsaq Ukiut arlaqanngitsut qaangi- upput tikisitat feriefrirejseqar- tinneqartamerat tunngaviga- lugu nunaqavissunut taamatut isumaqatigiissuteqartoqartar- simammat, tassunga tunnga- viunnguatsiarpoq tikisitat nu- naqavissullu akissarsiatigut ajunngitsorsiatigullu assigiin- nerulemissaat. Massakkulli qanoq piso- qarpa? Nunaqavissut akor- nanni akissarsiatigut ajunngi- tsorsiatigullu assigiinngitsu- mik pineqarlermata. Tassalu kingulliullutik atorfinittut feriefrirej seqartinneqartartus- saajunnaarput massakkut NAK-mik isumaqatigiissut ilaasortanit akuerineqassaga- luarpat. Tupigusunnanngitsooman- ngilaq sooq nunaqavissut as- sigiinngitsunik atugassaqar- tinneqarnissaat. Assersuuti- galugu atorfillit allamik misi- liinissaminnut tunuarsimaar- talersinnaapput. Uanga nammineerlunga so- qutiginngikkaluarpara ferie- frirejse peemeqaraluarpat tas- sami nunarsuarmi kisiartaal- luta taamatut aaqqissuussisi- mannguatsiaratta. Isumaqarama Nunaqavis- sut tikisitallu apeqqutaatinna- git akissarsiatigut assigiim- mik pineqartarmata, ingasap- pallaaqaarmi Nunaqavissut assigiinngisinneqaleraluarpa- ta, Afrikap kujataani ammip qalipaataannik assigiinngisit- sisimanermut assinguallaa- qimmat, suleqat sanileralugu assinganillu suliaqarluni na- lunagu assigiinngitsumik atu- gassaqarluni apeqqusiinartas- saqimmat. Parliit erinaataat - imaluuimiit inuiaqaligiit Ullumikkut nunatsinni aningaasanik nakkaatitsilluni pinnguaatinik eqquiniutinillu allanik pinnguarneq innuttaasut ilaannut nappaatinngorsimavoq. Pinngitsoorani tamanna ilaqutariinnut aningaasatigut nanertuutaasumik. Ca agyqg'c/é/'a £/£ GRØNLANDSPOSTEN DEBAT Peqqiimissaq 2000 All. Andrea Davidsen, Paamiut Matumuuna eqqarsaatersuuti- gisartagara allaaserlaalerpara. Paaserusupparattaaq oqaaseq qulequtsiussara kikkut isu- massarsiarisimaneraat? Ullu- mikkut pissusiviusut aallaavii qimerluussagutsigik eqqar- samarpoq peqqinnissaqarfim- mut tunngasut eqqaassagaan- ni. Aammattaaq inuiaqatigiit tungaatigut atugarititaasut u- paruartariaqarsoraakka. Juul- lilemersua tikillugu suliffis- saaleqisut soraaminngorsima- sullu atugaat peqqilluni inuu- nissamut naleqqutinngillat. Taakkuinnaanngillat kisimik pissaaleqisartut, atorfilippas- suit ilaqarput taakkuninngalu- unniit ilungersomerusartunik. Pingaartumik pilersuisoq ki- sermaajugaangat. Kikkummi ukiorpassuarni aalajaallutik sulisimasut nuannaajallaatis- sannguamik tunisittartut tas- saanerupput »atorfilinnik« taaneqarartut ukiut marluk- kaarlugit sulinngiffeqarner- minni angalatitaasartut il.il. Ukiuni makkunani peqqin- nissaqarfimmi sulisuusugut ilinniagaqarsimasut ukiunik suliffitsinnik akunnaalligaa- ngatta pappiaqqamik nersor- niummik tunineqartarpugut. 80-ikkut naajartomeranni u- kiunik 25-liisut amerlanerit tuppallersaaserneqartarput 500 kroninik. Kiap inuup uki- uni taakkunani taamak anni- kitsigisoq tangilimmut atus- sammagu? Kingullertigut an- nertusisimammat tigusisartut qutsannarput taamannarsuaq kajumissaasemeqartalermata. Taamaattumik ilanngussi- laarpunga; pisortanut qulliu- nerusunut eqqaasitsissutigis- savara aamma innuttaqarmata sulilluaraluarlutik aamma pinngitsooratik pissaaleqi- sartunik. Akileraarutinut nak- kaatitavut annerpaamik su- mut atortamerpavut? Tassalu inunnik isumaginninnermut Aningaasanoorutit matusigit Allattoq Pele Lange, Qasigiannguit maani kommunitsinni. Naa- lakkersuisunut ilaasortat, eq- qaamalaarsiuttoq innuttaqa- rassittaaq ajunngitsorsiassa- minnik naalaartunik, aamma- lu sulitillutik pillualaaruma- sartunik. Ullumikkut inuuni- ameq aningaasarlu sorlermi- taava Peqqinnissaq 2000- imut naleqqunnerunerpa? Pi- sortat qineqqusaamissinni ne- riorsuutisi eqqaaqqilaartami- arsigik qinersisisi pakatsisis- sanngikkussigik. Neriuppunga naalakkersu- isunut ilaasortat qisuariaru- maartut unalu allakkiaq aki- laarlugu. Neriuutigaara Peq- qinnissamut Naalakkersuisup tamanna erseqqissumik aki- laarumaaaraa. Innuttatit ala- atsinaannerulaamiakkit, aam- ma pisariaqartittarparput illo- qarfikkaarlugit alakkaatikula- nerunissat. Ukiortaami pilluaritsi Illoqarfimmi najukkatsitut it- tumi ullumikkut innuttaasut aningaasarsiomerat annertuu- mik kinguariartorpoq - tuni- saqamikkut suliffeqamikkul- lu, raajanik tunisassiomeq u- nimmat, unitsitaammat. Ku- jasinnerusunullu nuutinneqar- mata. Tamakkualu kinguneri- saannik maani najugaqartugut aningaasatigut ingerlanerput ingerlatsivinnullu annertuu- mik malunniuppoq. Ilaqutari- innullu misinnaqisumik ki- nguneqalerpoq, tamannalu qanoq sutigullu taarsemeqar- sinnaanngilaq, pissusiusima- sullu kingumut uteqqinnavia- ratik. Inunnik isumaginnittoqar- fik aningaasarpassuamik a- torfissaqartitsigaluartoq ami- gartuartunik atugassaqartuas- saaq, iluarsiisoqamissaanillu oqaluinnamerit amerlatseqa- lutik, massa naluneqanngik- kaluartoq aningaasanik pissa- qameq killeqaqisoq. Pissuse- rilersimavarpullu ilaquttavut suliffinni akisussaaffitsinnut katersorlugit sulisoriumallu- git- Akiligassaqamerpullu tike- riarutsigu, annilaarnartoqar- poq - akiligassatsigut kingu- artooqqajaanerujussuarput i- laanni nammineq pisuussuti- ginngisatsinnik ilaqartartoq. Akiligassaqarfinnut akiligas- sanik isumaginninnginnerup suliffeqarfiit ingerlatsiviillu ajomartorsiutissaqartilertarpaat. Akiligassaqarfigineqamermik- kut neriorsuiffiginerlunnik- kullu salloqittameqamikkut. Qulequttamut: Aningaasa- nik nakkaatitsilluni pinngua- atit aningaasanillu eqquiner- taqartartut innuttaasut ilaan- nut nappaatinngorsimasoq, katsorsameqassappat ani- ngaasanoorutit atorunnaarsit- tariaqarput. Nalunngilavut a- ningaasarpassuamik iluanaar- fiusartut piginnittunut. Ani- ngaasanoorutimmi sulinani isaatitaat (pinnguarisaat) in- nuttaasut ilaannut annertuu- mik ajomartorsiutaalersimap- put, akiligassanut atugassara- luatik inuuniamerminnillu i- luaqutissaraluatik pinnguara- lugit nungunneqartarput. Al- laat aningaasarsortartut im- minnut oqarfigisarlutik quias- suaatitut, ima amerlatigisut nunguppakka. Aningaasanoo- rutinillu piginnittut aningaa- sarpassuamik sulinnguaratik iluanaaruteqartarput aningaa- sanillu pinnguartut quiassuaa- tigineqartarlutik sianiissuser- sui pillugit, massa taamatut uerineq nappaatitulli atugaa- sartoq katsorsameqartariaqar- torlu. Peqqissuseq - imminullu a- qussinnaaneq angujumallugu piaarnerpaamik kommunip aningaasanoorutit inerteqqu- tigilertariaqarpaat piiarlugil- lu. Inatsisartullu inatsisaat imaalertariaqarpoq: »Kalaallit Nunaanni ani- ngaasanoorutit inerteqqutaap- put«. Erinarsuutit partiinut pigitinneqarlutik saqqummersinneqartartut taalliortuisa ilumut taama atugassanngorlugit suliarisimaneraat atuartartup allakkamini apeqquserpaa. All. Kelly Berthelsen, Nuuk Ukiuni kingullerni partiit ni- pilersukkanik saqqummersit- sisalerput. Alutomartaraluar- tut eqqarsaateqarfiginanngit- soortanngillat. Taalliortuisa ilumut inuiaqatigiit naalak- kersuinikkut agguataamissaat siunertarisimanerpaat? Eq- qarsarsimassanerput inuit i- laannaasa erinnat taakku pi- gisutut piumaaraat? Uanga isumaqarpunga eri- narsomeq inuiassuit kikkuu- sut inuiaqatigiinnerminni a- taatsimoorutitut atortaraat. Naalakkersuinikkut eqqarsar- taatsit apeqqutaanatik, pisuu- juneq piitsuuneq, sumi atorfe- qameq allallu apeqqutaagatik erinarsoqatigiinnikkut inuit ataatsimoortutut misigilersar- put. Erinarsomermi kulturit- sinnut ilaalluinnarpoq, kultu- rilu kinaassusersiortanngilaq naalakkersuinikkut isumma- nik apeqqutaatitaqartanngin- nami. Ajoraluartumilli ullumik- kut kalaallit qangaaniilli eri- narsuutigisimasaat partiit namminneq pigisutullusooq erinarsuutiginiartalerpaat. Aallaqqaataani apeqqutigi- sara uteqqilaaginnassavara, ilumut taalliortui taallioramik kalaallit ilaannaat eqqarsaati- gisimanerpaat? Taamaatto- qarsimagunanngimmat taa- matut partiinut erinnanik pigi- titsisameq taalliortuinik ataq- qinninnginnerujussuartut isi- gaara. Aamma, erinnat ta- makku ilarpassui inuiaqatigiit kalaallit qangaaniilli nuan- naarnerminni allatulluunniit ataatsimoomerminni atortar- paat, ataatsimoomermillu mi- siginermut atuisarnerannut aamma partiit imminniinnaq piginnissorilernerat siulit i- leqquinik ataqqinnginneru- jussuartut isigaara. Pingajus- saattullu, erinarsomeq kultu- ritsinnut ilaalluinnarpoq, al- laat nunat allamiut tupigusuu- tigisarpaat sooq kalaallit taa- ma erinarsomermut nipiler- somermullu piginnaaneqarti- gisut, taamaammat erinnat ilaasa partiinut pigitilemissaat kulturitsinnik ataqqinninngin- nertut isigaara. Ajunngilaq partiit erinar- suuteqamiarunik namminneq taalliarigunikkit, makkuli qa- ngali taalliaareersut partiiler- somissamik siunertaqamnan- ngivissut tassa ilanngussorun- naarniarlisigit ataqqinnin- nginneruallaaqaaq. ASS./ FOTO: VMR

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.