Atuagagdliutit - 20.01.1998, Qupperneq 19

Nr. 5-1998
19
a^a^c/^/'a C/C
GRØNLANDSPOSTEN
Ajoqisut palasitullu ullumikkut atorfmitsinneqarnerminni atugarisaat
naammaginarunnaarsimapput, soorlu ajoqit naak atorfissaqartinneqaraluaqalutik
akissaatiluttorujussuupput.
Nunatsinni
atorfissaqartinneqartut
All. Gudrun Chemnitz, Nuuk
Eqqarsaatigisaannarpara Nu-
natta piorsarneqalerneranit
atorfiit pingasut inuiaqatigiin-
nik kalaallini atorfissaqartin-
neqartut pilersinneqarsima-
sut, immaqa nunani allanisut
inngitsut, kisianni Kalaallit
Nunatsinni pisariaqartinne-
qartut, nunarput isorartoqisoq
inuillu siammaseqisut ajun-
nginnerpaamik ikiorumallu-
git-
Tassalu atorfiit 1. Juummuut
2. Ajoqit 3. Niuertorutsit.
Eqqarsaatigisartakkakka pi-
giinnarusukkunnaarlugit atua-
gassiatigut saqqummiunniar-
pakka, isumaqarama atorfiit
taakkorpiaat pisortanit inuia-
qatigiit ineriartorluamissaan-
nit oqartussaasunit sumigin-
nagaavallaalersimasut, tassani
eqqarsaatigalugu aningaasar-
siat ineqamiamerallu. Uffa
taakkorpiaasut inoqarfiusuni
mikisuni angisuuniluunniit
pinngitsoomeqarsinnaanngil-
luinnartut.
Eqqarsaatigilluaraanni a-
torfinnguit iluamik ilinniarfis-
saliuuttariaqartut kajuminnar-
tumik, sulilerpata ajunngitsu-
mik atugaqartillugit. Eqqar-
saatigalugu ataavartumik inu-
iaqatigiinni kalaallini pisari-
aqartinneqartuassammata.
Juumuut
Tassani assersuutigiumavakka
1900-up aallartinnerani juu-
muussat Danmarkimut emi-
sussiornermik ilinniariartor-
simasut, suliaminnut tunniusi-
malluarlutik ukiorpassuarni
ataqqisaallutik tatiginartumik
sulilluarsimasut. - Taagorsin-
naagaluarpakka. - Taakkorpia-
at immaqa nunngutaasa ilaat
qanittukkut toqukkut peerup-
poq, tassa Kattannguaq Sivert-
sen, Ilulissani juumuujusima-
soq 96-inik ukioqarluni toqu-
soq.
Isumaqarpunga sundheds-
medhjælpererpannguit juu-
muutoqqanut taartaasut, nu-
natsinnut naleqquttumik ilin-
niagaqarlutik atuullualerut-
tortut isumaliutigerpiarnagit,
ilinniartitaanerup piumasa-
qarpallaartumik oqimaappal-
laartumit akisuallaartumullu
saatinneqarsimanera eqqortu-
liornerunngitsoq. Taamaalil-
luni Nuanatsinni isorartoqisu-
mi juumuut - sundhedsmed-
hjælperit pisariaqarluinnartut
amigaataalersimammata, ilin-
niamerat nunaqarfinni suli-
nissamut naleqquttoq atorun-
naarsinneqarmat. Kikkummi
tamarmik studentereksame-
neqarsinnaanngillat.
- Soorunami annertuneru-
sumik ilinniagaqamissaq pi-
sinnaasunut periarfissaassaaq
- pisariaqarporlu!
Ajoqit
Puigukkat aappaat ajoqit pa-
lasillu aamma taamaappoq.
Atorfiit inuiaqatigiinni pi-
ngaartorujussuit nunatsinni
piorsaaqqaartut isigisinnaasi-
masaat. Massakkut suusupa-
gisaasumik pineqarlersima-
sut, aningaasarsiat ineqame-
rallu eqqaassagaanni. Ullumi-
mi ajoqit aningaasarsiakitso-
ralaannguupput, ajomerusorli
aajuna piffimmi ajoqit mar-
luugunik pingasuugunilluun-
niit akissarsiaq ataaseq mike-
reeqisoq taanna avitassarisar-
paat. Sumi atorfiit allat taama
pineqarsinnaappat ?
Ukiuni ilagiit sinniisaanni
suliniarsimaninni tamatuma
allanngortinneqarnissaa ua-
ngaannaanngitsumit sulissuti-
giniameqartaraluarpoq allan-
ngortinneqassananili. Ajoqit
naatsorsuutigineqartarput atu-
arfinni aamma sulissasut ta-
mannalu amerlasuutigut pi-
sinnaanngittaraangat aningaa-
sarsiarititaasut ilagisariinnut
ajoqikkunnut naammanngil-
luinnartarput, ullumikkut i-
nuuniarnermut aningaasar-
tuutit taama amerlatigisut.
Qangaanilli takuneqarsin-
naasimavoq inuk anersaakkut
nakuussuteqartariaqartoq ta-
mannalu pillugu kalaallit na-
kooqqutissaannik nuna ta-
makkerlugu pisariaqartitaan-
nik ajoqinik palasinillu pe-
qartinneqartuarsimavugut. I-
linniagaq pingaartoq inuune-
rup nakooqqutissaanik ator-
fissaqartinneqartuartussamik
imaqartoq. Taamaattumik i-
sumannaatsumik inuiaqati-
giinni inissisimasariaqartoq.
Aningaasarsiatigut inissaqar-
titaanikkullu!
Ullumi inissaqamiamerup
aaqqissugaanera kikkunnul-
luunniit naleqqutinngilluin-
nartoq, nipangiinnarluta isi-
ginnaaginnartariaarupparput,
allanngorteqqittariaqarpoq il-
loqarfigisani aqunneqarluni.
Niuertorutsit
Aamma taamaapput niuerto-
rutsit. Nunaqarfinni timikkut
napassutissanik pilersuisus-
sat. Aamma qangaanilli isu-
maliutigilluarlugit pilersissi-
masat. Nunaqarfinni atorfis-
saqartinneqartut nakooqqu-
taasinnaasut suliassat qani-
mut isigalugit isumaginnit-
tuusimasut. - Suummi tamar-
mik illoqarfinnit aqunneqar-
sinnaanngillat.
Isumaqarpunga piorsaane-
rujussuup saniatigut qanga
nunannguatta piorsarneqaq-
qaarpialemerani isumaliuter-
suutaasimasut silatuumik su-
liaasimasut misissoqqittaria-
qalersut apeqquserlugu - su-
naana kalaallit inuiaqatigiit
nakooqqutissatut atorfissa-
qartikkaat?
Soomnami ilinniagassat nu-
taat pisariaqameri akerlilemi-
anngilakka. Kisiannili-una
inuit atugarisaat qulaatiinnar-
lugit nutaaginnamik ingerlat-
siniartoqarsinnaanngimmat i-
nuiaqatigiinnili pisariaqartitat
qaangiinnameqarsinnaanngil-
lat.
Akileraartameq - naapertuil-
luamerooq takkutileqaaq!
Allattoq Josef Korneliussen, Aalborg
Ungasinngitsukkut tutsiup-
poq Jonathan Motzfeldt-ip IA
isumaqatigilersimagaa piler-
saarutigilerlugulu nunatsinni
atsikkuuttarilluni akileraartar-
neq eqqunneqassasoq.
Naapertuilluarneq eqqun-
neqaraluttualeqaaq! Eqqar-
saatigilerluguli atsikkutigiis-
saarilluni akileraartalernissap
sumut iluaqutaasinnaanera ta-
kuneq ajornakusoormat ta-
manna apeqquserusuppara.
Siullermik innuttaasunit
54.000-iusunit qassimmita a-
kileraartarpat. Oqariarta taak-
kunannga inuit 20.000-it aki-
leraartartut, taakkunanngalu
20.000-iusunit qassimmita
immikkut annertusisamik aki-
leraartalissappat? Tassa 69 %
tikillugu sipporluguluunniit
akileraartalersussat.
Nunani inuppassualinni,
naalagaaffiullu killeqaqisu-
mik aningaasarsiomikkut pe-
qataaffigisaanni ersarippoq
innuttaasut ilarpassuisa aggu-
aqatigiissitsinermut naleqqi-
ullugu aningaasarsiarissaar-
tuunissaat, taamalu immikkut
annertusisamik akileraaruser-
sueriaaseqamissaq pissusissa-
missornerulluni. Nunanimi
inuppassualimmi namminerlu
pigisamik ilaatigut suliffissu-
arujussuaateqarfiusuni pigin-
nittut qullersaallu ukiumut 1
millioninik, sipporlugulu inu-
laarluguluunniit akissarsia-
qarfiusuni pissusissamisoor-
poq ilaat ilaminnit pilliuteqar-
nerussappata.
Aammami 400.000 - 500.000
kr.-inik akissarsisartut taama
pineqartarput. Taakkuuppullu
aappariit ilinniagarissaartut
taamalu akissarsiarissaartut.
Nunatsinnili millioningajan-
nik millionilluunniit affaat tik-
illugit akissarsiaqartut 100-t
arlaqangaarunnanngillat, o-
qarta amerlanerpaamik 1000-t
2000-illu akomanni amerlas-
suseqassapput. Ukiut kingul-
liit 20-30-it ingerlanerini nu-
natsinni akissarsiatigut nali-
giissaarineq ima sunniuteqar-
simavoq, aldssarsiarissaarsin-
naasutut isigineqarsinnaagalu-
artut - kalaallit - akissarsiaat
inuuniutigiinnavissallugit
naammaannalernikuullutik.
Aammalumi nunatsinni akis-
sarsiarissaartutut isigisinnaa-
savut taakkooreerput inuiaqa-
timinnut pilliuteqamerpaat a)
illumut akiliuteqartitaaneru-
nermikkut b) meeqqat tapisia-
annik piiaaffigisaanikkut c)
illoqamermut ineqamermullu
tapiiffigineqarsinnaannginner-
mikkut d) meeqqerivimmii-
titsinerminnut annertunero-
qisumik allanit akiliuteqarti-
taanermikkut, taamaakkalu-
artoq akissarsiaat inuuniuti-
gissallugit naammanneq ajor-
put.
Taava kikkut immikkut an-
nertusisamik akileraaruseme-
qassappat? Apeqqut tamanna
tamatta immikkut akisinnaa-
sariaqaratsigu paasissutissat
sukumiisut paasiuminartullu
naalakkersuisut (inatsisartut?)
innuttaasullu naatsorsueqqis-
saartarfiata tamanut saqqum-
miussuuttariaqarpai, inuit a-
taasiakkaat akissarsiaat salliu-
tinnagit (soorlu IA taama ili-
oqqajaasartoq), kisiannili
paasissutissiissutit sukumiisut
kikkorsuit kikkunnguillu a-
peqqut manna pillugu oqal-
linnissaanni atorsinnaasut.
Tassami naammalerpoq, nu-
natsinni naammaleqaaq na-
lominarsorisavut »silatoorsu-
amut« isummerfigitittarlugit,
ilami allaat akuerisarlutigu
una ukulu ima oqaraangata
taava nunatsinni ima imalu
pisoqassaaq, uagut akuliuffi-
giuminaatsilluinnartakkatsin-
nik. Periaatsit taamaattut qi-
mattariaqalerpavut imaluun-
niit periaatsinik taamak ittu-
nik ingerlatsiniinnarniartut
tassa naammagileqisigik.
Immikkut annertusisamik -
atsikkutigiikkaartumik - aki-
leraartalemissap kinguneriu-
maarpaa aningaasarsiatta suk-
kanerusumik nalikillisaru-
maamissaat, aningaasarsiaris-
saartut taamalu nukittuunik
akisinnaassusilinnillu kattuf-
fillit - nunamiuugunik aalisar-
nermilluunniit inuussutissar-
siuteqarunik anguniagassaasa
siullersarilissavaat akileraaru-
semeqamermikkut akissarsia-
mikkut annaasamik utertinne-
qamissaat. Akissarsiat nali-
giissikkiartomeqamissaannik
ukiorpanni ingerlasimaneq
taamaalilluni isumaarutis-
saaq. Akitsortariaqartussat a-
kitsorumaarput, taamalu piso-
qariartulemissaa unitsikkumi-
naakkumaarpoq. Akissarsia-
kinnerusut malinnaasinneqar-
umallutik akissarsiaqameru-
lemissamik piumasaqaru-
maarput, akissarsiallu unitsin-
neq ajomassaqisumik qaffak-
kiartulissallutik soorunami
suut tamarmik akitsoriartuler-
nerannik aamma kinguneqar-
tussamik.
Oqariarta Atassut tulliani
qinersinissami immikkut an-
nertusisamik akileraartaler-
nissamut akerliusoq. Uannul-
lu - qulamanngilaq siumuk-
kormiuni allani aamma - ug-
gomassaqisumik akueriumi-
naassaqisumillu Siumut IA-
mut pituttoreerluni qineqqu-
saarumaarpoq. Allaat oqarta-
riaqassalluni Jonathan Motz-
feldt-imik qinersineq tassaa-
jumaartoq toqqaannanngik-
kaluartumik IA-mik qinersi-
neq. Tamanna kujataamiut
eqqaamasariaqassavarput.
Ikinngussuattami nammi-
neq siunissani kisiat eqqar-
saatigalugu IA taperserpaa,
naalakkersuisunimi siulittaa-
suuginnarusuppoq, tamanna-
lu IA ikiorsiullugu pisinnaa-
voq, soqutaappat naalagaaffe-
qatigiinneq - Danmark - Sa-
valimmiut - Kalaallit Nunaat -
IA-p politikkia, soqutaappat
Siumup siumukkormiullu
qineqqusaamerit nalaanni IA-
kkormiunit torinngeqisumik
kusanaaqisumillu pineqartar-
nerat. Ilaammi saamerliunian-
ngillat. Socialisme inuppa-
laartuuvoq inoqatinillu ataq-
qinninnermik tunngavilik,
inunnilu sulisoq.
Jonathan Motzfeldt naalak-
kersuisuni siulittaasuuginna-
rusukkuni taava Siumut Siu-
mumilu suleqatini - parteeqa-
tinilu? - tusaaniarluartariaqar-
pai, silarsuarmilu avatitsinni
ineriartomerup sumut killin-
nera sukumiisumik alaper-
naattariaqarlugu. Kalaallit ua-
gut avammut mattusimassan-
ngilagut. Aamma partiit a-
vammut matoqqaniarnitsin-
nik ilisimatitsiuartut nunatsin-
ni sunniuteqamerat annikilli-
samiartariaqarpoq, tamannalu
IA-mik suleqateqamiamikkut
anguneqarsinnaanngilaq.
Ring eller skriv efter
vort katalog med
alt til baby
Jiarnevogn« ®0
Hovedgaden - 7752 Snedsted - Danmark
TLF. 97 93 44 OO
Fax. 97 93 44 77