Atuagagdliutit - 05.02.1998, Síða 9

Nr. 10 • 1998
9
GRØNLANDSPOSTEN
Neqaamiaq KNI-p ajortoortikkaa
Ukiuunerani umimmanniarnermi pisat neqaat KNI-p nammineq isumagissavai
Nuummi Slagtergården, namminersortunit pigineqartoq
ukiup affaata ingerlanerinnaani Isertumit tuttut neqaannik
Kangerlussuarmillu umimmaat neqaannik pisisinnaanini
KNI-p neqaarniaifiutaanut Neqi A/S-imut annaavaa. Slag-
tergården isumaqarpoq KNI kusanaatsunik pissusilersorluni
neqaamiarfiutimini suliassaqartitsinissaq qulakkeerniarsi-
magaa.
Den private Slagtergården i Nuuk liar i løbet af et halvt år
mistet indhandlingerne af rensdyr fra lsertoq og moskusok-
ser fra Kangerlussuaq til KNI’s slagteri Neqi A/S i Narsaq.
Slagtergården mener, at KNI har brugt ufine metoder i
kampen for at sikre beskæftigelse på sit eget slagteri.
NUUK(KK) - Neqaarniaq
Finn Andersen, Nuummi
Slagtergården-imeersoq Sisi-
miunit Maniitsumilu ukiuune-
rani umimmanniarnermi, fe-
bruarip aallaqqaataanit marts-
ip aallaqqaataanut pisussami
piniartut pisaasa 200-t amerla-
nersaasa neqaannik pisiniarlu-
ni Kangerlussualiamialerluni
angalanissani unitsinnartaria-
qalersimavaa.
KNI-mi isummat allanngo-
riataamerisa kinguneranik si-
oma ukiuunerani umimman-
niarnermi pisutulli neqinik
piariikkanik, ilaatigut KNI-p
sinerissami pisiniarfippassui-
nut tunisisinnaajunnaarpoq.
Slagtergården KNI-mut,
sinerissami amerlanerpaanik
pisiniarfiutilimmut tunisisin-
naanngilaq, taamaammallu
umimmaat neqaat sinnerut-
tussat 15 tonsit pisiarissallugit
imminut akilersinnaanngilaq.
Neqit 700.000 kronit tikil-
lugit akeqartussaapput, Slag-
tergården-illu neqit taama an-
nertutigisut uninngasuutigis-
sallugit akissaqartinngilai, tu-
nisinnaanissai nalomigamigit.
Taamaammat Finn Andersen
tunniutiinnarluni umimmaat
KNI-mut pisiassanngortippai.
KNI nammineerusuppoq
KNI-p periataanermini siu-
nertaa Finn Andersen-ip nalor-
nisiginngilluinnarpaa: KNI-p
anguniarpaa neqinik tunisassa-
nik piareersaasamerup Nuum-
mi Slagtergården-imit Nar-
sami KNI-p neqaamiarfiutaa-
nut Neqi A/S-imut nuunneqar-
nissaa.
Siorna Slagtergården-ip
Kujataani Isertumit tuttut ne-
qaannik pisiortomera KNI-p
akomuserlugu tuttut neqaasa
suliarineqartamerat Narsami
suliffeqarfimmut Neqimut
nuuppaa. Maannalu Kanger-
lussuup eqqaani umimmaat
taamatut pineqarput.
KNI-p tassanngaannaq pe-
riataarnerata kingorna Finn
Andersen-ip kattuffik ilaa-
sortaaffigisani Arbejdsgiver-
organisationen for Handel,
Service og Transporterhver-
vene i Grønland, ulluinnami
HST-mik taaneqartartoq, pi-
sut pillugit ilisimatippaa.
HST-mili direktøri Arne
Amstrup isumaqarpoq Finn
Andersen-ip saaffiginnissutaa
eqqunngitsortaqarpallaarmat,
suliassiissutigineqartoq kat-
tuffiup suliarisinnaanngikkaa.
Ukiuuneranili umimmanniar-
tut tunisaat Nuummi Slag-
tergården-imi suliarineqartus-
saajunnaarput.
Suleqatigiinneq
Slagtergården-ip ajomartorsi-
utai paasiniarlugit ukiumik
ataatsimik utissaagut.
Kalaaliminemik tunisassi-
omerup ineriartortinneqame-
ra pillugu Slagtergården aam-
ma Royal Greenland siomati-
gut suleqatigiilluarsimapput,
1997-imilu Royal Greenland-
ip nunap iluani tuniniagaqar-
nermut immikkoortortaata
pisortaata Lars Sandgreen-ip
kajumissaarineratigut suleqa-
tigiinneq annertusineqarpoq.
Royal Greenland Slagter-
gården-imut kajumissaarivoq
Qaqortup avannaani Isertumi
tuttuutillit tuttuutaannik aam-
ma Kangerlussuup eqqaani
ukiuunerani umimmanniat pi-
saannik pisiortoqqullugu tu-
niniaanissamullu piareersaaq-
qullugu.
Isumaqatigiissutigineqar-
poq Slagtergården-imi naam-
massineqaraangata Royal
Greenland-ip tamakkerlugit
pisiarisassagai tuniniaqqittas-
sallugillu, ilaatigut KNI-mut
Brugsen-imullu.
Slagtergården taamatut su-
liaqamissamut atortussaminik
pisarialinnik pisivoq. Royal
Greenland-ilu uullinissamut
poortuinissaminullu piumasa-
qaatiminik saqqummiilluni.
Aallartilluarpoq...
Isumaqatigiissut aallartilluar-
poq.
1997-imi januarimi Slag-
tergården aamma aalisartut
piniartullu kattuffiat KNAPK
Kangerlussuup eqqaani u-
mimmattanik tunisisarneq
pillugu isumaqatigiissuteqar-
put.
KNAPK-p isumaqatigiissut
oqaluttuarisaanermut tunnga-
suunerarpaa, kattuffik per-
naammik suliffeqarfimmut
namminersortumut tunisisar-
neq pillugu isumaqatigiissu-
teqarmat.
Slagtergården KNAPK-lu
isumaqatigiipput Kangerlus-
suup eqqaani piniartut umim-
mattamik neqaannik tunisine-
ranni umimmaat qungasii
najungasuilu 37,50 kroniler-
neqartassasut aammalu qi-
merlui, assaqqui quttoraalu
42,50 kronilerneqartassallu-
tik.
Slagtergården Grønlands-
fly-mut isumaqatigiissuteqar-
poq: Nersutit timmisartuni i-
nissaqartitsisoqartillugu Nuu-
liaanneqartassapput, assartor-
nermullu kilomut 7 kroninik
akiliisoqartassalluni.
Umimmaat neqaat uulline-
qareerlutik poortomeqareera-
angamik Royal Greenland-
imut 74,50 kronilerlugit tuni-
neqartarput.
Taamaalillunilu Slagter-
gården neqinik piariikkanik
tunisigaangami kilomut 25
kroninik iluanaaruteqartar-
poq.
1997-imi februarip ingerla-
nerani Slagtergården-ip pisas-
siissutigineqartunit 200-nit
nersutit 127-it pisiarai. Neqit
katillugit 15 tonsiupput,
taakkulu Kangerlussuarmiit
Nuummut assartorneqarneri
Grønlandsfly-p isumagaa.
Nersutit Slagtergården-imi
uullineqarput poortomeqarlu-
tillu, Royal Greenland-imut
tunineqartussanngorlugit. Ro-
yal Greenland-imut tunineqa-
reeramik Kalaallit Nunaanni
tamani niuertunut tuniniaq-
qinneqarput.
1997-imi februarimi Slag-
tergården Isertumi tuttuutilik
Stefan Magnusson ukiuni
marlunnik atuuttussamik isu-
maqatigiissuteqarfigaa. Tas-
sanissaaq Slagtergården pisi-
ortortussanngorpoq, aammalu
uullisinnarlugit poortorsin-
narlugillu ingerlateqqittartus-
sanngorlugit, Royal Green-
land-illu tunisassiatut naam-
massisat tuniniaqqittamissaat
isumagisussanngorpaa.
Isumaqatigiissut qaammat
taanna atuutilermat Slagter-
gården-ip tuttut neqaat 26
tonsit Isertumi toqaraasoqa-
reerneratigut pissarsiarai su-
liareriarlugillu Royal Green-
land-imut ingerlateqqillugit.
Neqit katillugit 41 tonsit
suliarineqarnerini Slagter-
gården-imi neqaamiat 1997-
ip ukiuata affaani siullermi
qaammatini pingasuniit sisa-
manut suliassaqartinneqaler-
put.
...ajutoorporli
Kisianni ajortumik ingerlaler-
poq.
Isumaqatigiissut ukiuni
marlunni atuuttussaq malillu-
gu Slagtergården Isertumi tut-
tuutilimmit Stefan Manusson-
imit 1997-imi ukiassakkut
tuttut neqaanik piseqqittus-
sanngorpoq.
Nassiussinissaq pinngit-
siartoq Finn Andersen Stefan
Magnusson-ip naatsumi ersa-
rissumilli nalunaarfigaa neqit
KNI-p Narsami neqaamiar-
fianut Neqi A/S-imut tunine-
qartut.
Finn Andersen Isertumi qe-
rititsivissaaleqineq pillugu u-
toqqatserfigineqamermi sani-
atigut sooq isumaqatigiissut
taanna unioqqutinneqarner-
soq nassuiaanneqanngilaq.
Pasinarporli Stefan Magnus-
son Neqip direktørertaavanit
Jørn Holding-imit attaveqar-
figineqarsimassasoq, taassu-
malu tunisassiomerup Narsa-
mut nuunneqamissaa malat-
taaserluni angusimagaa.
Soorunami Finn Andersen
isumaqatigiissummik unioq-
qutitsineq akerliuffigalugu al-
lagaqarpoq, tuttuutillilli Ste-
fan Magnusson-ip oqaaseqaa-
tituaa tassaavoq. - Slagter-
gården tuttut neqaanik peru-
sukkuni Neqimut pisiniaan-
narsinnaavoq!
Taamaalillunilu Kapisilin-
nit tuttut ataasiakkaat eqqaas-
sanngikkaanni Slagtergården-
imi tuttut neqaannik suliaqar-
tameq unippoq.
Sulili umimmaat neqaat i-
sumalluutigineqarput.
Finn Andersen januarip
qiteqqunnerani KNAPK-mut
ukiuunerani umimmanniar-
nermi tuniniaanissaq pillugu
nutaamik isumaqatigiissusio-
rami taama isumaqarsimaga-
luarpoq.
Royal Greenland-imit faxi
Ullut arfineq pingasut ma-
tuma siomatigut Finn Ander-
sen Royal Greenland-ip nu-
nap iluani tuniniagaqarner-
mut immikkoortortaata pisor-
taanit Lars Sandgreen-imit
nuanniitsorujussuamik faxer-
ftgineqarpoq.
Lars Sandgreen-ip naatsu-
mik ersarissumilli Slagter-
gården nalunaarfigaa Royal
Greenland ukioq manna Ka-
ngerlussuup eqqaani umim-
mattat neqaanik pisinianngit-
soq.
Royal Greenland-imit tusa-
gassiisartoq Else Løvstrøm
AG-mut oqarpoq, Slagter-
gården-ip suleqatigineqame-
rata unitsinneqameranut tun-
ngaviusoq tassaasoq umim-
maat neqaasa pisiniarfinni a-
kisuallaalertamerat.
Siorna Slagtergården u-
mimmaat neqaanik Royal
Greenland-imut tunisinermini
kilomut 74,50 kronilersuivoq,
tamatumalu kingorna neqit
sinerissami pisiniarfinnut
siammartinneqarnissaat Ro-
yal Greenland-ip isumagaa.
Umimmaat neqaat ingerlaar-
nerminni assigiinngitsunik
iluanaarutissartalersorneqar-
put, naggataagullu qerititsin-
nut anngukkaangamik kilo-
mut 140 kroneqalerlutik, taa-
maalillunilu neqi mamarlua-
raluaq atuisartunut tuniniapi-
loomarsilluni.
- Suli umimmaat neqaat si-
orna ukiuunerani piniamermi
tunisanit 800 kilot Royal
Greenland-imiipput, Else
Løvstrøm ilisimatitsivoq.
Royal Greenland-imit er-
seqqissaatigineqarpoq sule-
qatigiinnerup unitsinneqar-
nissaa aalajangemeqareermat
aatsaat KNI neqaarniarfillu
Neqi A/S ataatsimeeqatigine-
qarsimasut.
Finn Andersen Royal
Greenland-imit itigartinneqa-
rami allatut iliuusissaarulluni
aalisartut piniartullu kattuffiat
KNAPK nalunaarfigisariaqa-
lerpaa ukioq manna umim-
manniamermi, sapaatiummat
februarip aallaqqaataani aal-
lartittumi pisiaqarsinnaanani.
KNAPK-p taamaattoqame-
ra ajuusaarutigaa, Finn An-
dersen-ili paasilluarsinnaane-
rarlugu.
Pakatsivoq
- Aap, pakatsivunga, neqaar-
niat pisortaat Finn Andersen
AG-mut oqarpoq.
- KNI-p ajortoortippaanga,
Isertumit tuttut neqaannik
Kangerlussuarmillu umim-
maat neqaannik suliarinnittar-
neq nammineq neqaamiarfiu-
timinut Narsamiittumut nuu-
tinniaramiuk, neqaarniarfillu
taanna tunisassiassaaleqisi-
magunarpoq suliassaaleqisi-
magunarlunilu. Tamannalumi
iluatsippaa.
- Neqaarniamit namminer-
sortumit allamit, akisunerutit-
sisinnaallunilu pisiniarfinni a-
kikinnerutitsisinnaasumit u-
nammillemeqarlunga ajorsar-
tinneqarsimagaluaruma ta-
manna ajorisimassanngikka-
luarpara.
- Maannali KNI-p pisiniar-
fiutiminit tuniniaajunnaami-
arluni sioorasaaruteqarluni I-
sertumit tuttut neqaannik Ka-
ngerlussuarmillu umimmaat
neqaannik pisiortorneq sulia-
rinnittamerlu nammineq ne-
qaamiarfiutiminut Narsamiit-
tumut nuutsippaa.
- Taamaaliomeq pissaaner-
mik atornerluineruvoq, taa-
maattoqarnissaalu ukiualun-
nguit matuma siorna naalak-
kersuisut namminersortunik
periarfissiiniarlutik oqalunne-
ranni naatsorsuutigisiman-
ngilluinnarpara, neqaamiat it-
tuat Finn Andersen oqarpoq.
KNAPK Neqilu
isumaqatigiipput
NUUK(KK) - KNAPK
aamma Neqi A/S ataasin-
ngormat unnukkut umim-
maat neqaannik, Sisimiuni
Maniitsumilu piniartut Ka-
ngerlussuup eqqaani pi-
saannik pisinissamut isuma-
qatigiissuteqarput.
Isumaqatigiissut malillu-
gu qungatsit najungasuilu
kilomut 40 kroneqassapput,
kiisalu qimerluit, assaqqut
quttoqqallu 45 kroneqassal-
lutik. Neqi A/S 5 kroninik
akikinnerutitsiniarsimaga-
luarpoq, naggataagulli
KNAPK-p Nuummi Slag-
tergården-imut isumaqati-
giissutigisaa atorniarlugu
aalajangerluni.
Januarip 21-iani KNAPK-
p Slagtergården-imut isuma-
qatigiissut atsiorpaa, Slag-
tergården-ili KNI-p pisiniar-
fiinut umimmaat neqaanik
tunisisinnaanngimmat taan-
na atorunnaarsinneqarpoq.
- Slagtergården-ip suleqa-
tiginnarusussimagaluarp ar-
put, KNI-lli ikerinnaannak-
kut akulerunnerata tamanna
unitsippaa, KNAPK-mit
Aalunnguaq Olsen oqarpoq.
- KNI-lli taama sakkortu-
tigisumik Slagtergården-
imut pinninera naleqqutin-
ngilaq. KNAPK-lli piniart-
ortagut, piniarlutik aallar-
tereersut Kangerlussuarmi
tunitsivissaamnnissaanni a-
laannarsinnaanngilai. Taa-
maammat Neqi A/S-imut
isumaqatigiissut atsiortaria-
qalersimavarput, naak Slag-
tergården-imut isumaqati-
giissuterput pitsaagaluartoq.
- Unitsiinnassanngilar-
pulli. Pisimasut KNAPK-p
nipangiutiinnarsinnaan-
ngimmagit KNI-p Slagter-
gården-imut pissusilersor-
nera pillugu oqallinnermik
aallartitsiniaipugut, Aalun-
nguaq Olsen oqarpoq.
Ilumuunngilaq
KNI-mi direktøriuneq Keld
Askær AG-mut oqarpoq u-
mimmaat neqaannik tunisi-
nissamut isumaqatigiissu-
siomermi sioorasaarisoqar-
simanngitsoq.
- Slagtergården-ip KNI-
mut neqeroorutaa akisual-
laarujussuarpoq. Neqeroo-
rutip kingunerisaanik KNI
kilomut 93 kroneerluni u-
mimmaat neqaat 15 tonsit
ataatsikkut pisiarisussan-
ngoraluarpai. Tamanna
KNI-mut pilerinanngilaq,
Slagtergården-illu tunisinis-
saanut qulakkerisussatut
imminut pisussaatinngilaq,
naak soorunami pisiniarfit-
sinnit sapinngisamik kalaa-
liminemik amerlanerpaanik
tunisaqarusukkaluarluta.
- Maannali Neqi A/S
KNAPK-mut umimmaat
neqaat suliarinissaallu pillu-
git isumaqatigiissuteqar-
poq. Tamatuma kingorna
sinerissami pisiniarfitsinni
suliffeqarfinnullu kilomut
100 kronit ataallugit akilin-
nik neqerooruteqassaagut.
Siorna Slagtergården Royal
Greenland-ilu isumaqati-
giissuteqarmata umimmaat
neqaat kilomut 140 krone-
qarput, taamaammallu Ne-
qip KNAPK-mut isumaqa-
tigiissutaa nutaaq atuisunut
iluaqutaassaaq, Keld Askær
oqarpoq.