Atuagagdliutit - 10.02.1998, Page 7

Nr. 11 • 1998
7
fr£acLj?'aj?'c/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Tusagassiortut Peqatigiiffiannit Qanoruumi tusagassiortut sakkortuumik
isornartorsiorneqarput, TV-avisimili sulisut pisortanit oqaaseqaateqarfigineqanngillat.
Qanorooq kritiseres skarpt af kollegerne i Grønlands Presseforening,
men TV-avisredaktionen slap for en offentlig udtalelse.
Sulisitsisut Peqatigiiffiaimut
TV-aviisip karmgunartuliomera
Illuinnaasiortumik tusagassiorneq innuttaasut akornanni
ammip qalipaataanik immikkoortitsinermik
akerleriilernermik pilersitsisoq
Peqatigiiffik Qanorooq
pillugu
isumanerluuteqarpoq
Siulittaasoq Inooraq Olsen: - Ilinniartitaaqqinnissaq
pisariaqarpoq
(JB) - TV-aviisi »Qanorooq«
sap. akunnerani kingullermi
isumaqalersitsivoq kalaallit
sulisitsisut mesterillu akornu-
sersorneqartut naqisimane-
qartullu qallunaat kammalaat-
igiinniarnerannit Kalaallit
Nunaannilu Sulisitsisut Pe-
qatigiiffianni naalagaaniar-
nermik. Kalaallit namminer-
sortut issuaavigineqartuarput
pineqartarsimasut ammip qa-
lipaataa pillugu immikkoor-
titsinermut assingusumik, eq-
qortorli allarluinnaavoq. Kisi-
annili Sulisitsisut Peqatigiiffi-
ata isornartorsiuinerup ilu-
muunnginneranik uppernar-
sarneqartumik ingerlatitseq-
qinniarnera Qanoruumit ilan-
ngukkumaneqanngilaq.
Sulisitsisut Peqatigiiffiat
ilaatigut isomartorsiomeqar-
poq uuliaamiarfimmik kalal-
limit pigineqartumik matusi-
simasutut, Sisimiuni peqati-
giiffimmut ilaasortaasup pigi-
saanik. Tamatumunnga atatil-
lugu piginnittunit marluusunit
Sulisitsisut Peqatigiiffiat sak-
kortuumik isornartorsiorne-
qarpoq. Ilaatigut oqamiarput
ilaasortaanerminut akiliutitik
iluaqutigisimanagit.
Isomartorsiuineq Qanoruu-
mut ilanngunneqarpoq, tusa-
gassiortullu pisariaqarsorin-
ngilaa Sulisitsisut Peqatigiif-
fiata isornartorsiuinerup tun-
ngavissaqannginneranik up-
pemarsaatigiumasaa ilanngu-
tissallugu. Aqaguanili Sulisit-
sisut Peqatigiiffiata uuliaami-
arfiup matuneqarsimaneranut
peqataasimanerata ilumuun-
nginnerameqarnera Qanoruu-
mit ilanngunneqarpoq. Uulia-
amiarfiup matuneqameranut
pissutaavoq uuliamik assartu-
ineq maleruagassat malillugit
ingerlanneqarsimanngimmat,
taamaattumillu uuliaamiarfik
KNI-mit tunisiffigiumanee-
rulluni.
Ikiiuuttoq
Akerlianik Sulisitsisut Peqati-
giiffiata piginnittut marluk
ikiorsimavai Sisimiuni ikual-
lattoomissamut nakkutilliisut
teknikimullu ingerlatsivik
uuliaarniamermi pissutsit
akisussaassuseqanngitsumik
taallugit iliuuseqarmat.
- Ajomartorsiutaavoq pum-
pe illup iluanut inissinneqar-
simammat, slange silaannar-
mut atassuserlugu, Leif Son-
ne Sisimiut Kommuneanneer-
soq oqaluttuarpoq. - Tamanna
inatsisinik unioqqutitsineru-
voq, ikuallattoornissamullu
nakkutilliisut ilagalugit pigin-
nittut marluk oqaloqatigaavut
pissutsit qanoq iluarsineqas-
sanersut. Qujanartumik ajor-
nartorsiut aaqqipparput uulia-
amiarfik matunngikkaluarlu-
gu, taamaattumik eqqunngi-
laq kalaallit inuussutissarsiu-
tinik ingerlatsisut ajortumik
pineqartamerat.
- Maani soqutiginngilluin-
narparput inuit qanoq ittumik
qalipaateqamersut. Kikkut ta-
marmik assigiimmik pineqar-
nissartik piumasarisussaa-
vaat, soorunamilu taamatut
pineqartarput.
Uaasortanut ataasiakkaanut
tunngasut Sulisitsisut Peqati-
giiffianni pisortap Ole Rud-ip
tusagassiuutitigut eqqartoru-
manngilai, sakkortuumillu
ilumuunnginnerarumallugu
peqatigiiffik ilaasortaanermut
akiliutinik katersiinnartuusoq.
Pikkorissamerit
- Nunap sinnerani ilaasortat
assigalugit Sisimiuni ilaasor-
tavut neqeroorfigineqarsi-
mapput pikkorissamemut 18-
inut ilaasinnaanermik, Ole
Rud oqaluttuarpoq. - Pikko-
rissartitsinerit ilaatigut ima-
qarsimapput ilaasortat inuus-
sutissarsiutinik ingerlatsiner-
mik pikkorissartinneqarnis-
saannik, taakkunanngalu pi-
ngasut Sisimiuni ingerlan-
neqarsimapput. Aammali Si-
simiuni ilaasortat illoqarfinni
allani pikkorissartitsinermut
ilaanissamut qinnuteqarsin-
naapput, aningaasartuutillu
Sulisitsisut Peqatigiiffiannit
matussusemeqartarput.
- Aammattaaq Sisimiuni
uuliapumpe unioqqutitsisu-
mik atorneqartoq pillugu ilaa-
sortarput ikiorsimavarput, su-
liarlu ilaasortamut iluaqutaa-
sumik aaqqinneqarpoq.
Taamaattumik isomartorsi-
uineq pasinninniamerlu Qa-
noruup ilanngussineratigut
pilersimasoq Sulisitsisut Pe-
qatigiiffiata sakkortuumik
ilumuunnginnerassavaa.
Sulisitsisut peqatigiiffiat
pillugu Qanomup kanngunar-
tuliomerani nangeqattaartumi
sap. akunnerata naanerani
KNI-mi direktøri Gerhardt
Petersen apersomeqarluni o-
qarpoq, sulisitsisut peqatigiif-
fiat sorlerluunniit uuliamik
KNI-mit niuerfigineqarsin-
naasoq.
Tamannali ilumuunngilaq.
Sulisitsisut KNI-llu isumaqa-
tigiissutaat pilersinneqarpoq
KNI nuna tamakkerlugu pi-
lersuisussaatitaanermigut qu-
lamaarisariaqarmat eqqortu-
mik uuliamik tuniniaanissa-
mik, uuliaamiartartut kattuffi-
annik isumaqatigiissuteqar-
nermigut - tamatumani Ka-
laallit Nunaanni Sulisitsisut
Peqatigiiffiannik. Tamatu-
munnga atatillugu isumaqati-
giissummi qulamaameqarpoq
uuliaamiartartut »kisermaas-
sinermikkut« naammaginan-
ngitsumik tuniniaanerminni
iluanaamteqartamissaata pi-
naveersaamissaa.
Ukioq 2000-imut atuuttoq
Gerhardt Petersen AG-mit
atassuteqarfiginiameqaraluar-
poq, aviisilli aaqqissuunnera-
ta naammassinerata nalaani
timmisartumut ilaalluni Dan-
mark-iliarsimavoq, KNI-lu
sinnerlugu apeqqummi tama-
tumani pineqartoq kisimiillu-
ni oqaaseqarsinnaatitaammat,
KNI-mi sulisut allat atertik a-
torlugu oqaaseqarumanngil-
lat. Tamarmilli isumaqatigiip-
put sulisitsisut peqatigiiffian-
nik allamik KNI uuliamik
niueqateqarsinnaanngitsoq,
KNI-p aamma Sulisitsisut Pe-
qatigiiffiata isumaqatigiissu-
taat atuuttillugu. Isumaqati-
giissullu 1999-ip naanissaata
tungaanut atuuppoq.
Peqatigiiffiup isomartorsi-
omeqarnera tunngavissaqan-
ngitsoq sulisitsisut peqatigiif-
fiannit uppemarsaatissaqarlu-
araluartoq, peqatigiiffillu pil-
lugu oqaatiginiarneqartut
maangaannarmit pissarsiari-
neqarsimagaluartut, taamaat-
toq sap. akunnerata ingerlane-
ra tamaat Qanomup peqati-
giiffik pasisaalersinniarsaraa.
Oqallinneq misigissutsinik
eqquivoq, sakkortuumik am-
mip qalipaataa pillugu assigi-
inngisitsinermik imaqartumik
arlalinnik oqaaseqartoqartar-
luni.
NUUK(KK) - Kalaallit Tusa-
gassiortut Peqatigiiffiata ka-
laallisut TV-kkut nutaarsias-
sani Qanomumi tusagassior-
tutut pisinnaasat isumaner-
luutigaat.
Piffissami kingullermi suli-
sitsisut qallunaat kalaallillu
pillugit Qanomup aallakaati-
tassiornera pitsaanngingaar-
mat inuiaqatigiinni kalaallini
tusagassiortut isigineqamerat
ulorianartorsiulersinnaavoq.
Tusagassiortut peqatigiiffi-
anni siulittaasoq Inooraq Ol-
sen isumaqarpoq Qanomup
ulluni makkunani isomartor-
siomeqartamera aallaavigalu-
gu tusagassiortut siunissami
suliaqartamissaminnut ilinni-
artitaaqqinnissaat salliutinne-
qarluinnartariaqartoq.
Immikkoortitsineq
sakkortooq
Qanomumi sulisut isomartor-
siorneqamerat tusagassiortut
peqatigiiffiata ilaasortaasa sa-
paatip akunnerani kingul-
lermi ataatsimiinneranni saq-
qummerpoq, ataatsimiinner-
milu tassani pingaamerutillu-
Tusagassiortut Peqatigiiffi-
anni siulittaasoq Inooraq
Olsen isumaqarpoq
ilinniartitseqqinnissaq
pisariaqartoq.
Formanden Inooraq Olsen
fra presseforeningen mener,
der er behov for
efteruddannelse.
gu siunertaavoq Tusagassior-
tut Peqatigiiffiata aprilimik
Dansk Jounalistforbundip
ataatsimiititsinissaanut peqa-
taajartortussanik sisamanik
toqqaaneq.
Ataatsimiinnermi tassani
tusagassiorfinnit assigiinngi-
tsunit peqataasoqarpoq, peqa-
taajartortussanillu toqqaaso-
qatsiaannartoq Qanomukkut
ulluni makkunani oqallinneq
tikinneqarpoq.
- Pimoorunneqanngilaq.
Uppemarsaatissaqartoqanngi-
laq. Uumissuinertaqartomjus-
suuvoq. Ammip qalipaataa-
nik immikkoortitsisoqarpoq.
Tusagassiortut peqatigiiffi-
ata ilaasortaasa ataatsimiinne-
ranni Qanomumi suleqam,ik
tusagassiornerat pillugu o-
qaatsit ilaat taama nipeqarput.
Pingaartumik tusagassiortut
misissuilluamissamik tamati-
goortuunissamillu ileqqoris-
saamissamik nalinginnaasu-
mik amigaateqarluinnamerat
tusagassiortorpassuit mamia-
suutigaat.
Ilaatigummi Qanoruumi
sulisut ilaat, ippassingami
tunngavissaqanngitsumik i-
lanngussisoq utoqqatsissute-
qarpoq, aallakaatitassiornis-
saminut misissuisinnaasima-
nani, A/S Inissiaatileqatigiif-
fimmit INI-mit, najukkamini
kiileri immattoorsimasoq pil-
lugu sianerfigineqariataarsi-
manini pissutigalugu.
Pisariaqartitanik misissue-
reernerup kingorna aatsaat
ilanngussassap aallakaatin-
neqamissaanut utaqqeqqaara-
ni isomamartoqartinnagu aal-
lakaatippaa - kingonagullu
uppernarsineqartutut aalla-
kaatitaq taanna paatsuungatit-
silerpoq.
Tusagassiortut peqatigiiffi-
anni ilaasortat ataatsimeeqa-
taasut, Qanomup ilanngussai
pillugit misissuereersimasut
Qanomup oqaluttuariniagaa-
nit allaanemlluinnartunik o-
qaluttu arput.
Ataatsimeeqataasut inemi-
liissutigaat Qanoruumi kik-
kulluunniit Qanomup pissusi-
viusunik paasinnissorinera
malillugu naleqquttunik o-
qaaseqartut, amerlanertigut
ammip qalipaataanik immik-
koortitsinertut »tipeqartu-
mik« saqqummiussisut isor-
nartoqanngitsumik saqqum-
a mersinneqartarsimasut. Aker-
> lianilli Qanomup. isumaqati-
1 ginngisai tusagassiuut pi-
2 ngaamtilik taanna aqqutigalu-
t gu oqaaseqamissamut itigar-
3 tinneqartarsimapput. Ataat-
simeeqataasut isumaqarput
Qanomup taamaaliornermi-
gut »kussinerit«, kalaallit a-
komanni nassaassaanngitsut
pilersikkai.
Taamaaliornissarlu tusa-
gassiortut suliassarinngilaat.
Qanomumi sulisut isomar-
torsiomeqamerat kalaallit nu-
taarsiassaqartitsiviani tusa-
gassiortut suliaasa pitsaaval-
laannginnerannik ajuusaam-
teqamermik inemeqarpoq.
Ilinniartitaaqqinneq -
isornartorsiui-
nerunngitsoq
Ilaasortat ataatsimiinneranni
siunnersuutigineqarpoq pe-
qatigiiffik Qanomumi tusa-
gassiomemp pitsaannginnera
pillugu isomartorsiuilluni o-
qaaseqassasoq.
Tamatumani tunngaviu-
voq, Qanomumi sulisut sulia-
nik pitsaanngitsunik suliaqar-
nemtikkut Kalaallit Nunaanni
tusagassiortut tatigineqamn-
naanerannik kinguneqarsin-
naanera.
Tusagassiorfinni sulisut ar-
lallit oqaluttuarput »Tusagas-
siorfiit tamarmik salluto-
qaat«-ttut nipilinnik oqarfi-
gineqartarsimallutik. Oqaat-
sillu taamaattut pilersameran-
nut aallaaviusut eqqartome-
qaraangata tamatigut paasi-
narsisarpoq, oqaaseqartup
Qanoruumi tusagassiortut ki-
siisa pigai.
Ataatsimiinnermili amerla-
nemssuteqartut ima sakkortu-
tigisumik piumasaqanngillat,
allaat tamanut ammasumik
Tusagassiortut Peqatigiiffiata
Qanomumit ilaasortat akerli-
liinissaa anguneqassasoq.
Tamatumunngali taarsiul-
lugu Kalaallit Nunaanni tusa-
gassiortut peqatigiiffiata siu-
littaasua, Radioaviisimi tusa-
gassiortoq Inooraq Olsen piu-
masaqarpoq, siunissami isu-
maqatiginninniamissami tu-
sagassiortut ilinniartitaaqqin-
nissaasa salliutilluinnameqar-
nissaata siunnersuutigineqar-
nissaanut tapersersoqqulluni.
Ilinniartitaaneq
isornartoqarpoq
Taamaalillunilu aamma Tusa-
gassiomermik llinniarfik toq-
qaannartumik isomartorsior-
neqarpoq.
Qanoruumi tusagassiortut
amerlanersaat ukiuni kingul-
lemi kalaallit tusagassiomer-
mik ilinniarfianni ilinniarsi-
mapput. Ilaasortat ataatsi-
miinneranni inerniliissutitut
saqqummiunneqarpoq, ilinni-
arfimmi tusagassiortutut
naammassisimasut pikkorlun-
nerat, soorlu piffissami ki-
ngullermi Qanomumi taku-
neqartoq takussutissaalluar-
toq tusagassiomermik ilinni-
arfimmi ajorluinnartumik
ingerlatsisoqameranut.
Tusagassiortut peqatigiiffi-
ata brancheudvalgimi ilaa-
sortaa kajumissaameqarpoq,
ilinniarfiup tusagassiortutut
ilinniartuminik tusagassior-
nikkut ileqqorissaarnissaq
pillugu ilinniarfiup pisussaaf-
fia erseqqissaqqullugu, soorlu
paasiniaasamermi tamati-
goortuunissamilu.