Atuagagdliutit - 10.02.1998, Page 9

Nr. 11 • 1998
9
GRØNLANDSPOSTEN
Ilinniartitaaneq iluatsinnissamut
aqqutissaasinnaasut pitsaanersaraat
Sulisitsisut peqatigiiffiannik kalaaliinnaarnit ilaasortaaffigineqartumik
pilersitsinissamikkissaateqarneq paarsisuuniarneruvoq, Ujarak Kreutzmann
suliffimmik piginneqataasoq isumaqarpoq
- Kammalaatigiinniarnertut ilaasa oqaatigisartagaat uanga
tatigeqatigiinnermik taajumavara. Pikkoreqatigiit
marluullutik uannut saaffiginnippata ilisarisimasara
tigussavara. Taamaattumik sulisitsisutut saqqumilaarnissaq
pisariaqarpoq, Ujarak Kreutzmann oqarpoq, Jørgen
Chemnitz aamma Peter Banke ilagalugit Godthåb Skibs-,
El- og Køleteknik-imik piginnittoq.
- Nogle kalder det kammerateri, jeg kalder det tillid. Hvis to
lige dygtige henvender sig til mig, tager jeg den jeg kender.
Derfor må man som arbejdsgiver gøre sig synlig, siger
Ujarak Kreutzmann, som sammen med Jørgen Chemnitz og
Peter Banke ejer firmaet Godthåbs Skibs-, El- og
Køleteknik.
NUUK (LRH) - Nammineri-
samik suliffissamik aallartit-
siniarnermi piumassuseqar-
neq soorunami pigineqartari-
aqarpoq, kisiannili tamatuma-
ni pingaanersaavoq pitsaasu-
mik ilinniagaqarsimanissaq,
Ujarak Kreutzmann Jørgen
Chemnitz aamma Peter Ban-
ke ilagalugit Godthåb Skibs-
El og Køleteknik-imik inger-
latsisoq oqarpoq. Suliffeqarfi-
up kalaallit qallunaallu 15-it
sulisorai.
Ujarak Kreutmann-ip oqar-
nera malillugu pingarute-
qaannanngilaq pitsaasumik
ilinniagaqarsimanissaq. Ilin-
niagaqartuartariaqarpoq, i-
ngerlaavartumillu pikkoris-
sartoqartariaqarluni.
- Taamatut iliortoqartari-
aqarpoq sulisorisat ilisima-
saannit annerusumik ilisima-
saqassagaanni. Suliaminnik
qularuteqaraangamik omittar-
paatsit, paasiumallugu qanoq
iliussanerlutik, Ujarak
Kreutzmann nassuiaavoq,
elinstallatøritut naalagaaffim-
mit akuerisaasutut ilinniaga-
qarsimasoq.
- Tamatumali saniatigut
namminersortutut saqqumi-
laamissaq pisariaqarpoq. Ilaa-
sa tamanna kammalaatigiin-
niamertut taasarpaat, isuma-
qarpungali tamatumani pine-
qartoq imminut ataqqeqati-
giinneq. Pikkoreqatigiit mar-
luullutik saaffiginnippata ili-
sarisimasat tigussavat. Uanga
nammineq taamaaliortarpu-
nga. Taamaattumik nammi-
nersortutut suliffigisap saqqu-
milaartinneqamissaa pisaria-
qarpoq.
- Saqqumilaarnissaq amer-
lasoorpassuartigut isumagine-
qarsinnaavoq. Uanga nam-
mineq assersuutigalugu siso-
rartartut klubiannut ilaasor-
taavunga. Suliffitsinni ilinni-
akkaminnik naammassinnit-
tut pillugit nammineerlunga
aviisinut allaaserisaqartarpu-
nga allaasereqqullugit. Ilin-
niakkaminnik naammassin-
nittut uangaluunniit pillunga
taamaaliorneq ajorpunga.
Taamaaliortarpunga suliffip-
put ilisimaneqameruleqqullu-
gu, Ujarak Kreutzmann oqar-
poq.
Oqaatsit
Qallunaat kalaallillu allaane-
russuteqartuassapput. Ilaati-
gut oqaatsit assigiinngisitsi-
nerat pigineqartuaannassaaq,
Ujarak Kreutzmann isuma-
qarpoq, nammineerluni qallu-
naatut oqaaseqarnerusoq.
Aamma qallunaatut oqalun-
neruvoq piginneqataa Jørgen
Chemnitz, pingajualli Peter
Banke kalaallisut oqaaseqar-
tuuvoq.
- Oqaatsit ajomartorsiutaa-
sinnaagaluartut taamaattoq
ajornartorsiutit qaangiinnar-
lugit ataqqeqatigiinneq piler-
sinneqarsinnaavoq. Kisiannili
isumaqarpunga allamiut o-
qaasii pisariaqartut nammi-
nersortutut aallartissagaanni.
Teknikikkut oqariaatsit amer-
lanersaat qallunaatut allassi-
masarput, tuluttuujunngikka-
angamik. Taamaattumik
namminersortumut pisaria-
qarpoq qallunaatut tuluttullu
oqalussinnaanissaq, Ujarak
Kreutzmann oqarpoq, isuma-
qarluni kammalaatigiinniar-
tameq pillugu oqallinneq aal-
lartinneqarmat ajunngilluin-
nartoq.
- Tamatumali immikkut
misissuiffigineqamissaa aker-
leraara. Isumaqarpungami
taamatut misissuineq ajunngi-
tsumik kinguneqarsinnaan-
ngitsoq. Tamatumali toq-
qaannartumik oqallisigine-
qarnissaa pitsaanerpaassaaq,
Ujarak Kreutzmann oqarpoq.
- Ajomartorsiutitulli oqaa-
tiginngitsoorsinnaanngilara
soorlu INI imaluunniit inger-
latsiviit pisortanit ingerlanne-
qartut allat toqqaassappata ili-
simarisimanninneq imaluun-
niit tatigisaqameq tunngavi-
galugit. Kisiannili isumaqar-
punga ajomartorsiut qaanger-
neqarsinnaasoq namminer-
sortut ataasiakkaat tatigeqati-
giinnermik pilersitsiniarlutik
qanoq iliuuseqartarpata. Im-
miaaqqanik nassarluni sa-
naartortitsisumut pajulluni
suliassamik pissarsiniartameq
qaangiutereersimavoq, Uja-
rak Kreutzmann isumaqar-
poq.
Pilersitsineq
Ujarak Kreutzmann aappas-
saaneerluni suliffimmik pi-
ginneqataavoq. Piginneqataa-
lemissaminullu aningaasaliis-
suteqarnissani imatut ajor-
nartorsiutigisarsimanngilaa.
- 1980-ikkut aallartinneran-
ni pissutsit ajomannginneru-
simapput. Aningaaserivim-
mut saaffiginnillunga 100.000
koruuninik taarsigassarsivun-
ga, naak ilinniagaqarninnut
150.000 koruuninik taartissa-
qaraluarlunga, Ujarak Kreutz-
mann oqarpoq.
Aappassaanik iluatsitse-ru-
jussuarluni piginneqataaler-
poq, tassami piginneqataasup
Burkahl-ip Godthåb Skibs-,
El- og Køleteknik-imi pigin-
neqataassutini tunileramigit
Ujarak aningaasanik taarsi-
gassarsitissimagamiuk.
- Taamanikkut aningaaseri-
vimmit taarsigassarsisinnaan-
ngilanga, illorput pisiarigatsi-
gu aningaaserivimmut ani-
ngaasarpassuarnik taartissa-
qarama. Ole Burkahl-imillu
isumaqatigiissuteqamera pit-
saalluinnarsimavoq. Ani-
ngaasat taamanikkut atorfis-
saqartissimanngilai, aningaa-
sallu qaammatit tamaasa uan-
nit pisartagaasa emiaat pisin-
naasaaniit annerusimapput,
uangalu aningaaserivimmut
erniaarutissannit ikinnerusi-
mallutik, Ujarak Kreutzmann
oqarpoq.
- Tamatigulli taamatut ilu-
atsitsitigisoqarsinnaanngilaq.
Taamaattumik isumaqarpu-
nga nunami suliffinnik piler-
sitsiniamermi ESU-mut as-
singusumik aaqqiisoqartaria-
qarpoq. Namminersomerullu-
tik oqartussat qularnaveeq-
qusiisinnaapput tamatumun-
ngalu atatillugu ernianik aki-
lersuinermi tapiissuteqarsin-
naallutik, Ujarak Kreutzmann
isumaqarpoq.
- Suliffimmik mikisumik
allartitsiniameq ajomartorsiu-
taanngilaq. Ajornarnersaa-
vormi suliffimmik angisuu-
mik aallartitsiniameq. Ani-
ngaasaateqarani tamanna pi-
sinnaanngilaq. Tamatumanilu
namminersomerullutik oqar-
tussat ikiuussinnaapput, Uja-
rak Kreutzmann isumaqar-
poq.
Peqatigiiffik
Sulisitsisut peqatigiiffiannik
kalaaliinnarnit ilaasortaaffi-
gineqartumik pilersitsiniar-
neq Ujarak Kreutzmann-ip
isumaqatiginngilluinnarpaa.
- Sulisitsisut peqatigiiffian-
nik kalaaliinnarnit ilaasortaaf-
figineqartumik pilersitsinik-
kut sulisitsisut avissaartuuti-
lissapput. Isumaqarpungalu
paarsisuuniamerusoq peqati-
giiffimmik taamaattumik al-
lartitsiniarneq. Allaffitsigut
ingerlatsinerujussuaq sumi ta-
maani takuneqarsinnaasoq
mianersuuttariaqarpoq. U-
taqqiinnarluni allanit kiffar-
tuunneqamissaq iluanngilaq.
Sulisitsisut Peqatigiiffianni
pissutsit pitsaanerulemissaat
soqutigigaanni isumaqarpu-
nga pitsaanerussasoq pissutsit
pitsaaneruleqqullugit suliner-
mut akuliukkaanni, Ujarak
Kreutzmann oqarpoq.
AG oqaloqatige-
rusunngilaa
NUUK(LRH) - Itillimit
Siumut sinnerlugu inatsi-
sartunut ilaasortaq, Hans
Enoksen kalaallit nunaqa-
vissut suliffiutissaminnik
aallartitsinissamut oqinne-
rusunik atugassaqalernis-
saannut aqqutissiuusseqa-
taarusuppoq. Taamaam-
mat tamanna pillugu inat-
sisartunut apeqquteqaam-
mik nassiussaqarpoq,
taannalu ataasinngomermi
februarip 16-iani oqallisi-
gineqassaaq. Taassuma
qulequtaraa »Nunatsinni
inuussutissarsiomikkut si-
uarsaanissami nunaqavis-
sut kalaallit siuarsameqar-
nissaannik siunnersuut«.
AG-p Hans Enoksen a-
peqquteqaatiminut tun-
ngavilersuutai pillugit o-
qaloqatiginiarsimagaluar-
paa. Aaqqissuisoqarfimmi
ataatsimiinnitsinni aalaja-
ngerpugut Hans Enoksen
suleqatigalugu apeqqute-
qaatip oqalligisineqamis-
saanut tunngavilersuutit
qulaajamiaraluamiarlugit,
taamaalillutalu kalaallit
sulisitsisut ajomartorsiu-
taat eqqartorniarlugit.
Aamma AG-p Hans
Enoksen aperiniarsimaga-
luarpaa »nunaqavissut ka-
laallit« kikkorpiaanerinik
isumaqarnersoq, paasini-
arusussimagaluarlugulu
kalaallit sulisitsisut ajor-
nartorsiutaat aaqqinniarlu-
git inatsisitigut nutarteri-
soqartariaqamersoq.
Piumanngilaq
Hans Enoksen-illi AG o-
qaloqatigerusunngilaa. Si-
unersuutaa aviisikkut na-
qissimannginnatsigu nar-
raatigisimavaa, qularin-
nginnerarpaalu ajortoor-
tinniarlugu taamatut pisi-
Hans Enoksen.
masugut.
- Siunnersuutima illua-
tungaannarsiorluni saq-
qummiunneqamissaa ili-
magaara, taamaattoqan-
ngippammi nassiukkakku
naqissimassagaluarparsi,
Hans Enoksen oqarpoq. -
Tamannalu tunngavigalu-
gu peqataarusunngilanga.
Aqqissuisoqarfimmis-
saaq ataatsimiinnermi aa-
lajangerneqarpoq, Hans
Enoksen politikeritut
namminersorluni isum-
mertartutut. isummemis-
saminut partiilersuunner-
mit sunnersimaneqan-
ngitsutut ilisaritinneqassa-
soq. Arlaleriarlunimi par-
teeqatimi isumai akerliler-
lugit oqaaseqartareerpoq,
periaasialu nuannaralugu
ilisaritinnissaa pingaartis-
simagaluaiparput.
Maannali aamma Hans
Enoksen politikeritut i-
summersuutiminik tama-
nut ammasumik nassuia-
ateqarusunngitsutut saq-
qummerpoq. Tamannalu
AG-mit ajuusaarnartuu-
tipparput.
Vil ikke tale med AG
NUUK(LRH) - Siumuts
Landstingsmedlem fra
Itilleq, Hans Enoksen, vil
gerne være med til at bane
vejen for, at fastboende
grønlændere får nemmere
adgang til at starte eget
firma. Derfor har han en
sendt en forespørgsel om
emnet til Landstinget, og
punktet er sat til drøftelse
mandag den 16. februar.
Overskriften er »Fores-
pørgselsdebat vedrørende
forbedring af fastboende
grønlænderes konkurren-
cemuligheder i forbindel-
se med erhvervsudvik-
ling«.
AG ville godt have talt
med Hans Enoksen om
begrundelsen for hans
forespørgsel. På et redak-
tionsmøde besluttede vi,
at vi sammen med Hans
Enoksen skulle forsøge at
afdække de forhold, der
kan begrunde en sådan
forespørgselsdebat, og
sætte fokus på de proble-
mer, de grønlandske
mestre har.
Redaktionen ville også
have spurgt Hans Enok-
sen om, hvordan han defi-
nerer begrebet »fastboen-
de grønlænder«, og vi vil-
le søge at belyse, om de
grønlandske mestres pro-
blemer berettiger til lov-
mæssige fornyelser.
Vil ikke være med
Men Hans Enoksen vil
ikke tale med AG. Han er
sur over, at vi ikke har
trykt hans forslag i avisen
og er overbevist om, at vi
bare er ude på at tryne
ham.
- Jeg mener, at mit for-
slag vil blive fremstillet
ensidigt, for ellers havde I
jo bragt det, da jeg frem-
sendte det, siger Hans
Enoksen. - Og på den bag-
grund vil jeg ikke deltage.
På et redaktionsmøde
blev det desuden vedtaget
at præsentere Hans Enok-
sen som en selvstændig
politiker, der ikke lader sig
indoktrinere af partipoli-
tikken. Han har mange
gange markeret sig med
udtalelser, der går imod
partifællernes, og hans
forfriskende stil mente vi
var et portræt værd.
Nu har Hans Enoksen
imidlertid også markeret
sig som en politiker, der
ikke offentligt ønsker at
argumentere for sine syns-
punkter. Det finder AG
beklageligt.
ASS./ FOTO: VMR