Atuagagdliutit - 11.02.1998, Blaðsíða 6

6
KNAPK
Ku kku nersi u i nermut Ataatimiititaliamut allakkat ammasut
Manna tikillugu Royal Green-
landip, RG-p, inuia qatigiit su-
liassiissutaannik »nuanniitsu-
nik« suliaqar tarnissaminut a-
kiliutigitittakkani namminiin-
naq missingersuusiornini tun-
ngavigalugit pissarsiarisarma-
git suliassanut pineqartunut
akiliutaasartut aalajanger-
simasutut isumaqatigiissutigi-
neqartartut ingerlaannartu
mik RG-mit iluanaarutaasus-
satut tulluarsagaasarnersut I-
natsisartut Kukkunersiuiner-
mut Ataatsimiititaliaata isigini-
artariaqalerlugillu nakkutigisa-
riaqalerpai. Tassami nunaqar-
finni tunitsiviinnanngortitat i-
sorliu nerusunilu tunisassior-
fiit ingerlanneqartuarnissaat
isumannaarniarlugit ukiuni ar-
laqaleqisuni Inuiaqatigiit Ani-
ngaasiviat milliuunerpassuan-
ngortunik akiliuteqartareer-
poq. Taamaattumik Kukku-
nersiuinermut Ataatsimiititali-
aq matumuuna kajumissaar-
parput suliffissuaq tamaat qa-
qilerlugu sukumiilluinnartumik
naggataagullu suliitisiliineru-
sumik naliliisarluni misissueq-
qissaarfigineqarnissaa aallar-
tissagaa. Aallaqqaammut
Kukkunersiuinermut Ataatsi-
miititaliap misissuiffigi saria-
qarpaa RG pilermalli ukiuni
qaangiuttuni akileraartartut a-
kiliuterpassui ilumut Aningaa-
sanut Inatsi sinut oqaasertali-
ussat maleqqissaarlugit RG-
mit ator neqartarsimanersut.
Kukkunersiuinermut Ataat-
simiititaliap innuttaa sunut a-
kisussaaffini eqqortittariaqar-
paa: Aningaasar passuit aki-
leraartartut Inuiaqatigiit Ani-
ngaasiviannut akiliutaasa RG-
mit atorneqartarsimanerisa
eqqortuussu siat tamakkiisu-
mik takutissallugu. Aktiaate-
qarluni ingerlatseqatigiiffiup
Kukkunersiuinermut Ataatsi-
mii titaliap uppernarsaatinik
pissusissamisoortumik taku-
jumasaqarnera qanorluunniit
iliorluni itigartitsissu tigissaga-
luarpagu killilerniassagaluar-
paguluunniit ataatsimiititaliap
politiit saaffiginasuartariaqar-
pai misissuinerlu taakkunan-
nga ingerlatassanngortillugu.
Sulianimi taamaattuni upper-
narsaatinik takujumasaqar
nermik itigartitsineq ingerlat-
seqatigiiffiup suliffis suarmit i-
ngerlanneqarneranik tamar-
miusumik kusanannge qisu-
mik takussutissiissaaq, niuer-
nermillu ingerlatal lip kialuun-
niit - ingerlatap inuiaqatigiinnit
nammi nersortunilluunniit pi-
gineqarnera apeqqutaatin-
nagu - arlaatigut ajortoqavin-
neranik pasinninnerit illersori
arfissaqartittanngilai. Taa-
maaliornikkummi ingerlatse
qatigiiffiup »takutittarnera« -
isigeqqunera imaluun niit qal-
likkut pissusia - ajorseriartin-
neqariissammat.
Ingerlatseqatigiiffiimmi eq-
qumiitsut tamakku inatsisinillu
suli eqqumiinnerusunik tun-
ngavillit massakkut paasisari-
aqalerpaat aamma uagut
maani nunaqartugut isuma-
qaratta ingerlatseqatigiiffinnik
taamaattunik piginnittut - tas-
sa innuttaasut - tassaasut i-
ngerlatseqatigiiffiutimik qa-
noq kiisalu qanoq pissu seris-
saartigisumik ingerlanneqar-
nissaannut aalajangii sussa-
viit - apeqqutaatinngilluinnar-
lugu danskit inat sisiliortuisa
namminneq inatsisiliatik qa-
noq isumaqarfigineraat aam-
malu pisarnermittut sallu ator-
lugu miserrartussusertillu ta-
manut takutillugu illersuinis-
saat soqutaatinngivillugit!
T unngavilersuutit:
1. RG nunanit allanit aningaa-
sarpassuarnik - 2 milliard kr. -
it miss. - soorunami ernialin-
nik aammalu taakku qaavisi-
gut allanik erniaqaqqittunik
taarsigassarsi aqarpoq. Taak-
ku kiisalu erniat ingerlaavartut
taarsersorneqartussaapput.
Aningaasartuutilli tamakku aki
leraaruteqartitaanngimmata
inuiaqatigiit aamma tamatu
muuna aningaasarpassuarnik
ajunaaruteqartitaapput.
2. RG-p siorna amigartoorutai
aamma matuneqartussaap-
put aammalu amigartoorutit
akileraarutitaqanngimmata
aamma tamatumuuna aali-
sartut inuiaqatigiillu namma-
gassinneqannguasaarput.
3. Ole Ramlau-Hansen pisor-
tanngorami suliffissuarni pi-
sortat naalakkerpai tulaassa-
nit tunngavigisatik tamarmik
10 %-ersuarnik appartissa-
gaat. 1987-imi suliffissuarni
pisortat Kangerlussuarmi isu-
masioqatigineqarput. Ataatsi-
miinnissamut tamatumunnga
suliffissuit pisortaat sooruna-
mi ukiup siuliani tunisat naa
pertorlugit suliffissuarnut a-
taasiakkaanut missinger suu-
siareriikkaminnik nassarput.
Tamakkumi unneqqarissumik
ilumoortumillu tunngaveqar-
put. »Naalagarsuarli« qanoq i-
liorpa? Peqqusivoq tunngavik
tamakku ilumoortut unneq-
qarissullu tamarmik ataasiak-
kaarlutik 10 %- inik appartis-
sagaat! Anguniagarmi tassaa-
voq ukioq naatsorsuiffik qaa-
ngiuppat imartatta aalisaga-
qarneru nerujussuata naqita-
tigut »uppernarsaaserlugu«
saqqummiunneqarnissaa -
tamannalu anguniakkamik il-
lernartuu lersitsivoq. Taava
pisortap Inatsisartut, naalak-
ker suisut taarsigassarsititsi-
sartullu naqitamik pissusiviu-
sut akimorlugit eqqatsinni aa-
lisagaqarnerunerujus suanik
takutitsisumik saqqummiussi-
vigisinnaalerpai. Taamaalior-
nermigut aningaasanik qinnu-
tigiumasaminik ajornanngin-
neroqisumik pissarsisinnaa-
lissaaq. Taamaa liornikkulli I-
natsisartut, naalakkersuisut
taarsigassarsititsisartullu sal-
lusunik ilisimatinneqarput! Ta-
manilli ilisimaneqarpoq -
aamma suliffissuarni pisorta-
nit - taamanikkulli taamaallaat
RG-p naatsorsuutiminik al-
lattuiffiini - taakkunaniinnarlu -
takune qarsinnaasutut aalisa-
gaqartiginngitsoq.
4. Inuiaqatigiit suliassaataan-
nut »nuanniitsutut« taagorne-
qartunut aningaasaliissutit
RG-p nammineq missinger-
suusiai kisiisa tunngavigalugit
akiliutissat aalajangersimasut
RG-mut tunniunneqartarmata
Inuiaqatigiit Aningaasiviata
immaqa miluffigiinnarneqartar
nera piginnittut ilisimanngi-
laat. Kiammi aamma tamatu-
mani RG-p missingersuusior-
tarnera nakkutigaa? Tamatu
mani tassanngaannavik kisit-
sisit ilumoortut saqqum miun-
neqartarpat? Imaluunniit
aamma taakku peqqusersu
saarfigineqartarpat?
5. RG aalisakkanik tuniniaasu-
tut Nunarsuarmi tunitsi vinnut
isernialerami akigititani appa-
sitsingaarmagit nunarput ani-
ngaasarpassuarnik annaasa-
qarpoq - naak akigititani Nu-
narsuarmi akinut piviusunut
nallersuuti kanniinnarsimaga-
luarunigit isertitassai amerla-
nerungaarsimassagaluartut.
Tamatumunnga peqatigitillu-
gu RG aalisakkanit tunisassi-
anik nioqqutillit akornanni a-
kerarpassuaqalerpoq - pi-
ngaartumik Europami. Ta-
manna soorunami pissute-
qarpoq aalisakkanit tunisassi-
anik nioqqutillit allat RG-p
soqqusaassusiagut aamma
aningaasarpassuarnik annaa-
saqartinneqarmata. Tassami
»Nunarsuarmi akit« RG-p uat-
sinnut saqqummiuttuartagai
tassaaginnarput akit RG-p i-
sumaqatiginninniartittagaa
saangusarisartagaasa aggua-
qatigiissillugit annertussusii.
Nunarsuarmi akit ilumoortu-
mik oqaatigissagaanni RG-p
aqutsisuisa uatsinnut ussia-
taarutigisartagaannit allaane-
rujussuusarput! Tamanna kik-
kut tamarmik ilisimavaat -
aamma aviisiliortut oqaluttua-
risaanermillu ilinniagartuut i-
linniakkaminnik pimoorussi-
sut!
Aalisakkanit tunisassianik
nioqqutillip J. Folmer Hansen-
ip allaaserisimasaralua Ser-
mitsiamullu nassiussimasarå-
lua aviisip »aaqqissuisuata« -
suliffissuup qullersaasa »asa-
sannguata«, Poul Krarupip -
sunik patsisissarsiorsimaner-
luni igiinnarsimasaa pissarsia-
risariaqarparsi. Pissuterpiaali
tassaasimannginnerluni piffis-
sanngorsorineqaraangat
»aaqqissuisup« »nerrivigillu-
artakkaminik« pisarnermisut
illersuiniarnera nik?
6. Naqqa tikillugu misissorsi-
uk Sermitsiap »aaqqissuisua«
tamanut saqqumisumik RG-
mik illersuinermini »ajunngit-
sorsianik« allanik sunik imma-
qa pissarsisarsi massaner-
soq. Tassami aviisip saqqum-
mernerini kingullemi tamani
qaleriiaaginnartumik nalingin-
naasumik KNAPK immikkullu
siulittaasua Anthon Siegstad
suusupa gisassanngortinniar-
lugillu nikanarsarniartuarpai.
Assersuutigalugu sinerissami
aalisartunut piniartunullu a-
taasiakkaanut immaqa RG-p
qullersaasa atassuteqar fi-
geqqusaanut saaffiginnittar-
nermigut. Poul Krarupimmi i-
nuit tamakku ilisarisimanngi-
vippai aammalu nunatta ilaani
sumiuuneri nalulluinnarlugit.
»Nallinnartullumi« taassuma
oqaatsivut paatsiveqartinngil-
luinnarami git piniartunik aali-
sartunillu oqalutsilersoqqaar-
tigani sumilluunniit paasisa-
qarsinnaanngilaq. Tassami
inuit nunatsinniittut taamaal-
laat 13 %-iisa missaat kisimik
ilitsoqqussaralugit namminer-
misut oqaaseqarma ta. Kan-
Aalisartut tamarmik sillimaffigisassaat pingaartoq
ngutsaassusiami pingaakuju-
ngaassusialu killeqarunan-
ngillat!
7. Inuiaqatigiit Aningaasiviata
narsarmiut raajarta minnik
Nuuliaassinerannut akiliutini
400.000 kr.-it qaqugu utertis-
savai? Akiliisariaqalerpormi
aalisartut pisaminnik Narsami
suliffissuarmut tunisisinnaa-
nissaat keermiaa RG-p artor-
magu aammalu angallassi-
nermut tama tumunnga akili-
uteqarnissani artorlugu!
8. RG nakkaatsivissagaluar-
pat uagut piginnittut piisaar-
suarsimanermut akiliisussan-
ngussaagut - naak sukkullu-
unniit kiisalu qaqugukkulluun-
niit suliffissuup taassuma i-
ngerlanneqarneranut siunner-
suisutuinnarluunniit piviusu-
mik sunniuteqanngisaannar-
luta!
9. RG-p aalisartut qaleralit-
taat kiilumut 5,65 kr.- ilerlugit
pisiarigaangamigit 55 kr.-it 56
kr.-illu akornanni akilersillugit
tuneqqittarpai, tassa pisigami
akiliutimi quleriaataasa mis-
saannik. Paasissutissarmi
taanna J. Folmer Flanseni-
meersoq suli RG-mit ilumuun-
nginnerarneqanngilaq. Soorli-
una naatsorsuiffiup naanerani
RG-p 150 mio. kr.-it miss. a-
migartooruteqarneranik paa-
sitinneqartugut - massakkut
keermiaanaat sorsuutinik al-
lattuiffitsigut kusassarniarne-
qartumik? Piviusut naapertor-
lugit amigartoorutit immaqa
300 400 mio. kr.-illu akornan-
niikkaluarput, tamannali imma-
qa aatsaat kingusinnerujussu-
akkut paasiumaarparput. Ta-
matuminnga paasitinneqas-
sagutta - pissuti giinnarlugu
pisarnermittut naatsorsuutinik
allattui sarfimminni »aalalluar-
simavallaarmata«?
10. Ilaatigut RG-p »suleqatai
ilinniarluarsimaqisut« Spania-
mi akikitsunik juumilli akoqar-
pallaartunik tarajorsisimam-
mata arsummiut nammineri-
saminnik suliffissuaatertik an-
naavaat. Taamaammammi
aalisakkat nerpiiqaalloriit su-
ngaarujuttuinnanngorlutilluun-
niit kajorujuttuinnanngorput
tunineqarsinnaajunnaarlutillu.
Taava arsummiut nakkaan-
narput imaluunniit »millusiin-
narput«, suliffeqarfissuup pi-
sortaata oqartarneratuut. Isu-
maqatiginninniartut, RG naa-
pertorlugu »ilinniarluarsimaqi
sut«, immaqamassa RG-mi pi-
sortap tullerisimasaatut de-
cembarip 1-anni tunuartutulli
suliamik ilinniagaqanngitsigi-
sut? Qanormi ililluni »ilinniar-
luarsimaqisup« ilisimassan-
ngilaa taratsut juumik akoqar-
pallaartut aalisakkat nerpiinik
aseruissasut? Niuertunik taa-
gukkat nioqqutissaq pisiarini-
agartik pisiaritinnagu misis-
soqqaannginnamikku? Tassa
paasisimasaqarluartutut ilior-
neq? »Ilinniarluarsimaqisut«
ilisimasimanngilaat spaniami-
ut ima oqariaaseqarnerat:
»Unneqqarissuseq aningaa-
sallu ippiarsummi ataatsimiis-
sinnaanngillat«? Tassami »kam-
mageerujunneq« kiisalu ila-
quttanik qaniginerpaasanik
qanigisarinngikkaluakkanillu,
nuannarisanik, isumaqatinik
aqussinnaasanilluunniit atorfi-
nit sitsisarneq aktiaateqarluni
ingerlatsivissuaatitsinni peri-
arfissarissaatinneqannguatsi-
aqaaq!
11. Imaluunniit Inatsisartut
Kukkunersiuinermut Ataat si-
miititaliaa aatsaat sukumiisu-
mik misissuinialissava »Sava-
limmiuni pissutsit« maani a-
tuutilerpata? Taavami kingoq-
qutereersimassapput. Taava
uagut - piginnittut - soriarsin-
naajunnaareersimassaagut!
Kalaallit »ilisi maatsorsuit« pil-
luaritsi! ilaat immaqa illapala-
artorsuullutik oqassapput?
Taama qaqilerilluni paasiniaa
nissaq RG-mit itigartinneqas-
sappat killilerniarneqassap-
palluunniit Inatsisartut Kukku-
nersiuinermut Ataat simiititali-
aat suliassamik tamatumin-
nga piaarnerpaamik nangaa-
jallanngivillunilu politiinnut
tunniussisaria qarpoq!
Neriuppugut aamma tamanut
ammasumik saaffigin nissut
manna - aamma unneqqaris-
sunik piviusunillu tunngavilim-
mik akissuteqarfigineqarnis-
saa inatsisinik unioqqutitsina-
ni kimilluunniit piumasaqaati-
gineqarsinnaasoq - ataatsi-
miititaliamit ilassilluarneqarlu- -
nilu pinaaserpasinngitsumik
suliarineqarumaartoq.
Inussiarnersumik
inuulluaqqusillunga
KNAPK sinnerlugu
Anthon Siegstad siulittaasoq
Nalinginnaq pisoqarneq ajor-
mat pingaartumik Kattuffiup
taama atsigisup inuiaqatigiin-
nullu taama pingaaruteqarti-
gisup, aamma suliffeqarfissu-
armut inuiaqatigiit pigisaan-
nut isumaqatigiinniartarnermi,
nunatsinni innuttaasut amer-
lanerpaartaasa paatsuungas-
sutigissavaat KNAPK-p aam-
ma RG-p akornanni isuma-
qatigiissuteqartarneq qanoq
paasisariaqarnersoq, aam-
malu isumaqatigiissutit ator-
unnaarsinneqarnerat illuatu-
ngeriinnut qanoq kingune-
qassanersoq.
Lars Emil Johansenip oqar-
neratut makku atorunnaartus-
sanngorput: Royal Green-
landip KNAPK-llu akornanni
Tunngaviusumik Isumaqati-
giissut, taassuma imarisai; tu-
laassisarneq pillugu ilitser-
suutit, akit pillugit isumaqati-
giissutit, llinniartitaaneq
Qaammarsaanermulu Ani-
ngaasaateqarfik pillugu isum-
aqatigiissut kiisalu KNAPK-mi
ilaasortaanermut akiliutissat
tulaassat akiiniit ilanngaati-
gineqartarnerat pillugu isuma-
qatigiissut ulloq taannamiit
atorunnaartut.
Taanna qanoq
kinguneqassava?
Taama aalisartut avissaartuu-
tilernerannik kinguneqassaaq
nukittunerit aningaasatigullu
inissisimalluartut sanngiinner-
satik naqisimalissagamikkit -
piumagunik piumanngikkunil-
luunniit tunisaqarusunnermik
salliuniutilissammata - nukit-
tunerillu kisiisa RG-imit niu-
eqatigineqalissallutik taakku
aalisakkanik amerlanerusunik
tulaassisartuugammata. Ja-
nuaarip 16-ani KNAPK-mut
allakkani ilaatigut ima oqaa-
sertalimmik (Qalunaatuin-
naammat issuaannarlugu):
»Som en del af et grundlæg-
gende minimumssystem ind-
føres et nyt grundlag for in-
deksering af mindstepriserne
på samtlige kommercielle ar-
ter baseret på de nettopriser
Royal Greenland A / S opnår
på verdensmarkedet.« Inger-
laqqilluni: »...både i Royal
Greenland A/S og Grønlands
Hjemmestyre, kan vi ikke for
nærværende angive vore
konkrete ønsker til fremtidige
aftalemæssige struktur for
indhandlingen af ikke kom-
mercielle arter.«
Aalisartulli ataasiakkaat eq-
qarsaatigisassaat aana -
KNAPK-p siumungaaq mia-
nersoqqussutigisartagaa -
Royal Greenlandip aalisakkat
akilersinnaasuinnaat sammi-
lissavai, tassalu raajat qaleral-
lillu taakkuuppummi maan-
namut akilersinnaasutuit.
Aammali ilimagisassaq aa-
na: Taamaalippat aalisartut a-
vissaartuutilissapput avis-
saartuunneq pilissaaq anin-
gaaserinermik, inuiaqatigiit a-
ningaasaqarnernerannik, nu-
narsuarmi niuernerup qanoq
ingerlaneranik, naatsorsueq-
qissaarnermik, suliffissuarnut
niuernermik, inatsisilerituutut,
allarpassuarnillu ukununnga
assingusunik RG-imut niuer-
nermi aalisartut ataasiakkaat
tamakkununnga tunngasumik
ilisimasaqarnissaat pisariaqa-
lissammat. Imaanngikkaluar-
poq RG pikkorissimaqimmat
oqartunga: »Allaalluunniimmi
suliffissuarmi susoqartarner-
sorooq ilaanni nalusarpaat.«
Tamanna aalisartut 1980-ik-
kut ingerlaneranni misillerfi-
gereerpaat; ingerlatsinermi
pikkorissut aalisartuunngitsut
ingerlatseriaatsimik nutaaliaa-
sumik ilisimasaqarnertik tun-
ngavigalugu aalisartut sianii-
naarlugit uukapaatillugillu uki-
orpassuami ingerlataannik ar-
saarpaat sinneruttutuannguil-
lu aqulerlugit. Inuup silallip kia
tamanna akuerissavaa /-qqis-
savaa? Taamaaliulerneq alla-
tut paasisariaqanngilaq: Avis-
saartuutsitsiniarneq naala-
gaaniarnerlu. Tamannalu pin-
ngitsoortitsiniarlugu aalisartut
qulumanatik ataatsimoorlutik
nukittullutillu sapinngisaq ta-
maat tamanna pinngitsoortin-
niartariaqarpaat.