Atuagagdliutit - 11.02.1998, Blaðsíða 8

8
KNAPK
Pisunik uparuaaneq:
»Atortitta rtutut tusagassiorneq«
All.: Aviisiliortoq Kristian Poulsen, Pablo
Sermitsiap »aaqqissuisuata«,
oqaluttuarisaanermi cand.
philip, Poul Krarupip Royal
Greenlandip, RG-p, KNAPK -
illu akornanni pisoq ingerla-
soq pillugu »tusagassiaa« al-
latut oqaatigineqarsinnaan-
ngilaq kisianni »atortittartutut
tusagassiornermik«. Sermitsi-
ami nr. 3- mi, januaarip 16-
anni 1998-imeersumi Anthon
Siegstadip silamiut oqaluttua-
risaanerannik ilinniagartuumik
tusa gassiortuusaarluni pin-
nguartumik - naak suliamik
tamatuminnga qalliinnarsio-
qisumik taamaallaallu inunnut
ataasiakkaanut sammititsini-
arsinnaanermik ilisimasa qan-
nguatsiaraluarluni - oqaloqati-
ginnikkumajunnaarnera PK-p
nammineerluni ima patsisi-
lersorpaa: Anthon Sieg stadip
kamaatigaa >>RG-ip KNAPK-
mut isumaqatigiissumminik
tamanik atorunnaarsitsinera
Sermitsiap decembarime ta-
manut saqqummiummagu«.
Inuk tusagassiortutut suli-
assani ilisimaqqaagassanik
eqqumiiginarsinnaasunik
paasisimasaqaqqalaarpal
iaartoq kisimi taama imminut
allatsissinnaavoq; suliamut
pisinnaasaqanngilluinnarnini
kiisalu RG-imi pisortat ilaan-
nut ajukkutingaarnini iser-
tuunniaraluartillugu. PK-p eq-
qaamallaqqissusia ajorsiman-
ngikkaluaruni - ilisimaneqar-
tutut »tusagassiortut ilitso-
qussaralugu« piginnaanerisa
ilagisarmassuk »nipittartulim-
mik qarasa qarneq« - eqqaa-
massagaluarpaa »aaqqissui-
sutut« tunuarterneq taama at-
sigisoq taamaallaat »aaqqis-
suisumit« suliaminut paasisi-
masaqanngitsumit iliuuseri-
neqarsinnaasoq: Angut RG-
imi »ivigannaani« salliutinni-
aannarlugit iluaquserniaan-
narlugillu - taakkumi ilaannee-
riarlutik qaarsillartivilluni neri-
sittarmanni - sivisoqisumik
»kalaallit« kattuffeeran-
nguannik suusupaginnittoq.
RG-ip KNAPK-mut isuma-
qatigiissumminik tamanik a-
torunnaarsitsinerata Sermit-
siamit saqqummiunneqarnera
KNAPK-p siulittaasuata, Ant-
hon Siegstadip, kamassutigi-
nagu nammineerluni nalu-
naarpoq.
Iliuutsit, hr.
ilinniagartooq
Antuut namminneq oqarpoq
nammineq Sermitsiamut tun-
ngatillugu kamassutigisani
tassatuaasoq aviisip atuagas-
siamik »Aalisartumik« RG-lu
isumaqatigiissuteqarfiginera-
tigut saqqummersitseqatigi-
sartakkap qanoq iliornera ili-
unnginneralu, aamma ilu-
moortuunera PK-mit nam mi-
nermit taassuma januaarip
14-anni 1998-imi Antuumut
allagaasigut uppernarsarne-
qartoq. Ilaatigut imaallammat:
»Pisumik matuminnga tusa-
gassiuinera pillugu isornartor-
siuinerit tusagassiortutut
paasilluarpara. Pisormi illuin-
narsiorlugu saqqummiuppar-
put«. - »Kisianni kamassagu-
ma kamassutiginerpaavara
RG-p uagut illuatun gerisatut
atsioqatigaluta isumaqatigiis-
sutivut qarsu tiinnarlugit tusa-
gassiorfinnik »ilisimatitassa-
misut siullertut paasissutissi-
isimanera«, Antuut oqarpoq.
Sermitsiamilu normumi pine-
qartumi KNAPK-ip taama pi-
neqarnerminut qisuariarnera
ilanngussinnaannginnerarlu-
gu PK patsisissarsiorpoq u-
toqqatsissutaannarnik. Naak
minnerpaamik nal. akunnerini
14-ini ilanngutassiornissami
nut periarfissaqaraluarluni.
Poul Krarup, soormi inuuninni
ataasiaannarlutilluuniit ava-
taani aalisartutut sulilaaralua-
ruit? - »ullormut suliassat
naammassereera luarlugit« u-
nillatsiartarnerit pisariaqartut
eqqaasann gikkaani uninnnak
nal. akunnerini 14-imininngu-
ani suli laarlutit! Taamaaliora-
annimi aamma aviisiliortutut
pis sarsiffissatsiarsuugaluar-
poq. PK-illi sulisitsisuia, sulia-
mi pineqartumi Sermitsiap »a-
viisitut tusagassiaanik aqutsi-
soq suliaanillu agguataarisoq«
tassaviusima gunarpoq RG.
Taamalu danskit tusagassior-
tuisa tamarmik pilerigeqisaat
immaqa qangarsuarli takor-
luuginnartarsi makki annaa-
gujaa: Gavlingspriisi.
T usarumanngitsoq
Nassuerutigaa suliami pine-
qartumi tusagassiornini oqa-
luttuarisaanermi cand. phili-
mit »ilinniarluarsimasumit«
imaluuniit tusagassiortumit
nalinginnaalluinnartumit tusa-
gassiornikkut pitsaasunik i-
leqqulimmit ileqqussatullu
pitsaasutut atukkanik malin-
nittumit torersaalaarsinnaasu-
millu naatsorsuutigineqarsin-
naasutut iliuu seqarsimanani!
Tamatumali kingornagut qa-
noq iliorpa? »Atortittartutut
tusagassiornini« nangeqqiin-
narpaa! Tusagassiortut ilaasa
«aaqqissuisutut pineqartutut
tu sagassiueriaasillit» taman-
na paasigunikku soorlu kan-
ngusuutigiinnassagaluaraat -
kusanaatsuliornerup suussu-
sia paasisimagunikku - salluli-
ornerinnaq, anneruniaru jun-
neq, aalajangiussiinnartarnerit
nikassaanerujussuit uukapaa-
titsiniarnerillu kisiisa ilisimasa-
qarfigisimanngikkunikkit!
Sumummi iluaqutaassava
kukkunerit nassuerutigalua-
raanni ilinniutiginagilli taakku-
toqqalli kukkoqqittu aannarlu-
git ingerlarusaartuaraanni?
Cand. philiaa, silamiut oqalut-
tuarisaanerannik ilinniagartu-
uttut ilinniarnissinni tamakku
qanoq taaneqartarpat.? Sila-
tusaartunut tusarnaanngisa-
anartunik taamalu ilikkaga-
qarusunngi saannartunik! Qa-
ratsaminnimi »immaqa ajoqu-
teqatalaartuni« namminneq
aalajangiuteriikkatik tunngavi-
giinnarlugit inuujumallutik!
Taamaanngila, hr. cand.
phil.? Immaqa tamakku ilinni-
arnertuut ilinniarfissuini soraa-
rummeerfigisassinni ilinniar-
neqarneq ajorput. Puiorpigil
luuniit - keermiaasiit?
Piffissaq tamaat!
Normumi pineqartumi Poul
Krarup oqaluttuarpoq Kaalee-
raq Heilmann kattuffimmi si-
ulittaasup tulliunerminit so-
raarniuteqarsimasoq taman-
nalu akuerineqartoq. Aviisi-
mut matumunnga Kaaleeraq
Heilmann oqaluttuarpoq ta-
matumunnga pissutigigini -
Sermitsiamut aamma oqaati
gisani - suliani suugaluarpal-
luuniit tamakkiisumik suliffiu-
sariaqartutut isisaramiuk taa-
ma qinnuteqarluni. Taamaam-
mallu KNAPK-mi inissisimaf-
fimminit tunuarnissani qinnu-
tigigini. Tassa: Borgmesteritut
suliaminut tamak kiisumik
tunniusimarusukkami. PK-lli
aalisartup oqaatsimik taassu-
minnga qanoq paasinnittar-
nera immaqa takorloorsiman-
ngisaannarpaa! KNAPK-ip si-
ulersuisuuneri PK- tut innatik
oqaatsip taassuma pingaas-
susianik suussusianillu ilit-
soqqussallit - soorunami Kaa-
leeqqap suliami nut sunul-
luunniit qanoq tunniusima-
tigisarnera ilisimal luaramik-
kumi ataqqivaat, taamaattu-
millu qinnuteqaataa akueraat.
PK-illi saqqummiussinera a-
tuartartunit assigiinngitsor-
passuarnik - aamma kusa-
nanngitsunik - paasineqarsin-
naavoq! Suliamut tunniusima-
nerup qanoq paasi sariaqar-
nera aamma paasisimasaqar-
figinngilluinnarnera miuk?
Keermiaa taakkorsuit
Sermitsiap normuani suli pine-
qartumi Poul Krarup Ole Møl-
lerimit nuugaatsiarmiumit Qa-
norooq aqqutigalugu naam-
magittaalliorsinnaannginne-
rarneqartumit toqqavilluni
saaffigineqarsimasuusaar-
poq. Uumannami KNAPP-ip
siulittaasuanit, Albert Flei-
scherimit oqaatigineqarpoq
Ole Møller Sermitsiamut saaf-
figinnissimanngisaannartoq.
Aamma PK-p Ole Møller oqa-
loqatigisimanngisaannarpaa.
Ilaatigut «nerlersuisiminut»
sinniisoorusungaarnermini PK
ilaatigut allappoq »Uumman-
nami aalisartut KNAPK-p RG-
mut tunngatillugu periaasia-
nut akerliusut«. Uummanna-
mili aalisartut piniartullu peqa-
tigiiffiat Sermitsiamut saaffi-
ginnissimanngillaq aammalu
Sermitsiaq peqatigiiffimmut
saaffiginnissimanngisaannar-
poq. Tassa KNAPK- p Uum-
mannami immikkoortortaa
PK-lu imminnut attaveqarfigi-
simanngisaannarput, aam-
mamigooq kingulleq oqaat-
sitsinnut itikkakuugami.
Tusagassiortoq inummik o-
qaloqatigisimanngilluin nak-
kaminik oqaaseqaateqarne-
raasoq naak tamakku nammi-
niinnaq qaratsamini piliaralu-
git, atuagassiamilu akisus-
saaffigisamini tamakkuninnga
naqitsitsisoq inunnit nalingin-
narnit inatsisilerituunillu torer-
sunit sunik oqaluuserisaqar-
nerminnik paasisimannittunit
salluliortutut taaneqartarpoq
tamatumunngalu naapertuut-
tumik iliorfigineqartussaalluni.
Uummannami KNAPK-ip im-
mikkoortortaata Sermitsiak-
kut »oqaaseqaatinigooq« fax-
ikkut pissarsiarigamigit peqa-
tigiiffik soorunami aviisimut
tassungarpiaq saaffiginnip-
poq allakkanik naqqiutinik a-
viimimut pineqartumut nassi-
ussilluni; »aaqqissuisulli« naq-
qiutit ilanngukkumanngilai ma-
tuminnga patsisilerluni: »Sak-
kortuallaaqaat«. Uummanna-
mi immikkoortortaqarfimmit
Sermitsiap Ole Møllerimut o-
qaaseritissimasai oqarasuaa-
tikkut inuttaanut atuarneqar-
mata Ole erseqqisumik pak-
atsisitaalluni pakasagaasima-
sutullu misigisimalluni oqaan-
narsimavoq ima: «Uuha!»
Taannami sallu liortumik Poul
Krarupimik oqaloqateqarsi-
manngisaannarpoq!
Suna sakkortuneruva?
Silamiut oqaluttuarisaaneran-
nut cand. phil., Poul Krarupi-
aa ileqqunik pitsaasunik ileq-
qulersuutinillu pitsaasunik ki-
nguneqartussanik kiisalu to-
rersumik pissuseqarnermut
tunngasunik isumaliuteqar-
tarninni suna sakkortunerutit-
tarpiuk: 1. Aviisinni - aamma
imarisaasigut illiinnavik aki-
sussaaffigisanni - »oqaase-
qaatit« saqqummiussatit illit
kisivit piliatit peqatigiiffiup
soorunami sakkortuuliorluni
ilumuunnginnerarmagit, tas-
sami saqqummiussatit tun-
ngavigalugit Inuiannut tama
nut salluliornitit unneqqaser-
lungaarnitillu tamatumani pi-
neqarmata - ilumoortumik illit
illerssunngisannik nipangius-
siinnarnerit, imaluuniit 2) »0-
qaaseqaatinik« kialuuniit qar-
nganit aninneqarsimanngitsu-
nik imalinnik taamaammallu
illit kisivit salluliuutinnik saq-
qummius sinerit? Illit - ilinnia-
gartuut ilinniarfissuanni im-
mikkut ilinniakkatit tunngavi-
galugit tusarfinnutunneq qa-
rissaarluni paasiniaaqqissaar-
nernut uppernarsaaser sui-
nernullu tunngasunik immik-
kut paasisimasaqartussaa
galuarlutit - qanoq tamatu-
munnga oqaasissaqarpit?
Matu mami kingorna suna up-
perisalissavarput? Sermitsia-
mi »aaqqissuisunngornerpit«
kingornagut Sermitsiap saq-
qummiuttagai sorliit paasis-
sutissaanersut piviusunik tun-
ngavillit sorliillu takorluugaan-
naanersut massakkut paatsi-
veerunnarsilermata. Immaqa-
mi aamma Danmarkimi illit
nunavinni taaguut »aaqqissui-
soq« taaguutigiler simanavian-
ngivikkaluarit?
Taamaammat, PK, H.C.
Hansenitut sallututigaatit - i-
ngasannerunngikkuit - immi-
nullu illersortariaqaravit taa-
maattutut pineqartariaqaralu-
arlutit. Tamatuma kingorna-
gut »illit tusagassioriaatsit«
immikkut ittoq kimilluunniit
upperineerutissaaq. Uagut-
sinnulli assigii ginnarpoq. Sal-
lutoorpassuimmi tamakku
sumut atussagat sigit? Allat,
ileqqut pitsaasut ileqqulersu-
utillu pitaasunik kinguneqar-
tussat malillugit kiisalu illit a-
viisinni torersumik tusagassi-
uisoqarneranik nakkutil liisus-
sat - »isiginnaaginnartussaan-
nartut imminnut inissereersi-
manngikkunik« - aammalu i-
sumalioriaatsit (teorier) tamak-
kuninnga imaliisut, aamma
inunnut eqqortuliornernullu
tunngasortaat pillugit suussu-
siinik isumaanillu immikkut
paasisimasaqartussat - isu-
magisariaqarpaat. Taakku -
uagut ileqquliutiinnakkatsitut
- nipiliuutigineqanngikkaluar-
lutik »nunasiaatilittut« qallik-
kut isikkoq tunngavigalugu
immikkoorsitsinertalimmik il-
lersuisutut naqissuserneqata-
lerumanngikkunik; soorlumi
PK-p allaatigisartagaani ki-
ngullerni nunasiaateqartutut
isumalioriaaseqarnera erseq-
qilluinnartumik ersersinneqar-
toq! Pissusilersuutaami tusa-
gassiornermi ileqqunik pit-
saasunik atuinermut aamma-
lu pitsaasunik kinguneqartus-
sanik ileqqussarsiornermut,
kiisalu uagut nalinginnaasu-
mik torersumik pissusilersor-
tarnitsinnut sanilliullugit silam-
iut oqaluttuarisaaneranni
cand. philiusumut »atortittar-
tutut tusagassiornerit«, salluli-
ornerit, unneqaserlunnerujus-
suilluila illersorumi naassa-
qaat.
Ileqqorluttoq
Ilinniagartooq taamaaliorluni
atuartartuminik uukapaatitsil-
luni sunniippat - immaqa atu-
agassiani »pisiarineqarluarsi-
mammat« - uagut allat ma-
maatsorsuarmik kunninne-
qarsorissaagut. Inuk ilinnia-
gartuut ilinniarfissuini »qaffa-
sissumik« ilinniagalik - ilisima-
tuuttut ileqqorissaartuusari-
aqaraluarmat, tamatigullu ilin-
niagartuuttut piorsarsimasari-
aqarluni: »llumoortoq paa si-
umallugu unneqqarissumik a-
nersaaqarqarluni ujaasiuar-
toq«. Tamakkuninngali tun-
ngavilersunngitsoq paasigutsi-
gu qinngarsulissavarput ka-
maffigilerlugu narrutsassim-
aarfigilerlugulu. Eqqartorne-
qarpormi inuk ileqqunik pit-
saasutut isigineqareersunik
soqutigisaqanngivissoq! Eu-
ropamiut angutit taamaattut
arnaminnut allaat imaali allaa-
naq tuniniaasinnaasunik taa-
sarpaat. Tamannami ilisimas-
saqaat ukiuni tusintilikkaani
taamannani Euro-pami inuia-
qatigiippassuit inussiaateqar-
nermik tunngeqarlutik inger-
latsisarsimammata.
Inussiaarniat
Danmarkimi inussiaateqarneq
taamanikkutut iluseqarluni
1833-imi atorunnaarsinneqar-
poq, tassa ukiut 165-imininn-
guit matuma siorna inussia-
ateqameq pillugu inatsisit (arl-
aliummatami) pisortatigoor-
tumik atorunnaarsinneqarma-
ta. Kunngeqarfimmili Danmark-
imi inussiaarniarneq anner-
paaq pivoq qeqertaaqqat pi-
ngasut «lndiaaqqaniittut» inui
afrikamiunit kingoqqisut -
danskit namminneerlutik ilaa-
tigut pal I ittaal isam i it Christi-
ansborgimiit massakkut Gha-
namiittumit qeqertanukaasu
gaasa nallinnartut tuusintilik-
kaat kinguaavi - qeqertanut i-
lanngullugit naalagaaffiup tu-
nimmagit. Inussiat 1849-imi
tamakkiisumik kiffaanngissu-
seqalerlutillu danskisut innut-
taassuseqalerput. Amerika-
miut danskillu nuannaarutige-
qisaannik 25 mio. dollarsiler-
sillugit niuerutigaat, naak illu-
atungaasa 50 mio. dollarsit
missaannik akiliuteqarnissar-
tik naatsorsuutigereersimaga
luaraat! Danskimmi »amerika-
miorsuarnut« ajukkuttuaann-
artuupput. Danmarkip 1917-
imi innuttami ilai danskisut al-
latulli kiffaanngissuseqartut
tunivai! Qaqugumi uagut tul-
linnguutissaagut? Taakkumi
akornanni taamaaliorusulluin-
nartut amerlaqaat - uagut a-
merlassutsitsinnut naleqqiul-
lutik!
1960-ikkut qiteqqunnerat
tikivillugu danskit atorfillit
naalagaaffimminnik sullissillu-
tik maaniittut kiffalukaminnik
»kalaallinik« »angerlaassisin-
naatitaapput« - taamani nu-
natsinnut ministeeriaqarfim-
mut 500 koruuniiginnarlutik!
Taamaattorli - atuarfinni, sulli
vinni ilinniagartuullu ilinniarfis-
suini - oqaluffigiu artarpaati-
gut Kunngeqarfimmi Dan-
markimi inussiaateqarneq
1833mili atorunnaarsinneqar-
toq!
»Aalisartoq«
Ulloq manna tikillugu KNAPK-
ip RG-llu aalisartunut atu-
agassiaq »Aalisartoq« aalisar-
tut Qaammarsaanermut llinni-
artitaanermullu Aningaasaa-
teqarfiannut akilersillugu Ser-
mitsiakkut saqqummersittar-
paat.
»Aalisartut Qaammarsaa-
nermut llinniartitaanermullu
Aningaasaateqarfiat aalisartu-
innavinnit akilersorne qarpoq,
tassa 1984-imi isumaqatigiin-
niarnerni KNAPK illuatungeri-
saminit taamaattumik aningaa-
saateqarfilioq qullugu pinngit-
saalineqapajaarmat. KGH-ip
aalisakkanut nunami suliffis-
suaatiminut tunisassiorfiuti-
minullu aalisartunit tulaan-
neqartartunut annerusumik a-
kiliinissani soqutigisarinngim-
magu. - »Aalisartup« Sermit-
siami ilanngussatut saqqum-
mersinneqartarnissaanik isu-
maqatigiissut 1997-ip naane-
rani atorunnaarpoq. RG-ip
KNAPK- mut isumaqatigiissu-
tini tamaasa uagut sianigisa-
qartiga taallanik ilisimatitseq-
qaarluni akuerinngisatsinnik
atorunnaarsissimammagit -
uagut maannamut akuerin-
ngisatsinnik - »Aalisartup«
manna tikillugu ilutsimisut
iluseqarluni imaqarlunilu saq-
qummeqqittarnissaa qular-
narluinnarpoq», Antuut oqar-
poq, nangillunilu: »Maannalu
Sermitsiap »Aalisartoq« pigis-
uusaalerpaa aalisarneq pillu-
gu atuagassiamik aalisartut
piginnittussaanerat mitaller-
lugu. Aalisartummiuku »Aali-
sartup« saqqummernissaanut
akiliisartut aningaasaataat
saqqummertarnerani akiliuti-
gineqartartut, KGH-ip saa-
piissuseqarnerulaarluni illua-
tungerisami pisinnaatitaaffitik
tunngavigalugit piumasaqaa-
taat akuerisimagaluarpagit
aalisartunut nakkartussaaga-
luit«.
Ilisarnaataa aqqalu
Januaarip 21 -anni - tassa no-
vemberip ulluisa aallaqqaa-
taaniit ullut 82-it qaanngiun-
neranni - PK Anthon Siegstad-
imut ilaatigut allappoq »Aali-
sartup« saqqummer sinne-
qartarneranut peqataasut pi-
ngasuusut tamarmik »Aalisar-
tup« saqqummertarnera unit-
sissinnaagaluaraat, Sermitsi-
alli nammineerluni atuagassi-
aq saqqummersittalersaaraa
siunissami «akilersinnaaler-
nissaa» neriuutigalugu. Imaat-
toqarunarpoq «aaqqissuisup»
isertitaqarfissat siarsuarmi
napatinniarnissaa piffissaa-
gallartillugu eqqumaffigisi-
manngikkaa - taannaavormi
Sermitsiap nam mineerluni
isumassarsiaa pitsaasumik
nersortariaqartu millu sulinik-
kut piviusunngortinneqartoq -
01.11.1997 nallertinnagu
aamma nammineq qanoq iliu-
useqanngikkuni unittussaas-
oq. Imaalluarsinnaavorli taa-
manilli RG-p KNAPK-mut
Qaammarsaanermut llinniar-
titaanermullu Aningaasaate-
qarfik pillugu isumaqatigiis-
summinik atorunnaarsitsiler-
saarnera aamma PK-mit ilisi-
maneqaeersimasoq. Taa-
maattoqarsimappammi piffis-
saagallartillugu »Aalisartoq«
ingerlatiinnarniarlugu ilunger-
sortaria qanngilaq.
Paaseqaara
Aatsaat paasisinnaallualer-
para uagut nunarujussuatsin-
qupp. 9-mi nangissaaq