Atuagagdliutit - 12.02.1998, Blaðsíða 15

Nr. 12 • 1998
15
gp'ag'c/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN

Junge arnallu assammik arsartartut guultinnassimasut immikkut oqaluttuassaapput. Oqalu-
tuarlu quppernerni ukunani inissaqanngilaq. Arnat assammik arsartartut Kalaallit Nunaan-
nut tikeriaarneranni assilisat uani qimerloorpai.
gen Nystrup nulialu ilagalugit
neriniartarfimmi nerisoq,
Nystrup-illu qalipagaq kusa-
gilermagu First Air-imi pi-
sortaaneq ajunnginniarluni
oqarpoq: - Pissat pisiarissa-
vara.
- Qanorli piniamera naat-
sorsuutiginagu taama oqarsi-
mavoq. Qalipagaq tunisin-
naanngilata tuniumanagulu
angummut taama ajunnginni-
artigisumut, Lauritsilu ilisi-
matinneqarpoq taama oqassa-
soq.
- Kinguninnguali Laurits
qummukaqqippoq, oqarlunilu
pisortaanerup akigitinniakka-
ni qaffattuaannaraa, maan-
nakkullu 12.000-inik akiliini-
artoq. Aningaasallu taakku
amerlaginarput, oqareernittul-
li qalipagaq tuniumanngilara,
taamaattumik ammukarlunga
pisiumasoq itigartitsininnik
ilisimatikkiartorpara.
- Kisiannili First Air-imi
pisortaanerup itigartitsineq
akueriumanngilaa, 15.000-
inik akiliiumalluni, checki-
mik tunillunga oqarlunilu qa-
lipagaq suli tuniumanngik-
kukku neriniartarfik pisiari-
umallugu - aserortigassatut -
qalipagaq nivingaffianit pee-
reeruniuk.
- Taava kamalerpunga,
checki aserorteriarlugu niaqu-
ata qaavanut nakkalaartillugu,
angullu anisillugu.
- Taava takulerpara Laurits
qarsorluinnarsimasoq. Checki
eqqartorpaa, paasinngilaralu
suna pineraa. 15.000-immi
amerlasoorpassuupput, qali-
pagarlu uagut nammineq nu-
annaraarput, eqqarsareersi-
mavungalu tunissanngilluin-
narlugu.
- Taavali aatsaat paasiler-
para Lauritsip suna oqaluttua-
riniarneraa. Koruunit pisi-
manngilai, dollarsilli pisima-
vai, taavalu oqassarlerpunga.
Immaqa eqqarsaatigisimavara
angut ajunnginniartoq malis-
sallugu, taamaaliunngilanga-
li. Taama iliomikkut illaruaa-
tigineqarnissara kissaatigin-
ngilara, tamannalu ullumik-
kut nuannaarutigaarput. Na-
noq initsinni suli nivingavoq,
ullullu tamaasa nuannaaruti-
gisarparput.
Tuttut uumasut
Sunut sianiilliomertut ittunut
amerlasoorpassuamut Svend
Junge ilaasarsimavoq, minne-
runngitsumillu tamatumun-
nga pissutaavoq inuunermini
tamarmi isumaqartarsimaga-
mi suut tamarmik aaqqiissu-
tissaqarsinnaasut. Suut tamar-
mik aaqqissuunneqarunik ilu-
atsissinnaapput. Soorlu taa-
mani Nuup Kommunea aala-
jangermat tuuttunik nujuitsu-
nik Nuup Kangerluani Qeqer-
tarsuarmut nuutsisoqassasoq.
Kia ajomartorsiut tamanna
aaqqissinnaavaa? Itinneraniit
nuunneqarfissaannit qanoq
ilillugit assartomeqassappat?
Umiarsuarmik, kivitsissutita-
limmik assigisaanillu? Naag-
ga, Svend Junge nammineer-
luni isumaginnikkumavoq.
Nammineerluni tuttunik nuut-
siniarpoq, angallatini Coronet
26 fodenik takissuseqartoq
atorlugu. Tuttunik nammineq
pisanik toqungasunik assartu-
isinnaagaanni aamma uuma-
sunik assartuisoqarsinnaavoq.
Taamatullu pisoqarpoq.
Tuttut ungoorneqarsimasut
niui qilersoriarlugit angallam-
mut 26 fodemut assaannar-
mik ikineqarput. Ajornar-
torsiutissaqarporli. Sivisual-
laamik uninngaannarunik
uummamminnik unittoorsin-
naapput. Uumasut nakorsaat
taama oqarpoq, taamaattumik
tuaviornerpaamik Qeqertar-
suarmut assartorneqartaria-
qarput. Angallatillu taama
qajannaatsigisup tamanna sa-
pemavianngilaa. Aallaanarlu-
tali motoritsinnik unittoorpu-
gut.
- Motori suliaritillugu - qu-
janartumik qatsunganersuu-
voq - uumasut nakorsaat
naammagittaalliuleraluttuin-
narpoq, oqarlunilu tuttut niui-
sa qilerutaat peerlugit nikui-
sittariaqalersut, tuaviorlutalu
motori aallartinniarsaraarput.
Sivitsortoorporli.
- Tuttut nikuitittariaqalerlu-
innarmata qilerutaat peeriar-
lugit angallatip sinaata unga-
luinut pituppavut, tuttut arfi-
neq-pingasut Coronet-imi 26
fodemi. Tuttut eqqissisimal-
luinnarput, soorlumi nersus-
suit nersutit inaanni pitoqqa-
Junge og guldpiger er et helt kapitel for sig. Det blev der heller ikke plads til på disse sider.
Her sidder han med scrapbogen fra håndboldpigernes besøg i Grønland.
sut. Motori aallartikkatsigu
ingerlaqqissinnaalerpugut.
- Oqaluttuarli tamaannga
killeqanngilaq. Qeqertarsuup
tungaanut ingerlatilluta Kaj
Sivertsen maanna toqoreer-
soq naapipparput, kangerlum-
mi piniamiareersimalluni si-
lammukartoq, ilagisanili sior-
nagut taamaattumik takusi-
manngisaannarput. Taama-
nikkut nalinginnaavoq angal-
latit tuttorpassuarnik ulik-
kaarlutik silammukartamerat,
kisiannili tuttut uumasut
angallatip sinaata ungaluinut
pitussimasut nalinginnaan-
ngilluinnarput.
- Qanillimmata quisaarlu-
nga suaarpakka toqunnissaat
sapersimallugu. Kajip ilaa-
salu tuttut eqqissivillutik pi-
tussimasut pinermik nunamut
tulaffissarput tikilerippullu
ikkarlipput.
Atuakkatut
Svend Jungep inuunera atu-
akkatut ippoq, imaqameranil-
lu oqaluttuaa assigiinngitsor-
passuarnik pisoqarfiuvoq,
nuannersunik nuanniitsunillu.
Nal. akunnerini marlussunni
oqaloqatigereerlugulu nassui-
aattariaqarparput aviisimi qa-
noq inissakitsigisoq. Unitsi-
tassaanngilarli. Arlaata ullut
ilaanni inuunera atuakkiarisa-
riaqarpaa. Kalaallit Nunaanni
namminersorluni inuussutis-
sarsiornerup oqaluttuarisaa-
neranut tapertaassaaq anner-
tooq, ajomassaarlu qupper-
nerit tamaasa illarnartunik
imaqartinnginnissaat.
Ilisarititsinermi uani Svend
Jungep sorpassuit ilannguk-
kusussinnaagaluarpai. Poliu-
kerit oqaaserisartagaat »Nam-
minersortut periarfississigit«
nammineq nalaassimasami-
nik oqaaseqarfigiumagaluar-
paa, kalaallillu suliffmnik aal-
lartitsinissamik suliniuteqar-
tartut ilaasa nukatsitaasutut
pissusilersortamerat isomar-
torsiorumagaluarlugu. Allar-
passuillu ilanngukkusukkalu-
arlugit. Piffissalli ilaani unit-
tariaqarpugut, maannakkullu
oqaluttuaq tamaannga kille-
qarpoq.
Suliffiit arfineq-pingasut
Junge ullumikkut suliffmnik
arfmeq-pingasunik ingerlata-
qarpoq, amerlanerit kisimiil-
luni pigisaralugit. Tassaapput
Hotel Hvide Falk, Godthåb
Transportservice, Hotel
Grønland (namminersorne-
rullutik oqartussanut attartor-
tinneqartoq), Thailandimiul
nerisassiaannik neriniartarfik
Charoen Pom, Hotel Hans
Egede, inersuamik suliffissa-
nik attartortitsisarfik, Per-
magreen-imut piginneqataa-
voq, minnerunngitsumillu
»Tuullik« aasaru Nuup eq-
qaani takomarissanik angal-
lassisussaq (aasaru Qeqertar-
suup Tunuani umiarsuarpas-
suit angallattussaapput, Junge
oqarpoq). Taakkua saniatigul
Royal Arctic Line-p siuler-
suisunut allarpassuamullu i-
laasortaavoq.
Coronet 26-p initaata siniffiani tuttu. Kingusinnerusukkut
angallatip sinaata ungaluanut tuttut arfineq-pingasut pitun-
neqarput. Allaaserisaq atuaruk.
Et rensdyr i køjen på en Coronet 26. Senere blev den med
j-yv andre bundet til søgelcenderet. Læs artiklen.
ASS./ FOTO: NAMMINEQ PIGISAQ / PRIVAT *SSJ FOTO: VMR