Atuagagdliutit - 12.03.1998, Side 15

Nr. 20 • 1998
15
/^t^gq^a^c/é/’a É/É
GRØNLANDSPOSTEN
Kitsia Berthelsen saarlerni niviarsiaqqanit minnersaavoq. Kitsiap sanileraa qatanngunni
Sofiaaraq. Saamerlernit tassaapput akkaava David Rosing nulialu Sara panimminik Karen-
imik kissumiartoq. Tunorliuvoq Kitsiap qatanngutaa Anders. Amaata Kirstinep kissumiar-
paa Ulrik, sanianiipporlu angutaa Svend. Talerperliupput aanaava Ilise ataavalu Johannes
Rosing illuanik HC-mik kissumiartoq. Saarliulluni nukariit niviarsiaqqat eqqaanniippoq
Nikolaj, kingorna folketingimut ilaasortanngortoq. Aannaavata aataavatalu Maniitsumi
illuata silataani assilisissimapput.
Kitsia Berthelsen står forrest og er den mindste af de to piger. Kitsia står ved siden af sin
søster Sofiaaraq. Fra venstre er det onkel David Rosing sammen med hustruen Sara, som
står med datteren Karen på armene. Bagest står Kitsias bror Anders. Moderen, Kirstine står
med Ulrik på armene og ved siden af faderen Svend. Yderst til højre står bedsteforældme
Ilise og Johannes Rosing, som har fætter HC på armene. Forrest ved siden af søstrene står
Nikolaj, som senere blev folketingsmedlem. Billedet er taget foran bedsteforældrenes hus i
Maniitsoq.
inaarsamiarparput, piaamer-
paamik nuukkumalluta. Illu-
mullu nuussinnaalerpugut de-
cemberip qaammataani. Ma-
sonitinik qallersuuteqanngik-
kaluarpoq qalipanneqarsima-
nanilu, kisiannili tassa nam-
mineq illutaarpugut.
- Taava qalia inaarsarpar-
put, kingornagullu igaffia.
1948-milu illu inerparput, qa-
lipallugu sunalu tamaat inaar-
sarlugu. Sunaana taama nuan-
nertigisoq.
- Ullut ilaanni eqqaamavara
illuliortilluta kikiattuinera.
Hanseeqqap ilinniartissima-
vaanga qanoq ilillunga kaa-
taasassasunga, kikissat ikku-
simalluamiassammata. Taa-
maattumik sakkortuumik
kaattartariaqarpoq. Kaatarli
quaatsillugu kullukkut anaa-
vunga. Sivitsunngitsoq ku-
kiga katappoq. Nilliasorujuss-
uullunga Hanseeqqamut nal-
ligeqqusaarpunga. Taavalu
oqarfigaanga: »Atsaat sana-
soq assigilerpat«, Kitsia oqar-
poq, illarunnaamerlu sapile-
rarluarluni.
- Namminerlu illoqalemeq
sinnattugaavoq piviusunngor-
simasoq. Imaanngitsoq ullu-
mikkut uannut tamanna ilua-
qutaammat, sumik arlaannik
ikiornerumallunga kommu-
nemut saaffiginnikkaangama
amerlanertigut itigartinneqar-
tarama. Nalinginnaanngilaq
ima akineqartamera: »Qanoq
iliorsinnaanngilagut nammi-
neq illunni najugaqaravit«.
Illumili maani toqunissama
tungaanut najugaqarnissara
kissatigaara.
TB
1950-ip naalemerani paasine-
qarpoq Hanseeraq pualluum-
mik TB-mik nappaateqartoq.
- Danmark-imut aallartin-
neqarpoq pilatsikkiartorluni,
aatsaallu 1953-imi aasakkut
uterluni. Meeqqatsinnit arfi-
neq-pingasuusunit sisamat
taamanikkut inunngoreersi-
mapput, taamaattumik isuma-
gisassarpassuaqarpoq. Anga-
julleq kisimi atualersimam-
mat.
- Suut tamaasa akissaqar-
tikkumallugit sumi tamaani
asaasutut sulisariaqartarpu-
nga. Hanseeraq qaammam-
mut 400 koruuninik akissarsi-
sarpoq, namminerlu aningaa-
sanik atuisinnaaniassammat
200 koruuninik nassittarpara.
Sinnerilu inuussutigisinnaan-
nginnatsigit uanga sulisaria-
qarpunga. Unnukkut suline-
rusarpunga, atuarfimmi,
Landshøvding-ikkut illuanni
naqiterivimmilu asaasarlu-
nga. Nakorsallu ikiorlunga
sap. akunneranut marloriar-
lunga ilaqutariit atisaannik
errorsisittarpaanga. Sooruna-
mi aamma ilaquttannit ikior-
neqartarpunga.
- Hanseeraq angerlamut
uterami ukiup affaani suleq-
qusaanngilaq, taamaattumik
uanga sulinera ingerlatiinnar-
para, ingerlatilerlugillu ka-
laallisuut nuilarmiussaasa
aallaqqaatit tuniniartamerat.
Sulilu ullumikkut tamakkuli-
ortarpunga.
- Taamanikkullu ilagiinnut
sullissineq soqutigisariler-
para. 1947-mi Peqatigiinnia-
nut ilaasortanngorpunga,
meeqqallu kisimeeqatigineri-
sa nalaanni tamanna uannut
ikiuutaasorujussuuvoq. Ilaa-
sortat imminnut ikioqatigiil-
luartarmata. Ikiorneqarneq
qujanaqaaq, taamanikkut
bronkitis-imik nappaateqale-
rama susinnaajunnaarlungalu.
Ilagiinni sulineq
- 1979-imi ullut ilaanni palasi
Jens Nielsen omiguppoq ape-
ralungalu ilagiit sinniisaannut
qinigassanngortikkusunngin-
nersunga. Qinigassanngortit-
tut nalunaamissaannut killis-
sarititaq aqaquani qaangiutis-
saaq. Pinaakkaluarpunga. Isu-
maqarama qinigaanissannut
piukkunnassuseqamanga. Ki-
siannili akuersisippaanga.
- Allaffianut omigullunga
allattuiffissamik uannik qi-
nigassanngortitsiumasut atsi-
orfissaannik aallerpunga. Qa-
noq iliomissara naluara, qu-
larutiginngilaralu iluatsitsi-
naviarnanga. Kalaalimineer-
niarfimmulli aterama inger-
laannangajak atsiorfissaq u-
likkaarpoq, ingerlannarlu at-
siorfissaq kommunemukaap-
para. Tamatumalu kingorna
ilagiit siniisaannut ilaasortaa-
simavunga.
- 1981-imi ajoqinik ami-
gaateqartoqalermat ajoqitut
ikiortinngoqquneqarama aku-
ersivunga. Akissarsiaqarna-
nga sulivunga. 1993-imi vice-
biskopip sianerfigaanga oqa-
luttuullungalu ajoqitut atorfi-
nitsinneqavissimasunga. Taa-
matullu sulineq akissarsiaqar-
fiuvoq. Taamaattumik akis-
sarsiama allagartaata siulliup
tigunissaa qilanaarisimavara.
Immaqali taama ikitsiginis-
saat naatsorsuutigisimanngik-
kaluarpara. Qaammammut
533 koruuninik akissarsia-
qartinneqarama, Kitsia illar-
luni oqarpoq.
Kitsia ullumikkut tatigisa-
tut suliaminit tamanit tunuar-
simavoq.
- Nappaatiga ilaannikkut
misigisimasarpara. Ajoqitullu
sulineq aamma annertuumik
piumaffiuvoq, taamaattumik
aalajangerpunga taamaatik-
kumallunga. Taamaattumik
januarimi ajoqitut sulininnit
taamaatippunga, Kitsia oqa-
luttuarpoq, 1986-imi uillam-
inngortoq, Hanseeraq taqqa-
minik milittoorluni toqum-
mat.
Taamaakkaluartoq Kitsiap
suliani tamaasa taamaatinni-
anngilai.
- Oqarsimavunga sapaatik-
kut atuartitsisamermi ikiuus-
sinnaallunga. Allamik ilana-
gu.
- Inersimasunik arfineq-
pingasunik tamarmik inger-
lalluartunik meeraqameq nu-
anneqaaq. Aamma 21-nik er-
nutaqarpunga pingasunillu
emutaqqiuteqarlunga.
Kitsia Berthelsen ukiorpassuami ajoqimut ikiortitut sulisi-
mavoq. 1993-imi aalajangersimasumik atorfmitsinneqarpoq,
qaammammut 533 koruunit akissarsiaralugit. Sofie Peter-
sen-ip biskopitut ivertinneranni uani ilagiinnut oqaluussi-
voq. Kamiit aappaluttut takuneqarsinnaasut tassa Dronning
Margrethep kamii. Vicebiskop Ricard Petersen aamma
København-ip biskopia Erin Normann Svendsen alterimi
seeqqumiarput.
Kitsia Berthelsen har i mange år fungeret som hjælpekate-
ket. / 1993 blev hun fastansat til en løn af533 kroner om
måneden. Her læser hun opforan menigheden i forbindelse
med biskop Sofie Petersens indsættelse. De røde kamikker
foran alteret tilhører Dronning Margrethe. Vicebiskop
Ricard Petersen og Københavns biskop Erik Normann
Svendsen knæler ved altret.
ASS J FOTO: NAMMINEQ PIGISAQ / PRIVAT ASSJ FOTO: NAMMINEQ PIGISAQ / PRIVAT