Atuagagdliutit

Ukioqatigiit
Ataaseq assigiiaat ilaat

Atuagagdliutit - 26.03.1998, Qupperneq 11

Atuagagdliutit - 26.03.1998, Qupperneq 11
Nr. 24 • 1998 11 Ca a^ap^c/^/a £/£ GRØNLANDSPOSTEN Alaska sussasoq Nunarput aatsaat tassa Ukioq mannaannaq umiarsuit takomarissanik angallassisartut 76-it Nunatsinnut tikissapput. Takomarissat aningaasaataat ilangissagaanni piareersimalluartariaqarpoq, Greenland Tourism oqarpoq NUUK(TK) - Umiarsuaatile- qatigiit takomarissanik angal- lassisartut nutaat aappaagu Nunarput angallavigissallugu pilersaarutigaat, aappaatalu Alaskaliartaat Canadap ka- ngiani angalasalemissaa aala- jangerpaa. Tassanngaannit Canadap kangiamiut Nunat- sinnut Islandimullu uterlugu- lu takomarissanik angallassi- sassaaq. Tamanna tunngavigalugu Greenland Tourism aamma Royal Arctic Line martsip pingajuanit arfemganut Mia- mi-mi Floridamiittumi Seat- rad Cmise Shipping Conven- tion-imi peqataapput - nuisit- sineq umiarsuarluni takoma- riartitsisartunit aaqqissuus- saq, attavissartaarfiutigaluni takornariarfissanik nutaanik irieriartortitsiviusoq. Umiarsuartitsineq iluatsittoq Miami-mi nuisitsinermi Nu- natsinnit arfmilissaa peqataa- soqarpoq, aallartinneranilli Nunatsinnut umiarsuarluni takomariartitsisamemut iluat- sitsissutaaqataalluni. 1998 Nunatsinnukartut aatsaat taa- ma amerlatigissapput, takor- narissat tusintilippassuit umi- arsuamut ilaasut Europamit USA-millu Nunatsinnut tike- rassallutik. Ukioq manna siulliussaaq Edinburgh Castle, 16. juni 1.000-inik ilaasoqarluni Nuummut tikittussaq. Qaam- matini tulliuttuni pingasuni tuluit umiarsuaat 15-16-inik malitseqassaaq, Nunatsinni umiarsualiviit akunniffigisas- sallugit, amerlanerit Royal Arctic Line kiffartuussisora- lugu talittartussaallutik. Maannamut ukioq man- naannaq 71-it tikinnissaat naatsorsuutigineqarpoq, sior- na aasakkut 45-ruullutik, Greenland Tourism nalunaar- poq, oqaluttuarpullu tikittus- sat qulamanngitsumik amer- lanemssagunartut. - Iluatsikkiartortutut taane- qarsinnaavoq. Umiarsuit nu- taat ikinnerpaamik tallimat Nunarput ukioq manna tikif- figissallugu pilersaamtigaat, ilaallu maaneereersimasut qa- ngamut naleqqiullugu arlale- riarnerullutik tikinnissartik pilersaamtigaat, Søren Tha- lund oqaluttuarpoq, Green- land Tourism-imi attaveqaqa- tigiinnermut pisortaasoq, Miami-mi nuisitsinermit uteqqammersoq. Pisiniarfissat ilisimassavaat - Talissimasameq sivikittar- poq, umiarsuarlunili takoma- riartitsineq soqutiginarpoq aningaasanik kaaviiaartitsiffi- ulluartarami, soomnamilu si- unertaasariaqarpoq takoma- rissat tusinterpassuit aningaa- sanik atuinissaannut periarfis- sinneqamissaat. - Taamaattumik tammaju- itsut, kusanartuliat, assassuk- kat, atuakkat videollu naam- mattut pisiarineqarsinnaasari- aqarput, soomnami ingasattu- mik akisutitsisoqamani, min- nemnngitsumillu pisiassat pi- gineqartariaqarput. Taamaat- tumik pitsaassaaq takomaris- sat illoqarfiup nunataata assi- nganik paasiuminartumik ni- ugaangata tunineqartariaqar- put. Tassani pisinarfiit takor- narissanullu soqutiginaatillit nalunaarsorneqassapput. A- jornaappasippoq. Taamaak- kaluartoq manna tikillugu maluginiarparput ikittuinnaat periarfissaq taanna atorluami- artaraat, Søren Thalund oqar- poq. Ilungersornerup kingunerilluagai Søren Thalund Miami-mi nu- isitsinermi Nunatsinneersut allat pingasut ilagai, tassaasut fuldmægtig Bent Olsen, Roy- al Arctic Line-ip tuniniaaner- mut siuarsaanermullu immik- koortortaqafiani, kiisalu Peter G. Rasmussen, Greenland In- comming aamma Peter Mo- rell, Arctic Adventure, taakku marluullutik umiarsuarni aa- saru Nunatsinnukartussani arlalinni kiffartuussisuusut. - Siuariameq nalaatsome- rinnaanngilaq, Søren Thalund oqarpoq. Ukiuni arfinilinni Greenland Tourism nuisitsi- nermi peqataasarpoq - ukiuni- lu kingullemi pingasuni Roy- al Arctic Line aamma peqa- taasarluni tikerartussanut kif- fartuussinermi ilangeerusul- luni. Umiarsuit takomarissa- nik angallassisartut talissagu- ni akiliisarput. Umiarsuit takomarissanik angallassisartut Nunatsinnik soqutiginnitsilerniarlugit Is- land aamma Savalimmiut suleqatigineqarput, ukiunilu kingullerni Nunarput ilan- ngullugu tikinneqartamissaa ilungersuutigineqarsimavoq. Ilungersomerlu tamanna maanna iluaqusemeqarpoq. Umiarsuaatileqatigiit Nunarput soqutigaat - Miami-mi nuisitsinermi uppemarsivarput umiarsuaa- tileqatigiit arlalissuit nutaanik tikitassarsiortut, qularutis- saanngilarlu Kalaallit Nunaat soqutiginaateqartoq, nunami ilisimaneqarpallaanngilaq, ta- kornarissanullu nunarsuup annersaanik alutomarsinnaa- sunik tamanik takunnereersi- masunut alutomarluinnartuu- voq, Søren Thalund oqarpoq. - Nuisitsinermi Kalaallit Nunaata soqutigineqarluin- namera paasivarput, umiarsu- aatileqatigiinnit tusagassiuu- tinillu. Umiarsuarluni takor- nariartitsisartut ilaasa naqiter- titaani 600-t sinnerlugit qup- pernilimmi allassimapput, Kalaallit Nunaanniissima- gaanni - »forget all about Ala- ska« (Alaska sussasoq puigu- innarli). Kalaallit Nunaat pit- saanerujussuuvoq. - Taamaattumik maannak- kut takomarissat amerikamiut aalluppagut, Erik Pilluartup Amerika-mik nassaarnerata ukiut 1000-it qaangiunneran- ni amerikamiut Nunatsinnut takomariartamissaannut pile- rilersinniarlugit. Pilerisaari- neq taaguuserparput »In the wake of the Vikings« (Vi- king-it qalaat malillugit) Sa- valimmiut, Island, Danmark, Norge aamma Canada sule- qatigalugit pilerisaarutigisar- put. Imarisai Miami-mi nui- sitsinermi saqqummiuppagut, qisuariarnerillu pitsaalluin- narput. Tikittoqamissaa piareersarluarlugu Nunatsinni illoqarfiit ilaat u- miarsuarluni takornarissanit allanut naleqqiullugit soquti- ginarnerupput. Tikeraarne- qarnerusartut tassaapput Nuuk, Qaqortoq, Ilulissat aamma Sisimiut. Umiarsuit arlaleriarlutik Nunatsinnut ti- kittartut Arctic Adventure-ip, Narsami nalunaarsorsimasoq, nunami aaqqissuussat takor- nariartitsinermut allaffiit sule- qatigalugit iluatsilluartumik ataqatigiissaartarsimavaat. U- kioq manna umiarsuit taama amerlatigisussaammata sam- misassaqartitsiniarnerit an- nertussapput. - Taamaattumik takomari- artitsisartut takomariaqamis- sat iluaqutigissagunikkit maannangaaq sukumiisumik pilersaarusioreertariaqarput, Søren Thalund isumaqarpoq. Ilisiviit nioqqutissanik naam- mattunik peqassapput, neri- sassat, imigassat tammaju- itsussallu naammattut pigine- qassapput, pingaartuuvorlu asiartitsinerit angalatitsineril- lu piareersimassapput, pisul- luni bus-erluniluunniit illo- qarfimmi angalatitsissagaan- ni, helikopterertitsissagaanni imaluunniit iluliarsuit eq- qaanni angallammik angalat- itsissagaanni. Kingulleq umi- arsuit anginerit »qunugisar- paat«, taamaattumik illoqar- fikkaani periarfissiisoqarsin- naagaanni amerlasuut iluat- sinniamsussavaat. Aningaasarpassuit - Takomarissat aningaasaa- terpassuisa ilangemissaat siu- nertaagaluartoq ingasattajaar- nissamut tunngavissaqan- ngilaq, Søren Thalund isuma- qarpoq. Tamatumunnga as- sersuutissatut oqaluttuarisin- naavara, sioma umiarsuaq ta- kornarissanik angallassisup ingerlaarnini allanngortim- magu, illoqarfiit ilaanni illo- qarfiit ilaanni 400-t takomari- artinnissaannut amerlaneran- nut akikilliliivigineqarsin- naannginneq peqqutigalugu takkutinngitsoormat. Umiarsuarlutik takomaris- sat illoqarfikkaani aningaa- sarpassuarnik akiliisarput. Umiarsuaq Vistafjord 1994- imi 700-nik ilaasoqarluni Nuummilluni Ilulissaniim- mallu misissuinerni paasine- qarpoq ilaasut 600.000 kroni- nik akiliisimasut, tassa umi- arsualivimmut akiliutit, anga- lanerit, tammajuitsussinerit, illoqarfmnilu allanik pisiner- mikkut. Umiarsuit amerlane- rit 80 aamma 1.200 akomanni ilaasoqartarput. Ukioq manna ilaasoqarnersaassagunarpoq Royal Princess, amerikamiu- nik 1.200-nik ilaasoqarluni Nanortalimmut tikittussaq. Aasap ingerlaneranik Nuurn- muinnaq niusussat 5.800-t missaanniissapput. Kalaallit Nunaata, Savalimmiut lslandillu suleqatigiillutik nuisitsiviat, martsi aallartittoq Miami-mi nuisitsinermi aaqqissuussaat. Nuisitsiviup naqqani takuneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaata, Savalimmiut lslandillu Atlantikup Avannaani sumi inissisimanerat takutinneqarpoq. Et kig ind i den stand som Grønland, Færøerne og Island i fællesskab havde stablet på benene på messen i Miami først i marts. Læg mærke til gulvet i standen, der viser Grønland, Færøerne og Islands placering i Nordatlanten. Immiaaqqanik tunisakinneruneq NUUK - Nuuk Imeq-mi ata- atsimeersuamermi paasissu- tissiissutaavoq Nuuk Imeq 1997-imi 20,5 millioner kroninik sinneqartoortoq. 1996-imut naleqqiullugu 600.000 kroninik ikinnerul- lutik. Piginneqataasut Nuup Kommunea, Namminersor- nerullutik Oqartussat, Bryg- gerigruppen aamma Carls- berg sinneqartoorutini 10,3 millioner kronit agguagas- sarsiarissavaat. Sinneri su- liffeqarfiup pitsaaninngor- nissaanut illikartinneqarput. Ataatsimeersuarnermis- saaq nalunaamtigineqarpoq immiaaqqanik tunisineq si- omamut naleqqiullugu 3,5 procentinik ikilissutaasoq, imeruersaatit imigassarta- qanngitsut 12 procentinik amerlissutaallutik. Siulersui- suttaaq naaLsorsuutigaat ime- ruersaatinik tunisat amer- lissasut puiaasaaqqat plastik- kit tunisaalemerisigut. Namminersomemsuni di- rektør Solja f Ølavsstovu siulittaasutut qinigaaqqip- poq, Miilu Lars Lund Nuup Kommuneersoq siulittaasup tulliatut qinigaaqqilluni. Nuuk Imeq-mi siulersuisut sinneri tassaapput Jørgen T. Holm namminersomerusu- nit, Laannguaq Lynge, Nuup Kommunea, direktør Jørgen Worning aamma underdirektør Peter Ras- mussen, Bryggerigruppen, underdirektør Finn Jakob- sen aamma direktør Michael I. Iuul, Carlsberg kiisalu sulisut sinniisaattut Hans Peter Kvist Christensen, Ove Jeremiassen, Mikkel Olsen aamma Niels Platou. Ølsalget er faldet NUUK - På den netop over- ståede generalforsamling i Nuuk Imeq blev det slået fast, at Nuuk Imeq kom ud af 1997 med et overskud efter skat på 20,5 millioner kroner. Det er 600.000 kro- ner mindre end i 1996. Overskuddet blev fordelt med 10,3 millioner kroner i udbytte til aktionærerne, som er Nuup Kommunea, Grønlands Hjemmestyre, Bryggerigruppen og Carls- berg. Resten blev overført til konsolidering af virksom- heden. På generalforsamlingen kom det også frem, at salget af øl i forhold til sidste år er faldet med 3,5 procent, mens slaget af sodavand er steget med 12 procent. Be- styrelsen regner iøvrigt med at indførelsen af de ny plast- flasker vil betyde en forsat stigning i salget af læske- drikke. Direktør i hjemmestyret Solja I Ølavsstovu blev gen- valgt som formand ligesom Miilu Lars Lund fra Nuup Kommunea blev genvalgt som næstformand. Derudo- ver består bestyrelsen i Nuuk Imeq af Jørgen T. Holm fra hjemmestyret, Laannguaq Lynge fra Nuup Kommunea, direktør Jørgen Worning og underdirektør Peter Rasmus- sen fra Bryggerigruppen, underdirektør Finn Jakobsen og direktør Michael I. Iuul fra Carlsberg og medarbej- derrepræsentanterne Hans Peter Kvist Christensen, Ove Jeremiassen, Mikkel Olsen og Niels Platou.

x

Atuagagdliutit

Direct Links

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.