Atuagagdliutit - 21.07.1998, Blaðsíða 9

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 21. JULI 1998 • 9
Immisut atugalinnik
amigaateqartoq
»Amaa siardutilummat« Rosa Poulsen-ip pania timimigut innarluutilik
nakorsanit amaanit peersinneqarpoq. Qaammatini pingasuni Rosa Poulsen-ip
ilisimanngilaa panini qulingiluamk ukiulik uumanersoq toqusimanersorluunniit
Rosa Poulsen-ip panini annaangajalluinnarpaa
oqartussaasut aalajangermata amaa ilisimateqqaamagu
pania qitornarsianngussasoq.
Rosa Poulsen var nær ved at miste sin datter, da
myndighederne besluttede, at datteren uden moderens
viden skulle bortadopteres.
NUUK (LRH) - Rosa Poul-
sen 33-nik ukiulik inuuner-
mini assigiinngitsunik naam-
mattuugaqartarsimavoq. Ul-
lumikkut sorsuutigaa nam-
mineq, panini timimigut
innarluutilik 14-inik ukiulik,
emini arfineq-marlunnik uki-
ulik qitomartaassanilu ullu-
innami inuunerminni pitsaa-
nerusumik atugaqalemissar-
tik.
- 18-inik ukioqarlungali
kommunet assigiinngitsut
kiffartuussinerat pinngitsoor-
sinnaasimanngilara. Neriuu-
tigilluinnarpara panimma al-
lamik inuuneqalernissaanut
perorsamissaa, Rosa Poulsen
oqarpoq.
Rosa Poulsen talliman-
ngormat AG-mut saaffigin-
nippoq, misigisimagami a-
jornartorsiutini qaangersin-
naajunnaarlugit. Misigisarsi-
masami oqaluttuarinissaat
pisariaqartikkamiuk. Rosa
Poulsen-ip neriuutigaa misi-
gisarsimasami oqaluttuarine-
ratigut ajomartorsiutimi paa-
sineqamissaat, tamannalu ki-
nguneqassasoq immisut atu-
gaqartunik naapitsinissani,
paasinnissinnaasunik inuu-
usuttuaqqamik paneqarluni
naapittakkat, timimigut in-
narluuteqamini pissutigalugu
ajomartorsiuteqartumik.
Oqaluttuassartaa
Tallimanngomermi pineqar-
tumi Rosa Poulsen misigisi-
mavoq ajornartorsiutini i-
maaginnalivissimasut. Naar-
tunini pissutigalugu suliffee-
russimavoq, taamalu meeq-
qani marluk ilagalugit sap.
akunneranut 800 koruunit
inuussutigisariaqarlugit. Tal-
limanngormammi Rosa
Poulsen kommunemit ilisi-
matinneqarpoq siunissami
ikiuutisiarisartakkaminit ine-
qarnermut akiliisalissasoq.
Tamanna ingasagalugu Rosa
AG-mut saaffiginnippoq qa-
noq atugaqarnini oqaluttuari-
artorlugu. Kingusinnerusuk-
kulli Rosa Poulsen-ip ikiuu-
tisiarisartakkaminit ineqar-
nerminut akiliisalernissaanik
kommunep piumasaqaatini
tunuartippaa. Rosa Poulsen-
illu oqaluttuassartaa imaap-
poq:
Rosa Poulsen Kulusumi
inunngorpoq, 14-inillu uki-
oqartoq angajoqqaavisa atu-
arunnaarsippaat. Illuminni
ikiortissaminnik amigaate-
qarput, nukarlersaallu Rosa
ikiortissamittut toqqarpaat.
Rosa 18-inik ukioqarluni
qallunaamut asannilerpoq,
ingerlaannarlu naartulerluni.
Pania inunnguinnartoq paa-
sinarsivoq timimigut innar-
luuteqartoq. Paniata inalu-
garsuarminik ajoquteqarpoq.
Tamatuma kingorna pania
misissortittuarlunilu pilatsit-
tuartarpoq. Ukiullu marluk
matuma sioma peqqinnissa-
qarfik ikiuussinnaajunnaar-
poq. Paniata innarluuteqami-
ni nammineq atortariaqarpaa.
Paniata inunngomerata ki-
nguninngua Rosa aappanilu
inooqatigiissinnaajunnaarput.
Angut Danmark-imut anger-
larpoq, Rosalu kisimiilluni
panimminik perorsaasun-
ngorpoq.
Danmark
Aallaqqaataaniilli Rosa pani-
nilu nooqattaartuarput, Kulu-
sumiit Ammassalimmi nap-
parsimmavimmut angalaju-
arlutik, tassanngaanniillu
Rigshospital-imut ingerlasar-
lutik. Angalajuamertik qat-
sullugu Rosa aalajangerpoq
paninilu Danmark-imi naju-
gaqarallarumallutik. Tappa-
vani paniata atugarisai oqin-
nerummata.
- Danmark-imiinnitsinni
ikiomeqarluarpugut. Kisian-
nili kalaaliulluni Danmark-
imiinneq oqitsuinnaanngilaq.
Taamaattumik ukiut tallimat
qaangiummata aalajangerpu-
nga Kulusumut angerlamiar-
lunga. Tamannalu aamma a-
jornaatsuinnaanngilaq. Pa-
nimma innarluuteqarnera
pissutigalugu eqqiluisaartari-
aqarluinnarpugut. Akuttun-
ngitsumik atisai taarsertaria-
qartarput asanneqartariaqar-
tarlunilu. Atugarisaat Dan-
mark-imi ajunnginnerupput,
imeq kuuinnartuummat, Ro-
sa oqaluttuarpoq, sapinngisa-
ni tamaat atorlugu Ammas-
salimmi inissarsiortarsima-
soq, panimmilu atugarisatik
pitsaaneruleqqullugit. Taa-
maalineranilu aamma naartu-
lerpoq.
- Ernertaarnerma kingu-
ninngua paniga napparsima-
sorujussuarnngorpoq. Am-
massalimmi napparsimmav-
immi aalajangiunneqarpoq
paniga ingerlaannaq Rigsho-
spital-imut aallartinneqassa-
soq. Nakorsat marluk nap-
parsimasunillu paarsisup a-
kuersitippaannga Ammassa-
limmi eqqissilunga inissarsi-
ussasunga, panimma Rigsho-
spital-imi suliaritinnerani.
- Nakorsat taamatut oqalo-
qatigimmannga tatigaakka,
taamalu paniga kisimiitillugu
aallartillugu.
Qularuteqartoq
Kisiannili Rosa Ammassa-
limmi inissarsinngitsoorpoq.
Kulusumi angajoqqaaminut
angerlaannarpoq. Arlaleriar-
luni napparsimmavimmut
saaffiginnittarpoq panini taa-
manikkut qulingiluanik ukiu-
lik qanoq innersoq paasiniar-
lugu, tamadgulli erseqqissu-
mik paasitinneqassanani.
- Naggataagut paasitinne-
qarpunga inunnik isumagin-
niffimmut suliamik ingerlat-
silersimasumut saaffiginnis-
sasunga. Tassanngaanniilli
aamma paasitinneqarneq a-
jorpunga, ilisimatinneqarsin-
naanangalu inissarsisinnaa-
nersunga, taamaalillunga pa-
niga angerlartissinnaajumal-
lugu.
- Qaammatit pingasut qaa-
ngiummata paniga qanoq in-
nersoq suli tusamagu sapiler-
luinnarpunga. Inimut telefo-
nilimmut imminut pamaaru-
teriarlung'a Rigshospital-i-
mut sianerpunga. Oqarpunga
paniga ujaaralugu. Aqqa i-
nuttullu normua oqatigaakka.
Oqarfigineqarpungali taama-
tut atilimmik inuttullu nor-
mulimmik uninngasoqan-
ngitsoq. Kimigiiserlunga
paasiniaajuarama oqarfigine-
qarpunga paniga Rigshospi-
tal-imi uninngasimassaguni
tassaniikkunnaarlunilu toqu-
simassasoq.
- Paatsiveerulluinnarpu-
nga, aqqullu siulleq atorlugu
Ammassalimmukarlunga.
Tikikkama ingerlaannaq
napparsimmaviliarpunga.
Isemissara artorluinnarpara.
Ilami paasitinneqaruma pani-
ga toqusimasoq qanoq ilius-
saanga. Isituaramalu paatsi-
veerulluinnarpunga nappar-
simasunik paarsisoq panin-
nik Danmark-imut aallartit-
seqataasoq naapikkakku. Su-
aarpara uanga anaanatut paa-
sissallugu piumasarisinnaan-
nginneriga paniga uumaner-
soq toqusimanersorluunniit.
Angumminiittoq
Napparsimasunik paarsisup
Rosa allaffimmut eqquppaa.
- Oqarfigaanga maaniin-
naq tamanna pillugu oqalut-
tussaanngitsunga. Allaffim-
milu oqaluttuuppaanga pani-
ga Danmark-imi angummini
najugaqartoq. Soorunami
taamatut oqarfigineqarama
tupattorujussuuvunga. Taa-
matullu pineqarsimanera pis-
sutigalugu kanngusuleramik
Danmark-iliamissannut aki-
liuppaannga.
Danmark-imut apuukkami
Rosap panini ingerlaannaq
takuniarpaa.
- Tamanna ilungersuna-
qaaq, Rosa oqaluttuarpoq,
qiaatigaluni oqaluttuaralugu
qaammatit pingasut qaangi-
unneratigut panimmi qanoq
inneranik ilisimanngisami ta-
kunera qanoq innersoq.
- Panimma kamaappaanga.
Pisuutippaanga soqutigiun-
naarsimanerarluni. Aperaa-
nga aqqaluartaarsimanini
pissutigalugu sussaakkeersi-
manerluni. Soormi atassute-
qarfigiunnaarsimagakku ape-
raanga.
- Oqaloqatigeereeratta qa-
norlu pisoqarsimaneranik
nassuiaatereerakku oqalut-
tuuppaanga ingerlaannaq
angumminukartinneqarsimal-
luni, napparsimmavimmi o-
qarnerattut Rigshospital-i-
mukartinneqarani. Paasisa-
qanngilluinnarpungalu.
Qitomarsianngortoq
Rosap soorunami kissaatigaa
panimmi angerlaannissaa.
Kisiannili ajomartorsiummik
aamma naapitsivoq. Uigisi-
masaata oqaluttuuppaa suna
tamaat tikillugu sorsuutigi-
umallugu panimmi tigummi-
lemissaa.
Eqqartuussivimmilu sulia-
qameq aallartippoq, paasis-
sutissat eqqumiilluinnartut
saqqummiussuunneqarlutik.
- Angutaata oqarfigaanga
kamaatissanngikkinni, taa-
matut pisoqamera nammineq
pisuussutiginnginnamiuk.
Ammassalimmi napparsim-
mavimmit sianerfigineqarsi-
mavoq. Tassanngaanniit o-
qarsimapput sianiutilulersi-
masunga, tamannalu pissuti-
galugu aalajangiunneqarsi-
masoq paniga qitomarsian-
ngortariaqartoq. Angutaata
oqarfigaanga soorunami
nammineq oqarsimalluni pa-
niga qitomarsiartaariumallu-
gu. Namminermi aamma pa-
nigigamiuk. Taamaattumik
paniga ingerlaannaq angum-
minukarsimavoq, Rigshospi-
tal-imukamissaminut taarsi-
ullugu. Taamaattumik illo-
qarfimmi najugaqarfimmini
napparsimmavimmi suliari-
tissimavoq. Qaammatini pi-
ngasuni isumaqarfigisanni
Rigshospital-imi uninngaffi-
gisorisanniissimanngilaq.
Eqqartuussivimmi sulia-
qarneq naammassimmat Ro-
sap toqqissilluni paasivaa pa-
nini tigummiinnarsinnaallu-
gu. Paniata Danmark-imut
aallartinneqarneranit qaam-
matit qulingiluat qaangiuttut
imminnut najoqqissinnaaler-
put. Aalajangemeqarpoq Ro-
sa Poulsen panimminik ti-
gumminnissasoq.
Siumut utimullu
Ukiut tallimat qaangiupput
Rosap panini qaammatini
qulingiluani najunngimma-
gu. Tamatuma kingorna
Danmark-imi, Sisimiuni uki-
umilu kingullermi Nuummi
naj ugaqartarsimapput.
- Sumut tamaannga nuut-
tamitsinnut pissutaavoq pa-
nimma ajunnginnerusumik
atugaqarnissaa anguniartua-
rakku. Danmark-imi paniga
ajunngitsumik ikiorneqar-
poq, iluamilli inissaqanngin-
natta inuit atugarliortut a-
kornanni ineqarpugut, ta-
mannalu meeqqamut peqqin-
nanngilaq. Taamaattumik aa-
lajangerpunga Kalaallit Nu-
naannut angerlarniarlunga.
Kissaatiginngilara Kulusumi
Ammassalimmiluunniit na-
jugaqarnissarput. Nalunngi-
larami taakkunani inissarsi-
sinnaanata - naak kissaatigi-
galuarlugu Tunumi najuga-
qamissarput, tappavanimi i-
laqutaqaratta kultureqarlu-
talu.
Rosa meeqqanilu marluk
Sisimiunut nUupput, inuusut-
tuaranngulersoq timimigut
innaarluutilik Sisimiuni a-
junnginnerusumik atugaqas-
sasoq neriuutigigamikku. Si-
simiunili iluamik ineqan-
nginnamik Nuummut nuup-
put.
- Aallaqqaataani ajunngit-
sumik atugaqarpugut. Sulif-
fissarsivunga, inunnillu isu-
maginniffimmi pitsaasumik
sullissisoqalerlunga, paniga
ajomartorsiutillu pillugit o-
qaloqatigisinnaasannik, i-,
nuusuttuaranngulersup timi-
migut innarluutillip ajomar-
torsiutai allat takusassarin-
ngisaat pillugit.
- Paniga inuit allat assiga-
lugit anarsinnaanngilaq. Iki-
orneqartariaqarpoq. Akut-
tunngitsumillu ikiomeqarta-
riaqarpoq tippaatissanngik-
kuni. Innarluuteqarnera taku-
neqarsinnaanngilaq, taman-
nali panimma akomutigiso-
rujussuuaa. Tamatuma ki-
ngunerisaanik kisimiitta-
qaaq, ilaannikkullu sakkor-
tuumik oqqattarpugut.
Imissananilu
pujortameq ajortoq
- Kisiannili inunnik isuma-
ginniffimmi nutaamik sullis-
sisoqalerpunga, soorlulu taa-
va ajomartorsiutit tamarmik
uteqqittut. Isumalluartaralu-
arpungalu. Suliffigalu annaa-
vara, naartunera pissutigalu-
gu nukersomartumi sulisin-
naannginnama. Naartunerma
nalaani napparsimmavimmut
unitsinneqarpunga, nakorsal-
lu oqarfigaanga nukersomar-
tumi sulissanngitsunga. Inis-
siamilu nuannarisatsinni na-
jugaqarpugut. Ilungersuna-
qaarli paasitinneqarluni sap.
akunneranut ikiuutisiatsinnit
800 koruuniusunit nammi-
neerlunga ineqamermut aki-
liisalernissannik.
- Eqqarsaatigineqanngin-
nerluni suut tamarmik taama
akisutiginerat. Uagullu eq-
quutissianut errorsinermullu
akiliutissanut aningaasarpas-
suit atortarpavut. Taamatut
innarluutilimmik paneqarlu-
ni inuuniameq akisoorujus-
suuvoq.
- Inunnik isumaginniffim-
mit ilisimatinneqarpunga
qaammatit pingasut qaanngi-
unneri tamaasa meeqqanit
tapisiakka 1.500 koruunit
sipaartassagikka. Kiali taama
sivisutigisumi 1.500 koruu-
nit sipaarsinnaavai. Nerisas-
sanik, atisassaminernik er-
rorsinermullu atugassanik
pisigutta aningaasat nungus-
sapput. Aningaasat immiaaq-
qanut, cigaritsinut ikiaroor-
nartumulluunniit atomeq a-
jorpakka, imemeq pujortar-
nerlu ajorama, Rosa oqar-
poq.
Guuti upperaa
- Isumaqarpunga inuunitsin-
ni atukkavut artomareeqisut.
Atukkattalu artomameruler-
nissaannut pissutissaqan-
ngilaq. Qujanartumilli Guuti
upperaara. Tuppallersaatis-
sannik nassaarfigiuarpara.
Meeraqanngikkumalu qanoq
iliomissara nalusimassagalu-
arpara. Qiimmassartuarpaan-
nga. Neriuutigaara inuuner-
minni oqinnerusunik atuga-
qalemissaat.
Rosa Poulsen Nuummi ila-
qutaqanngilaq. Neriuutigaa
immisut atugaqartunik naa-
pitsinissani, nammineq atuk-
kaminik paasinnissinnaasu-
nik oqaloqatigisinnaasami-
nillu.
- Meeqqakka asasomjus-
suuakka, neriuutigaaralu siu-
nissami ilinniagaqalerumaar-
tut, taamalu kommune ikior-
tiginagu imminnut napatis-
sinnaassasut.
- Inuunerminni atugarisaat
ajornerulertariaqanngillat -
akerlianik neriuutigaara siu-
nissaq qaamasoq omissagaat.
Inuunerup qanoq nuannerti-
ginera meeqqannut takuttik-
kusoqaara, Rosa Poulsen
oqarpoq.
ASS J FOTO: HHJ