Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 21.07.1998, Blaðsíða 9

Atuagagdliutit - 21.07.1998, Blaðsíða 9
GRØNLANDSPOSTEN MARLUNNGORNEQ 21. JULI 1998 • 9 Immisut atugalinnik amigaateqartoq »Amaa siardutilummat« Rosa Poulsen-ip pania timimigut innarluutilik nakorsanit amaanit peersinneqarpoq. Qaammatini pingasuni Rosa Poulsen-ip ilisimanngilaa panini qulingiluamk ukiulik uumanersoq toqusimanersorluunniit Rosa Poulsen-ip panini annaangajalluinnarpaa oqartussaasut aalajangermata amaa ilisimateqqaamagu pania qitornarsianngussasoq. Rosa Poulsen var nær ved at miste sin datter, da myndighederne besluttede, at datteren uden moderens viden skulle bortadopteres. NUUK (LRH) - Rosa Poul- sen 33-nik ukiulik inuuner- mini assigiinngitsunik naam- mattuugaqartarsimavoq. Ul- lumikkut sorsuutigaa nam- mineq, panini timimigut innarluutilik 14-inik ukiulik, emini arfineq-marlunnik uki- ulik qitomartaassanilu ullu- innami inuunerminni pitsaa- nerusumik atugaqalemissar- tik. - 18-inik ukioqarlungali kommunet assigiinngitsut kiffartuussinerat pinngitsoor- sinnaasimanngilara. Neriuu- tigilluinnarpara panimma al- lamik inuuneqalernissaanut perorsamissaa, Rosa Poulsen oqarpoq. Rosa Poulsen talliman- ngormat AG-mut saaffigin- nippoq, misigisimagami a- jornartorsiutini qaangersin- naajunnaarlugit. Misigisarsi- masami oqaluttuarinissaat pisariaqartikkamiuk. Rosa Poulsen-ip neriuutigaa misi- gisarsimasami oqaluttuarine- ratigut ajomartorsiutimi paa- sineqamissaat, tamannalu ki- nguneqassasoq immisut atu- gaqartunik naapitsinissani, paasinnissinnaasunik inuu- usuttuaqqamik paneqarluni naapittakkat, timimigut in- narluuteqamini pissutigalugu ajomartorsiuteqartumik. Oqaluttuassartaa Tallimanngomermi pineqar- tumi Rosa Poulsen misigisi- mavoq ajornartorsiutini i- maaginnalivissimasut. Naar- tunini pissutigalugu suliffee- russimavoq, taamalu meeq- qani marluk ilagalugit sap. akunneranut 800 koruunit inuussutigisariaqarlugit. Tal- limanngormammi Rosa Poulsen kommunemit ilisi- matinneqarpoq siunissami ikiuutisiarisartakkaminit ine- qarnermut akiliisalissasoq. Tamanna ingasagalugu Rosa AG-mut saaffiginnippoq qa- noq atugaqarnini oqaluttuari- artorlugu. Kingusinnerusuk- kulli Rosa Poulsen-ip ikiuu- tisiarisartakkaminit ineqar- nerminut akiliisalernissaanik kommunep piumasaqaatini tunuartippaa. Rosa Poulsen- illu oqaluttuassartaa imaap- poq: Rosa Poulsen Kulusumi inunngorpoq, 14-inillu uki- oqartoq angajoqqaavisa atu- arunnaarsippaat. Illuminni ikiortissaminnik amigaate- qarput, nukarlersaallu Rosa ikiortissamittut toqqarpaat. Rosa 18-inik ukioqarluni qallunaamut asannilerpoq, ingerlaannarlu naartulerluni. Pania inunnguinnartoq paa- sinarsivoq timimigut innar- luuteqartoq. Paniata inalu- garsuarminik ajoquteqarpoq. Tamatuma kingorna pania misissortittuarlunilu pilatsit- tuartarpoq. Ukiullu marluk matuma sioma peqqinnissa- qarfik ikiuussinnaajunnaar- poq. Paniata innarluuteqami- ni nammineq atortariaqarpaa. Paniata inunngomerata ki- nguninngua Rosa aappanilu inooqatigiissinnaajunnaarput. Angut Danmark-imut anger- larpoq, Rosalu kisimiilluni panimminik perorsaasun- ngorpoq. Danmark Aallaqqaataaniilli Rosa pani- nilu nooqattaartuarput, Kulu- sumiit Ammassalimmi nap- parsimmavimmut angalaju- arlutik, tassanngaanniillu Rigshospital-imut ingerlasar- lutik. Angalajuamertik qat- sullugu Rosa aalajangerpoq paninilu Danmark-imi naju- gaqarallarumallutik. Tappa- vani paniata atugarisai oqin- nerummata. - Danmark-imiinnitsinni ikiomeqarluarpugut. Kisian- nili kalaaliulluni Danmark- imiinneq oqitsuinnaanngilaq. Taamaattumik ukiut tallimat qaangiummata aalajangerpu- nga Kulusumut angerlamiar- lunga. Tamannalu aamma a- jornaatsuinnaanngilaq. Pa- nimma innarluuteqarnera pissutigalugu eqqiluisaartari- aqarluinnarpugut. Akuttun- ngitsumik atisai taarsertaria- qartarput asanneqartariaqar- tarlunilu. Atugarisaat Dan- mark-imi ajunnginnerupput, imeq kuuinnartuummat, Ro- sa oqaluttuarpoq, sapinngisa- ni tamaat atorlugu Ammas- salimmi inissarsiortarsima- soq, panimmilu atugarisatik pitsaaneruleqqullugit. Taa- maalineranilu aamma naartu- lerpoq. - Ernertaarnerma kingu- ninngua paniga napparsima- sorujussuarnngorpoq. Am- massalimmi napparsimmav- immi aalajangiunneqarpoq paniga ingerlaannaq Rigsho- spital-imut aallartinneqassa- soq. Nakorsat marluk nap- parsimasunillu paarsisup a- kuersitippaannga Ammassa- limmi eqqissilunga inissarsi- ussasunga, panimma Rigsho- spital-imi suliaritinnerani. - Nakorsat taamatut oqalo- qatigimmannga tatigaakka, taamalu paniga kisimiitillugu aallartillugu. Qularuteqartoq Kisiannili Rosa Ammassa- limmi inissarsinngitsoorpoq. Kulusumi angajoqqaaminut angerlaannarpoq. Arlaleriar- luni napparsimmavimmut saaffiginnittarpoq panini taa- manikkut qulingiluanik ukiu- lik qanoq innersoq paasiniar- lugu, tamadgulli erseqqissu- mik paasitinneqassanani. - Naggataagut paasitinne- qarpunga inunnik isumagin- niffimmut suliamik ingerlat- silersimasumut saaffiginnis- sasunga. Tassanngaanniilli aamma paasitinneqarneq a- jorpunga, ilisimatinneqarsin- naanangalu inissarsisinnaa- nersunga, taamaalillunga pa- niga angerlartissinnaajumal- lugu. - Qaammatit pingasut qaa- ngiummata paniga qanoq in- nersoq suli tusamagu sapiler- luinnarpunga. Inimut telefo- nilimmut imminut pamaaru- teriarlung'a Rigshospital-i- mut sianerpunga. Oqarpunga paniga ujaaralugu. Aqqa i- nuttullu normua oqatigaakka. Oqarfigineqarpungali taama- tut atilimmik inuttullu nor- mulimmik uninngasoqan- ngitsoq. Kimigiiserlunga paasiniaajuarama oqarfigine- qarpunga paniga Rigshospi- tal-imi uninngasimassaguni tassaniikkunnaarlunilu toqu- simassasoq. - Paatsiveerulluinnarpu- nga, aqqullu siulleq atorlugu Ammassalimmukarlunga. Tikikkama ingerlaannaq napparsimmaviliarpunga. Isemissara artorluinnarpara. Ilami paasitinneqaruma pani- ga toqusimasoq qanoq ilius- saanga. Isituaramalu paatsi- veerulluinnarpunga nappar- simasunik paarsisoq panin- nik Danmark-imut aallartit- seqataasoq naapikkakku. Su- aarpara uanga anaanatut paa- sissallugu piumasarisinnaan- nginneriga paniga uumaner- soq toqusimanersorluunniit. Angumminiittoq Napparsimasunik paarsisup Rosa allaffimmut eqquppaa. - Oqarfigaanga maaniin- naq tamanna pillugu oqalut- tussaanngitsunga. Allaffim- milu oqaluttuuppaanga pani- ga Danmark-imi angummini najugaqartoq. Soorunami taamatut oqarfigineqarama tupattorujussuuvunga. Taa- matullu pineqarsimanera pis- sutigalugu kanngusuleramik Danmark-iliamissannut aki- liuppaannga. Danmark-imut apuukkami Rosap panini ingerlaannaq takuniarpaa. - Tamanna ilungersuna- qaaq, Rosa oqaluttuarpoq, qiaatigaluni oqaluttuaralugu qaammatit pingasut qaangi- unneratigut panimmi qanoq inneranik ilisimanngisami ta- kunera qanoq innersoq. - Panimma kamaappaanga. Pisuutippaanga soqutigiun- naarsimanerarluni. Aperaa- nga aqqaluartaarsimanini pissutigalugu sussaakkeersi- manerluni. Soormi atassute- qarfigiunnaarsimagakku ape- raanga. - Oqaloqatigeereeratta qa- norlu pisoqarsimaneranik nassuiaatereerakku oqalut- tuuppaanga ingerlaannaq angumminukartinneqarsimal- luni, napparsimmavimmi o- qarnerattut Rigshospital-i- mukartinneqarani. Paasisa- qanngilluinnarpungalu. Qitomarsianngortoq Rosap soorunami kissaatigaa panimmi angerlaannissaa. Kisiannili ajomartorsiummik aamma naapitsivoq. Uigisi- masaata oqaluttuuppaa suna tamaat tikillugu sorsuutigi- umallugu panimmi tigummi- lemissaa. Eqqartuussivimmilu sulia- qameq aallartippoq, paasis- sutissat eqqumiilluinnartut saqqummiussuunneqarlutik. - Angutaata oqarfigaanga kamaatissanngikkinni, taa- matut pisoqamera nammineq pisuussutiginnginnamiuk. Ammassalimmi napparsim- mavimmit sianerfigineqarsi- mavoq. Tassanngaanniit o- qarsimapput sianiutilulersi- masunga, tamannalu pissuti- galugu aalajangiunneqarsi- masoq paniga qitomarsian- ngortariaqartoq. Angutaata oqarfigaanga soorunami nammineq oqarsimalluni pa- niga qitomarsiartaariumallu- gu. Namminermi aamma pa- nigigamiuk. Taamaattumik paniga ingerlaannaq angum- minukarsimavoq, Rigshospi- tal-imukamissaminut taarsi- ullugu. Taamaattumik illo- qarfimmi najugaqarfimmini napparsimmavimmi suliari- tissimavoq. Qaammatini pi- ngasuni isumaqarfigisanni Rigshospital-imi uninngaffi- gisorisanniissimanngilaq. Eqqartuussivimmi sulia- qarneq naammassimmat Ro- sap toqqissilluni paasivaa pa- nini tigummiinnarsinnaallu- gu. Paniata Danmark-imut aallartinneqarneranit qaam- matit qulingiluat qaangiuttut imminnut najoqqissinnaaler- put. Aalajangemeqarpoq Ro- sa Poulsen panimminik ti- gumminnissasoq. Siumut utimullu Ukiut tallimat qaangiupput Rosap panini qaammatini qulingiluani najunngimma- gu. Tamatuma kingorna Danmark-imi, Sisimiuni uki- umilu kingullermi Nuummi naj ugaqartarsimapput. - Sumut tamaannga nuut- tamitsinnut pissutaavoq pa- nimma ajunnginnerusumik atugaqarnissaa anguniartua- rakku. Danmark-imi paniga ajunngitsumik ikiorneqar- poq, iluamilli inissaqanngin- natta inuit atugarliortut a- kornanni ineqarpugut, ta- mannalu meeqqamut peqqin- nanngilaq. Taamaattumik aa- lajangerpunga Kalaallit Nu- naannut angerlarniarlunga. Kissaatiginngilara Kulusumi Ammassalimmiluunniit na- jugaqarnissarput. Nalunngi- larami taakkunani inissarsi- sinnaanata - naak kissaatigi- galuarlugu Tunumi najuga- qamissarput, tappavanimi i- laqutaqaratta kultureqarlu- talu. Rosa meeqqanilu marluk Sisimiunut nUupput, inuusut- tuaranngulersoq timimigut innaarluutilik Sisimiuni a- junnginnerusumik atugaqas- sasoq neriuutigigamikku. Si- simiunili iluamik ineqan- nginnamik Nuummut nuup- put. - Aallaqqaataani ajunngit- sumik atugaqarpugut. Sulif- fissarsivunga, inunnillu isu- maginniffimmi pitsaasumik sullissisoqalerlunga, paniga ajomartorsiutillu pillugit o- qaloqatigisinnaasannik, i-, nuusuttuaranngulersup timi- migut innarluutillip ajomar- torsiutai allat takusassarin- ngisaat pillugit. - Paniga inuit allat assiga- lugit anarsinnaanngilaq. Iki- orneqartariaqarpoq. Akut- tunngitsumillu ikiomeqarta- riaqarpoq tippaatissanngik- kuni. Innarluuteqarnera taku- neqarsinnaanngilaq, taman- nali panimma akomutigiso- rujussuuaa. Tamatuma ki- ngunerisaanik kisimiitta- qaaq, ilaannikkullu sakkor- tuumik oqqattarpugut. Imissananilu pujortameq ajortoq - Kisiannili inunnik isuma- ginniffimmi nutaamik sullis- sisoqalerpunga, soorlulu taa- va ajomartorsiutit tamarmik uteqqittut. Isumalluartaralu- arpungalu. Suliffigalu annaa- vara, naartunera pissutigalu- gu nukersomartumi sulisin- naannginnama. Naartunerma nalaani napparsimmavimmut unitsinneqarpunga, nakorsal- lu oqarfigaanga nukersomar- tumi sulissanngitsunga. Inis- siamilu nuannarisatsinni na- jugaqarpugut. Ilungersuna- qaarli paasitinneqarluni sap. akunneranut ikiuutisiatsinnit 800 koruuniusunit nammi- neerlunga ineqamermut aki- liisalernissannik. - Eqqarsaatigineqanngin- nerluni suut tamarmik taama akisutiginerat. Uagullu eq- quutissianut errorsinermullu akiliutissanut aningaasarpas- suit atortarpavut. Taamatut innarluutilimmik paneqarlu- ni inuuniameq akisoorujus- suuvoq. - Inunnik isumaginniffim- mit ilisimatinneqarpunga qaammatit pingasut qaanngi- unneri tamaasa meeqqanit tapisiakka 1.500 koruunit sipaartassagikka. Kiali taama sivisutigisumi 1.500 koruu- nit sipaarsinnaavai. Nerisas- sanik, atisassaminernik er- rorsinermullu atugassanik pisigutta aningaasat nungus- sapput. Aningaasat immiaaq- qanut, cigaritsinut ikiaroor- nartumulluunniit atomeq a- jorpakka, imemeq pujortar- nerlu ajorama, Rosa oqar- poq. Guuti upperaa - Isumaqarpunga inuunitsin- ni atukkavut artomareeqisut. Atukkattalu artomameruler- nissaannut pissutissaqan- ngilaq. Qujanartumilli Guuti upperaara. Tuppallersaatis- sannik nassaarfigiuarpara. Meeraqanngikkumalu qanoq iliomissara nalusimassagalu- arpara. Qiimmassartuarpaan- nga. Neriuutigaara inuuner- minni oqinnerusunik atuga- qalemissaat. Rosa Poulsen Nuummi ila- qutaqanngilaq. Neriuutigaa immisut atugaqartunik naa- pitsinissani, nammineq atuk- kaminik paasinnissinnaasu- nik oqaloqatigisinnaasami- nillu. - Meeqqakka asasomjus- suuakka, neriuutigaaralu siu- nissami ilinniagaqalerumaar- tut, taamalu kommune ikior- tiginagu imminnut napatis- sinnaassasut. - Inuunerminni atugarisaat ajornerulertariaqanngillat - akerlianik neriuutigaara siu- nissaq qaamasoq omissagaat. Inuunerup qanoq nuannerti- ginera meeqqannut takuttik- kusoqaara, Rosa Poulsen oqarpoq. ASS J FOTO: HHJ

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.