Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 15.09.1998, Blaðsíða 9

Atuagagdliutit - 15.09.1998, Blaðsíða 9
GRØNLANDSPOSTEN MARLUNNGORNEQ 15. SEPTEMBER 1998 • 9 Nunatsinni inuppassuit tassanngaan- nartumik tupannartumillu toqukkut qimaguttarput, qimagaasullu ikiomeqarnis- saminnik pisariaqar- titsisarlutik. Der er stort behov for behandling af mennesker, der er ramt af komplicerede tab som dødsfald. ■.~‘X ^ .-T-,• •; Anaasaqarsimasunik oqaloqatiginnittartut katsorsaasartullu Nunatsinni annaasaqarsimasunik oqaloqatiginnittartutut ilinniagaqartut marluk siulliit ilinniarneranni Nuummi annaasaqarsimasunik suliaqarneq ilaavoq NUUK(PM) - Emermi inuu- suttunnguup annaanera suli aliasuutigisorujussuuaa, nag- gataagullu qiassani nunusin- naajunnaarpaa, AG-mi sule- qataasoq ernermi imminorsi- maneranik oqaluttuukkami- uk, annilaarujussuarsimani- nilu qaangerniarlugu misi- gissutsimigut sorsuuteqarsi- manini oqalutturalugu nam- mineq inuunini ingerlateq- qikkumallugu. Amap 46-nik ukiullip uki- up affaani qamuuna anniaa- teqamini nammineerluni qaa- ngemiareeraluarlugu Nuum- mi »Annaasaqarsimasut Oqa- loqatiginnittarfiat« saaffigaa, taamalu nammineq iliuuse- qamini oqaloqatiginnittartul- lu ilisimalittut ilitsersuinerat iluaqutigalugit qamuuna an- niaateqarneq susinnaajun- naarsitsilersoq qaangeriartua- alerlugu. Annaasaqarsimasunik 0- qaloqatigiinnittarfik aallar- tinneqarpoq isumaginninner- mi siunnersortimit Asii Na- rup-imit aamma tamit pis- susaannik ilisimasalimmit Connie Gregersen-imit Nam- minersornerullutik Oqartus- sani sulisumit. Qaammatip kingulliup naalemerani mar- luullutik katsorsaasartutut u- kiuni marlunni ilinniagaqar- nertik naammassivaat, ilin- niagaqamermilu pingaamer- tut sammineqarpoq inuit an- naasaqarsimasut tarnimik- kullu artorsaateqartut katsor- sarneqarnissaat. Ilinniaga- qarnermi aamma ilanngun- neqarpoq ajunaamersuaqar- nissaanut piareersimanermi pilersaarusiomeq isumagin- ninnerlu. Pikkorissamerit Asii Narup aamma Connie Gregersen ilinniamermik na- laani Danmark-imi arfineq- pingasoriarlutik pikkorissar- tarsimapput, ullunik tallima- nik sivisussuseqartartunik, taakkulu akornanni illoqar- fimmi najugaqarfimminni ilinniakkaminnut tunngasu- nik sulisarsimallutik. Ilinni- arnermi atuagarsorneq an- nertooq ingerlanneqartarpoq, ilinniagaqartullu ataasiak- kaat tamit pissusaannut tun- ngaviusumik ilinniutini al- lassimasut imaqarnersiorne- rat suliarisarpaat, tamatuma- lu kingoma pikkorissarner- minni, Sjællandip avannaani Dronningmølle ingerlanne- qartartuni, pikkorissaqati- minnut saqqummiuttarlugit itisilerlugillu eqqartortarlu- git- Tamit pissusaannik katsor- saanermik qallunaat sulia- qartut, Nini Leick aamma Marianne Davidsen Nielsen, ukiut 25-t ingerlaneranni tar- nikkut artorsaateqartut ikior- neqarnissaannik periutsimik ineriartortitsinermik suleqa- tigiissimapput, taakkulu kat- sorsaasussanik ilinniartitsi- sarneq aallarnersimavaat. Ukiuni kingullemi qulini ul- lunik arfineq-marlunnik si- visussusilinnik pikkorissar- titsisarsimapput, kingusinne- rusukkullu katsorsaasussanik ilinniartitsineq pilersissimal- lugu. - 1988-imi sapaatip akun- nerani ataatsimi pikkorissar- nermut siullermeerlunga pe- qataaninni arnat marluk suli- aat assut tiguartiffigaakka, Asii Narup oqaluttuarpoq. Tamatuma kingunerisaanik 1988-imiit 1991-imut kat- sorsaanermi ikiortissatut ilin- niarpoq. Kalaallit Nunaanni inup- passuit tupannartorujussuar- mik qanigisaminnik annaasa- qartarnerat eqqarsaatigalugu Asii Narup »Annaasaqarsi- masut Oqaloqatiginniarfian- nik« pilersitsinissamik sulis- suteqalerpoq. 1991-imi ukiu- mi ataatsimi Danmark-imi pikkorissareerluni Connie Gregersen suleqatigalugu Nuummi Annaasaqarsimasut Oqaloqatiginnittarfiata piler- sinnissaa piareersalerpaa. Oqaloqatiginnittarfik misi- ligummik 1995-imi aallartin- neqarpoq, kingusinnerusuk- kullu Nuummi inunnik sul- lissinermi pinngitsoomeqar- sinnaajunnaarluni. Aliasunneq Amaq taaneqareersoq emer- minik annaasaqarsimasoq ta- matumani assersuutissaallu- arpoq. - Annaasaqarsimasut Oqa- loqatiginnittarfeqanngitsuup- pat qanoq iliornissara nalul- luinnassagaluarpara. Asii Namp saaffigitinnagu soor- lumi igalaamemup iluani inuullunga. Aliasungaarama soriarsinnaajunnaarpunga i- nuunermullu nalinginnaasu- mut akuusinnaananga. Qu- janartumilli emera nukarleq isumagisassaraara. Nerisas- siortarpunga suliassallu allat iluamik eqqarsaatiginagit su- liarisarlugit, tamatumalu ki- ngorna issiviammut ingittar- luta avatangiisikka allat eq- qarsaatigiunnaarlugit. Arnap annilaarujussuame- rata piviusmik eqqarsarsin- naanera innarlerpaa immi- nullu illersomiamerata mat- tullugu alianartoq kisiat eq- qarsaatigilersillugu. - Allamik ajornemsumik misigisaqartoqarsinnaanngi- laq. Toqorusunneruvunga er- nera inuuinnamiassammat. Kingullermik takunngilaa - Emera Danmark-imiitilluni imminorpoq. Angutaalu a- vinnikuugatta, taassuma ki- ngoma Danmark-imut nuuk- kamik. Ukiuni arlaqartuni qimassimasimavugut tusa- rakku emera toqusimasoq. - Danmark-imut tikikkama illerfia zink-iligaq matune- qarsimavoq, Savalimmiuni angutaata najugaqarfiani ili- neqartussaammat. Taamaat- tumik kingullermeerlunga ta- kunngilara. Nammineq isin- nik toqungasoq uppemarsin- nginnakku assut amigaati- gaara. Nuummi annaasaqarsima- sut oqaloqatiginnittarfiata annonceliussaa atuaramiuk arnaq 46-nik ukiulik Asii Narup-imut saaffiginnippoq, qanorlu atugaqamini oqalut- tuaralugu. Oqaloqatigiittar- tunullu ingerlaannaq ilan- nguppoq. - Tassani peqataasut ta- marmik annaasaqarsima- suupput, qanorlu atugaqar- ninnik paasinnilluarlutik. Misiginneqataanerat ilorlerlu tikillugu paasinninnerat tup- pallersaataavoq oqalisaataal- lunilu, amaq 46-nik ukiulik nassuiaavoq. Katsorsameqameq Arnaq nangilluni oqarpoq, annaasaqarsimasut oqaloqa- tiginnittarfianni katsorsar- neqartut ataasiakkaat alia- suutimik qaangemiameranni assigiimmik killiffeqarneq ajortut. Soorlu ilaat sivisuu- mik katsorsartinnermi peqa- taasimallutik siuarsimane- rusartut, ilaali suli annertuu- mik ikiugassaasarlutik. Ataa- tsimiinnerni katsorsaasut na- lilerniartarpaat katsorsarne- qartut qanoq ilillutik ingerla- riaqqissasut. - Inuunermi atukkat pissu- taallutik misigissutsit ilagul- luinnarsimatillugit immik- koortiternissaat pisariaqar- poq. Misigissutsit suunersut paasiniartariaqarput, taamalu ersinermut, kamannermut, nammineq pisuusutut misi- gisimanermut, maqaasisa- qamermut imaluunniit alla- nik misigissuseqarnermut pissutaasut paasiniartariaqar- lutik. Oqaloqatigiittamigut i- luaqutigalugit piffissap i- ngerlanerani misigissutsit immikkoortissinnaalersarpa- gut, susoqarmanuna taama misigissuseqartunga. Immi- nut qamunga qiviarluni suut tamaasa qulaajarlugit kingu- mullu inuunemp atugaritissi- masai qaqilerlugit oqaaser- tarlersornerisigut siumut saattoqartarpoq. - Artorsaatit saqqummiun- nissaat pisariaqarluinnarpoq, toqqomeqarsinnaanngimma- ta. Tamanna erloqinartuuvoq artomarlunilu kisianni pisari- aqarluinnarpoq. Katsorsaa- soq ikiortigalugu tullianik a- taatsimiinnissami saqqum- miussassamik allaaserisassap qanoq imaqamissaa toqqar- neqartarpoq. - Allaaserisimasaq ataatsi- meeqataasunut atuartillugu misigissutsit qaffakaalersar- put, puttallartutut ilillutik. Allaaserinninnermik aalla- voq, tassami oqaatsit nammi- neq annillugit oqiliallanna- rami. Taama ammariartomeq ilutigalugu katsorsaaneq annertunerujartuinnartumik sunniuteqartarpoq. Pikkorissartut katsorsaqatigiinnerat Taamatorpiarlu pissusiler- sorneq Asii Narup-ip aamma Connie Gregersen-ip kat- sorsaasutut pikkorissarner- minni ilinniarsimavaat. Ilin- niartitaanermi inuk peqataa- soq imminut aallaavigaluni sulinissaminik ilitsersorne- qartarpoq. Annertuumik atu- agarsornerup saniatigut ilin- niagaqartut ataasiakkaat na- lunaaquttap akunnerini 120- ni imminnut katsorsaqati- giinneq ingerlattarpaat. - Misigissutsit »toqqortat« itemga tikillugu annemartul- lu kalluarlugit nalilersome- qartarput Asii Namp oqalut- tuarpoq, ukiut ingerlaneranni nammineq erloqinartumik annaasaqartarsimasoq. - Ataatannik iluamik ilisa- risimanngisannik aliasuute- qamera aallaavigaara. Inuttut tamikkut qanoq inuuneqar- neq ilinniameqartarpoq, in- narlerneqannginnasamillu il- lersuutit suuneri paasiniame- qarlutik. Taama imminut ili- sariartuaartilluni inuit allat misigissusaat paasiuminar- nemlers arput. Annaasat assigiinngitsut - Inuit ataasiakkaat inuttut qanoq innerisa paasiniamis- saanut atortussat ilinniame- qartarput annaasimasallu mi- sigissutsikkut qanoq ililluni ungasilliartuaarnissaanut i- linniartinneqarluta. Mesterit ilinniartitseriaasiata assigi- saanik ilinniartitaanertut taa- neqarsinnaavoq. Ilinniartitaanermi inuit to- qusoqarneratigut annaasa- qarsimasut kisiisa katsorsar- nissaat sammineqanngilaq. Taamatuttaaq sammineqar- put inuit toqussutissaminnik nappaateqartut, avinneq pis- sutigalugu erloqissuteqaler- simasut, inuit timimikkut innarlerneqamertik pissuti- galugu iluamik pisussinnaa- junnaarsimasut katsorsame- arsinnaallutik ,aammalu tas- saasinnaallutik inuit timi- mikkut innarluutilinnik mee- rartaarsimasunik. Qaangivinneq ajorpaat Arnaq 46-nik ukiulik AG- mut oqarpoq, eqqarsaatigisi- manngikkaluarlugu piffissap taama sivikitsigisup ingerla- nerani taama peqqissisinnaa- tigaluni. - Annaasaqameq pillugu a- liasunneq qaangivinneqar- sinnaanngilaq, annertuumilli ikiorneqamikkut immitsin- nut ikiorsinnaanngortinne- qartarpugut. Isumatusaameq atorneqaqqilersinnaavoq, misigissutsit kisiisa inuuner- mik aalajangiisuujunnaarsil- lugit. - Aasaq emera nukarleq Danmark-imut efterskole- mut atuariartorpoq, angerla- ramalu kisimiilerama ersis- suteqarnera ilaannikkut er- sertarpoq. Annaasaqameq eqqaaqqittarpara, ullumik- kulli qamuuna nalunngilara ingerlaqqissaguma aqqutis- sat suut aqqutigissanerlugit. ASS./ FOTO: VIVI MØLLER-REIMER

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.