Atuagagdliutit - 15.09.1998, Blaðsíða 9

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 15. SEPTEMBER 1998 • 9
Nunatsinni
inuppassuit
tassanngaan-
nartumik
tupannartumillu
toqukkut
qimaguttarput,
qimagaasullu
ikiomeqarnis-
saminnik
pisariaqar-
titsisarlutik.
Der er stort
behov for
behandling af
mennesker, der
er ramt af
komplicerede
tab som
dødsfald.
■.~‘X ^ .-T-,• •;

Anaasaqarsimasunik oqaloqatiginnittartut katsorsaasartullu
Nunatsinni annaasaqarsimasunik oqaloqatiginnittartutut ilinniagaqartut marluk siulliit ilinniarneranni Nuummi
annaasaqarsimasunik suliaqarneq ilaavoq
NUUK(PM) - Emermi inuu-
suttunnguup annaanera suli
aliasuutigisorujussuuaa, nag-
gataagullu qiassani nunusin-
naajunnaarpaa, AG-mi sule-
qataasoq ernermi imminorsi-
maneranik oqaluttuukkami-
uk, annilaarujussuarsimani-
nilu qaangerniarlugu misi-
gissutsimigut sorsuuteqarsi-
manini oqalutturalugu nam-
mineq inuunini ingerlateq-
qikkumallugu.
Amap 46-nik ukiullip uki-
up affaani qamuuna anniaa-
teqamini nammineerluni qaa-
ngemiareeraluarlugu Nuum-
mi »Annaasaqarsimasut Oqa-
loqatiginnittarfiat« saaffigaa,
taamalu nammineq iliuuse-
qamini oqaloqatiginnittartul-
lu ilisimalittut ilitsersuinerat
iluaqutigalugit qamuuna an-
niaateqarneq susinnaajun-
naarsitsilersoq qaangeriartua-
alerlugu.
Annaasaqarsimasunik 0-
qaloqatigiinnittarfik aallar-
tinneqarpoq isumaginninner-
mi siunnersortimit Asii Na-
rup-imit aamma tamit pis-
susaannik ilisimasalimmit
Connie Gregersen-imit Nam-
minersornerullutik Oqartus-
sani sulisumit. Qaammatip
kingulliup naalemerani mar-
luullutik katsorsaasartutut u-
kiuni marlunni ilinniagaqar-
nertik naammassivaat, ilin-
niagaqamermilu pingaamer-
tut sammineqarpoq inuit an-
naasaqarsimasut tarnimik-
kullu artorsaateqartut katsor-
sarneqarnissaat. Ilinniaga-
qarnermi aamma ilanngun-
neqarpoq ajunaamersuaqar-
nissaanut piareersimanermi
pilersaarusiomeq isumagin-
ninnerlu.
Pikkorissamerit
Asii Narup aamma Connie
Gregersen ilinniamermik na-
laani Danmark-imi arfineq-
pingasoriarlutik pikkorissar-
tarsimapput, ullunik tallima-
nik sivisussuseqartartunik,
taakkulu akornanni illoqar-
fimmi najugaqarfimminni
ilinniakkaminnut tunngasu-
nik sulisarsimallutik. Ilinni-
arnermi atuagarsorneq an-
nertooq ingerlanneqartarpoq,
ilinniagaqartullu ataasiak-
kaat tamit pissusaannut tun-
ngaviusumik ilinniutini al-
lassimasut imaqarnersiorne-
rat suliarisarpaat, tamatuma-
lu kingoma pikkorissarner-
minni, Sjællandip avannaani
Dronningmølle ingerlanne-
qartartuni, pikkorissaqati-
minnut saqqummiuttarlugit
itisilerlugillu eqqartortarlu-
git-
Tamit pissusaannik katsor-
saanermik qallunaat sulia-
qartut, Nini Leick aamma
Marianne Davidsen Nielsen,
ukiut 25-t ingerlaneranni tar-
nikkut artorsaateqartut ikior-
neqarnissaannik periutsimik
ineriartortitsinermik suleqa-
tigiissimapput, taakkulu kat-
sorsaasussanik ilinniartitsi-
sarneq aallarnersimavaat.
Ukiuni kingullemi qulini ul-
lunik arfineq-marlunnik si-
visussusilinnik pikkorissar-
titsisarsimapput, kingusinne-
rusukkullu katsorsaasussanik
ilinniartitsineq pilersissimal-
lugu.
- 1988-imi sapaatip akun-
nerani ataatsimi pikkorissar-
nermut siullermeerlunga pe-
qataaninni arnat marluk suli-
aat assut tiguartiffigaakka,
Asii Narup oqaluttuarpoq.
Tamatuma kingunerisaanik
1988-imiit 1991-imut kat-
sorsaanermi ikiortissatut ilin-
niarpoq.
Kalaallit Nunaanni inup-
passuit tupannartorujussuar-
mik qanigisaminnik annaasa-
qartarnerat eqqarsaatigalugu
Asii Narup »Annaasaqarsi-
masut Oqaloqatiginniarfian-
nik« pilersitsinissamik sulis-
suteqalerpoq. 1991-imi ukiu-
mi ataatsimi Danmark-imi
pikkorissareerluni Connie
Gregersen suleqatigalugu
Nuummi Annaasaqarsimasut
Oqaloqatiginnittarfiata piler-
sinnissaa piareersalerpaa.
Oqaloqatiginnittarfik misi-
ligummik 1995-imi aallartin-
neqarpoq, kingusinnerusuk-
kullu Nuummi inunnik sul-
lissinermi pinngitsoomeqar-
sinnaajunnaarluni.
Aliasunneq
Amaq taaneqareersoq emer-
minik annaasaqarsimasoq ta-
matumani assersuutissaallu-
arpoq.
- Annaasaqarsimasut Oqa-
loqatiginnittarfeqanngitsuup-
pat qanoq iliornissara nalul-
luinnassagaluarpara. Asii
Namp saaffigitinnagu soor-
lumi igalaamemup iluani
inuullunga. Aliasungaarama
soriarsinnaajunnaarpunga i-
nuunermullu nalinginnaasu-
mut akuusinnaananga. Qu-
janartumilli emera nukarleq
isumagisassaraara. Nerisas-
siortarpunga suliassallu allat
iluamik eqqarsaatiginagit su-
liarisarlugit, tamatumalu ki-
ngorna issiviammut ingittar-
luta avatangiisikka allat eq-
qarsaatigiunnaarlugit.
Arnap annilaarujussuame-
rata piviusmik eqqarsarsin-
naanera innarlerpaa immi-
nullu illersomiamerata mat-
tullugu alianartoq kisiat eq-
qarsaatigilersillugu.
- Allamik ajornemsumik
misigisaqartoqarsinnaanngi-
laq. Toqorusunneruvunga er-
nera inuuinnamiassammat.
Kingullermik takunngilaa
- Emera Danmark-imiitilluni
imminorpoq. Angutaalu a-
vinnikuugatta, taassuma ki-
ngoma Danmark-imut nuuk-
kamik. Ukiuni arlaqartuni
qimassimasimavugut tusa-
rakku emera toqusimasoq.
- Danmark-imut tikikkama
illerfia zink-iligaq matune-
qarsimavoq, Savalimmiuni
angutaata najugaqarfiani ili-
neqartussaammat. Taamaat-
tumik kingullermeerlunga ta-
kunngilara. Nammineq isin-
nik toqungasoq uppemarsin-
nginnakku assut amigaati-
gaara.
Nuummi annaasaqarsima-
sut oqaloqatiginnittarfiata
annonceliussaa atuaramiuk
arnaq 46-nik ukiulik Asii
Narup-imut saaffiginnippoq,
qanorlu atugaqamini oqalut-
tuaralugu. Oqaloqatigiittar-
tunullu ingerlaannaq ilan-
nguppoq.
- Tassani peqataasut ta-
marmik annaasaqarsima-
suupput, qanorlu atugaqar-
ninnik paasinnilluarlutik.
Misiginneqataanerat ilorlerlu
tikillugu paasinninnerat tup-
pallersaataavoq oqalisaataal-
lunilu, amaq 46-nik ukiulik
nassuiaavoq.
Katsorsameqameq
Arnaq nangilluni oqarpoq,
annaasaqarsimasut oqaloqa-
tiginnittarfianni katsorsar-
neqartut ataasiakkaat alia-
suutimik qaangemiameranni
assigiimmik killiffeqarneq
ajortut. Soorlu ilaat sivisuu-
mik katsorsartinnermi peqa-
taasimallutik siuarsimane-
rusartut, ilaali suli annertuu-
mik ikiugassaasarlutik. Ataa-
tsimiinnerni katsorsaasut na-
lilerniartarpaat katsorsarne-
qartut qanoq ilillutik ingerla-
riaqqissasut.
- Inuunermi atukkat pissu-
taallutik misigissutsit ilagul-
luinnarsimatillugit immik-
koortiternissaat pisariaqar-
poq. Misigissutsit suunersut
paasiniartariaqarput, taamalu
ersinermut, kamannermut,
nammineq pisuusutut misi-
gisimanermut, maqaasisa-
qamermut imaluunniit alla-
nik misigissuseqarnermut
pissutaasut paasiniartariaqar-
lutik. Oqaloqatigiittamigut i-
luaqutigalugit piffissap i-
ngerlanerani misigissutsit
immikkoortissinnaalersarpa-
gut, susoqarmanuna taama
misigissuseqartunga. Immi-
nut qamunga qiviarluni suut
tamaasa qulaajarlugit kingu-
mullu inuunemp atugaritissi-
masai qaqilerlugit oqaaser-
tarlersornerisigut siumut
saattoqartarpoq.
- Artorsaatit saqqummiun-
nissaat pisariaqarluinnarpoq,
toqqomeqarsinnaanngimma-
ta. Tamanna erloqinartuuvoq
artomarlunilu kisianni pisari-
aqarluinnarpoq. Katsorsaa-
soq ikiortigalugu tullianik a-
taatsimiinnissami saqqum-
miussassamik allaaserisassap
qanoq imaqamissaa toqqar-
neqartarpoq.
- Allaaserisimasaq ataatsi-
meeqataasunut atuartillugu
misigissutsit qaffakaalersar-
put, puttallartutut ilillutik.
Allaaserinninnermik aalla-
voq, tassami oqaatsit nammi-
neq annillugit oqiliallanna-
rami. Taama ammariartomeq
ilutigalugu katsorsaaneq
annertunerujartuinnartumik
sunniuteqartarpoq.
Pikkorissartut
katsorsaqatigiinnerat
Taamatorpiarlu pissusiler-
sorneq Asii Narup-ip aamma
Connie Gregersen-ip kat-
sorsaasutut pikkorissarner-
minni ilinniarsimavaat. Ilin-
niartitaanermi inuk peqataa-
soq imminut aallaavigaluni
sulinissaminik ilitsersorne-
qartarpoq. Annertuumik atu-
agarsornerup saniatigut ilin-
niagaqartut ataasiakkaat na-
lunaaquttap akunnerini 120-
ni imminnut katsorsaqati-
giinneq ingerlattarpaat.
- Misigissutsit »toqqortat«
itemga tikillugu annemartul-
lu kalluarlugit nalilersome-
qartarput Asii Namp oqalut-
tuarpoq, ukiut ingerlaneranni
nammineq erloqinartumik
annaasaqartarsimasoq.
- Ataatannik iluamik ilisa-
risimanngisannik aliasuute-
qamera aallaavigaara. Inuttut
tamikkut qanoq inuuneqar-
neq ilinniameqartarpoq, in-
narlerneqannginnasamillu il-
lersuutit suuneri paasiniame-
qarlutik. Taama imminut ili-
sariartuaartilluni inuit allat
misigissusaat paasiuminar-
nemlers arput.
Annaasat assigiinngitsut
- Inuit ataasiakkaat inuttut
qanoq innerisa paasiniamis-
saanut atortussat ilinniame-
qartarput annaasimasallu mi-
sigissutsikkut qanoq ililluni
ungasilliartuaarnissaanut i-
linniartinneqarluta. Mesterit
ilinniartitseriaasiata assigi-
saanik ilinniartitaanertut taa-
neqarsinnaavoq.
Ilinniartitaanermi inuit to-
qusoqarneratigut annaasa-
qarsimasut kisiisa katsorsar-
nissaat sammineqanngilaq.
Taamatuttaaq sammineqar-
put inuit toqussutissaminnik
nappaateqartut, avinneq pis-
sutigalugu erloqissuteqaler-
simasut, inuit timimikkut
innarlerneqamertik pissuti-
galugu iluamik pisussinnaa-
junnaarsimasut katsorsame-
arsinnaallutik ,aammalu tas-
saasinnaallutik inuit timi-
mikkut innarluutilinnik mee-
rartaarsimasunik.
Qaangivinneq ajorpaat
Arnaq 46-nik ukiulik AG-
mut oqarpoq, eqqarsaatigisi-
manngikkaluarlugu piffissap
taama sivikitsigisup ingerla-
nerani taama peqqissisinnaa-
tigaluni.
- Annaasaqameq pillugu a-
liasunneq qaangivinneqar-
sinnaanngilaq, annertuumilli
ikiorneqamikkut immitsin-
nut ikiorsinnaanngortinne-
qartarpugut. Isumatusaameq
atorneqaqqilersinnaavoq,
misigissutsit kisiisa inuuner-
mik aalajangiisuujunnaarsil-
lugit.
- Aasaq emera nukarleq
Danmark-imut efterskole-
mut atuariartorpoq, angerla-
ramalu kisimiilerama ersis-
suteqarnera ilaannikkut er-
sertarpoq. Annaasaqameq
eqqaaqqittarpara, ullumik-
kulli qamuuna nalunngilara
ingerlaqqissaguma aqqutis-
sat suut aqqutigissanerlugit.
ASS./ FOTO: VIVI MØLLER-REIMER