Atuagagdliutit - 06.10.1998, Side 11

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 6. OKTOBER 1998 • 11
Ombudsmandi inmittaasumut tapersiivoq
Ombudsmandip ukiumoortumik nalunaarusiaa saqqummerpoq
Uddannelse og forskning (2.68%)
Sundhed (6.25%]
Statistik og register (0.89%)
Socialret (17.86%)
Andet (1.79%)
Arbejdsmarked (14.29%)
Skatter og afgifter (3.57%)
Retspleje og kriminalitet (0.89%)
Person-, familie- og arveret (0.89%)
Miljøsikring (3.57%)
Kultur og kirke (3.57%)
Forvaltningsret (8.04%)
Byggeri og Bolig (22.329!
Erhverv og forbruger (0.89%)
Fiskeri, fangst og landbrug (3.57%)
Formueret (8.93%)
1997-imi maalaarutigineqartut amerlanersaat sanaartomermut ineqarnermullu -tunngasu-
upput. Taakku suliat tamarmik 22,23 procenteraat.
Det største antal klager der indkom i 1997 drejer sig om byggeri og bolig.
Det var 22,32 procent afalle sager.
(PM) - Innuttaasut ilaat kam-
alluni nunaqarfimmi politi-
kerimut taassumalu panianut
nakuusernera sukkut Inatsi-
sartut Ombudsmandiannut
attuumassuteqarpa? Aap, in-
nuttaasoq taanna nunaqar-
fimmi siulersuisunut ilaa-
sortamut nakuusersimanini
pissutigalugu piffissami aa-
lajangerneqanngitsumi nuna-
qarfiup allaffianut iseqqusaa-
junnaarpoq. Tamanna 25.
juli 1996-imi pivoq.
Innuttaasup maalaarutaa
ombudsmandimut anngup-
poq.
Pineqartup kommunip al-
laffiata immikkoortortaanut
iseqqusaajunnaarnermi sa-
niatigut, aammattaaq telefon-
ikkut allakkatigulluunniit nu-
naqarfiup allaffianut saaffi-
ginneqqusaajunnaarpoq.
Kommunimi pineqartumi a-
torfillit ilaat taama aalaja-
ngiisuuvoq, suliarlu pillugu
kommunalbestyrelsi ilisima-
tinneqanngilaq.
Innuttaasup tupinnanngit-
sumik nunaqarfiup allaffianit
sullinneqarsinnaajunnaarluni
aalajangerneq akuersaarsin-
naanngilaa. Atorfillip alla-
gaani allassimavoq, innuttaa-
sup allaaserisatta aqqa taane-
qanngitsup kommunimit sul-
linneqamissani pisariaqartik-
kuniuk illoqarfimmi kommu-
nip allaffianut saaffiginnis-
sinnaasoq.
Aamma allaffigineqarpoq,
nunaqarfimmi allaffimmut
takkukkuni qimaguteqqune-
qassasoq, qimagukkuman-
ngippallu politiit emgerlutik
tamatumunnga ilanngutsin-
neqassasut.
Innuttaaq allaaserisarput
Vittus-imik taaguuserparput.
Kingomagut Vittus-ip a-
torfillip aalajangiinera naam-
magittaalliutigalugu kommu-
nalbestyrelsimut allagaqar-
poq, ullualunnguillu qaangi-
ummata atorfilik pineqartoq
Vittus-imut akissuteqarluni
allagaqaqqippoq.
Borgmesteri
oqaloqatigisimavaa
Atorfilik akissuteqamermini
allappoq Vittus pillugu aala-
jangiinini allanngortissimal-
lugu, taamaalilluni ullormit
tassannga allaffimmut tele-
fonikkut allakkatigulluunniit
saaffiginnissinnaalersoq.
Aamma piumaguni nulii o-
qariartortissinnaavaa.
»Illit nammineerlutit kom-
munip allaffianut saaffigin-
nissinnaanngikkallarnerit
soorunami qaqugorsuarmut
atuuttussaanngilaq, kisianni
nalileqqinneqassaaq atorun-
naarsinneqartussaassalluni-
lu«, allakkat 2. august 1996-
imi ullulerneqartut taama
naggasemeqarput.
Aatsaat sioma oktoberimi
Vittus-ip nunaqarfimmi al-
laffimmut iseqqusaajunnaar-
nera pillugu suliaq kommu-
nalbestyrelsimi matoqqasu-
mik oqallisigineqarpoq. Suli-
ap taassuma suliarineqamis-
saanut atorfilik pisimasut pil-
lugit paasissutissanik nassui-
aasiorpoq. Tassanilu ilaatigut
allassimavoq Vittus nakuu-
sersimasoq.
Akiitsut
akilemeqanngitsut
Suliami tassani soorunami
Vittus ilanngulluni tusarnia-
affigineqarpoq. Nassuiaasi-
mavoq, nunaqarfimmi siuler-
suisunut ilaasortap aningaa-
sanik akiitsoqarfigigaani,
1990-imili arlaleriarluni aki-
lertinniartarsimasaraluami-
nik. Vittus oqaatsit allakkallu
atorlugit akiitsut taakku pil-
lugit saaffiginnittaraluarpoq,
kinguneqanngitsumilli.
Suliffissaaleqinermi nalaa-
ni aningaasat taakku atorfis-
saqartilluinnalerpai, aamma-
lu akilerumaneqanngimmata
kamalersimalluni mamiasu-
lersimallunilu. Julip 25-iani
nunaqarfimmi siulersuisunut
ilaasortaq allaffimmut iser-
toq Vittus-ip takugamiuk
aallaqqaammut sianerfigiga-
luarpaa, oqaloqatigiuman-
ngimmanili orninniarlugu
aalajangerluni.
Vittus allaffimmut isilerlu-
ni ujaqqanik tigusivoq, isera-
milu nerriviup qaanut igillu-
git. Miloriussinini sakkortu-
naarsimagunarmagu ujaqqat
ilaat tammippoq, nunaqar-
fimmi siulersuisunut ilaa-
sortaq isaata eqqaagut eqqor-
lugu. Nunaqarfimmi siuler-
suisunut ilaasortap pania,
allaffimmi sulisutuaasoq, i-
sersimasullu allat isigin-
naartuupput, taassumalu Vit-
tus ima ersigitigitigilersima-
vaa, allaat ulluni tulliuttuni
qunulerluni suliartunngit-
soortarsimalluni.
Pissusiusut aaqqipput
Allaffimmi sulisutuaq suli-
artortinniarlugu Vittus allaf-
fimmut iseqqusaajunnaassa-
soq kommunimi aalajangii-
soqarpoq.
Augustip aappaata kingu-
nitsiaa nunaqarfimmi pissu-
siusut pissusissamisut ileq-
qipput. Kommunimi atorfil-
lip, nunaqarfimmi siuler-
suisut siulittaasuata assisten-
tillu suliartornissaminut an-
nilaangajunnaarsimasup a-
kornanni attaveqaqatigiitto-
qangaatsiarpoq.
Kommunip pineqartup na-
lunngilaa inerteqquteqarner-
mini inatsisitigut tunngavis-
saqarani, kisiannili taamatut
aalajangernermigut qulak-
keerniarpaa nunaqarfimmi
innuttaasut sinnerisa sullin-
neqarsinnaanissaat, ombuds-
mandip nalunaarusiaani ilaa-
tigut taama allassimavoq.
Oktoberip 15-iani kommu-
nalbestyrelsip ataatsimiinne-
rani Vittus pillugu suliaq ma-
toqqasumik oqaluusereqqin-
neqarpoq, tassanilu aalaja-
ngerneqarpoq inerteqqute-
qarneq atorunnaarsinneqas-
sasoq. Ullormit tassannga
nunaqarfiup allaffianut iseq-
qissinnaalerpoq.
Kommunit Nakkutilliiso-
qarfiat oktoberi sioqqullugu
suliaq pillugu kommunimit
ilisimatinneqarpoq, akissu-
taanili oqaatigineqaannarpoq
suliaq taanna eqqartomeqas-
sanngitsoq.
Suliap ingerlanera
Vittus-ip maalaarutaa Inatsi-
sartut Ombudsmandiata tigu-
gamiuk suliami pappiaqqat
tamaasa tulleriiaarlugit mi-
sissorpai. Illuatungeriit tusar-
niaaffigineqarput, suliap
kommunimi ingerlanneqar-
nera misissuiffigeqqissaar-
neqarpoq, aammalu malerua-
gassat inatsisillu tamarmik
misissoqqissaameqarlutik.
Ombudsmandi erseqqis-
saavoq, kommunalbestyrelsit
nunaqarfinnilu siulersuisut
allallu pillugit Inatsisartut
inatsisaanni kommunip in-
nuttaasut ilaannik kommunip
illuutaanut iseqqusaajun-
naartitsisinnaaneranut male-
ruagassaqanngitsoq. Kisian-
nili politiit pisinnaatitaasut
sumiiffinni aalajangersima-
suni uninngaqqusinnginnis-
samut.
Erseqqissarneqarpoq, i-
ngerlatsinermut inatsiseqar-
titsinerup iluani nalinginnaa-
sumik tunngaviusoq, ingerla-
tsiviup sulinerata eqqortuus-
susia inatsimmi imaluunniit
inatsisitigut najoqqutassaqar-
fiusumi uppernarsarneqar-
nissaa. Allatut oqaatigalugu
inatsisinik tunngavissaqar-
nissaq piumasarineqarpoq.
»Tamanna pinngitsoorani
isumaqartariaqanngilaq i-
ngerlatsivimmi aalajangii-
nermut toqqartumik tunnga-
viusoq inatsimmi najoqqu-
tassami nassaassaasariaqar-
toq. Inatsisitigut maligassat
allatut ilusillit inatsisit aam-
ma ingerlatsiviup aalajangi-
gaata akornannut akunniliun-
neqarsimasinnaapput«, om-
budsmandip nalunaarusiaani
taama allassimavoq.
Annertoorsuuvoq
Aamma ombudsmandi isu-
maqarpoq, innuttaasumik pi-
sortat allaffianni qanorluun-
niit sullinneqamissamut mat-
tussiniarluni aalajangerneq
annertoorsuummat taamatut
aalajangerneq inatsimmik as-
singisaanilluunniit inner-
suussinikkut uppemarsame-
qarsinnaasariaqartoq. Sulia-
mili matumani taamatut pi-
soqanngilaq.
Aamma ombudsmandip i-
sumaa malillugu kommunip
allatut ajomartumik taamaa-
liornerarnera kommunimi
aalajangemermut tunngavis-
satut atorsinnaanngilaq.
Politiit kisimik inuit su-
miiffinni aalajangersimasuni
uninnganissaannut inerteq-
quteqarsinnaapput, kommu-
nillu politiinut saaffiginnissi-
manngisaannarmata om-
budsmandi erseqqissaateqar-
poq, kommuni taakkununnga
saaffiginnissimasariaqaralu-
artoq.
»Isornarluinnartuusoraara
K kommunip inatsisinik tun-
ngavissaqarani, aammattaar-
lu aalajangiinermut inatsiti-
gut tunngaviusussanik misis-
sueqqaamani, A-p kommu-
nip allaffianut iseqqusaajun-
naarnissaanik aalajangiisi-
mammat«, ombudsmandip
suliaq naggaserlugu taama
allappoq.
Afvist (56.02%)
Afsluttet (30.63%)
Afsluttet efter realitetsbehandling (13.35%)
Ukiuni kingullemi suliat amerlanerpaartaat tunuartinneqarsimapput,
tassalu 56,02 procentii.
Afalle sager, der er indkommet de sidste tre år er de allerfleste afvist,
nemlig 56,02 procent.
INI maalaarutigi
neqarsinnaavoq
Suliat ingerlanneqartarnerat
sivikillineqassaaq
(PM) - Inatsisartut Om-
budsmandiata 1997-imut
nalunaarusiaa saqqum-
meqqammerpoq. Nalu-
naarusiaq kalaallisut qal-
lunaatullu naqinneqarsi-
masoq 400-nik qupper-
nilik, ombudsmandeqar-
fimmut tunngasunik na-
linginnarnik oqaluttuar-
toq, kisitsisitigut takussu-
tissartalik, siorna suliat
suliarineqarsimasut eq-
qartorneqarlutik, ukiunilu
siusinnerusuni nalunaaru-
siat nangeqqinneqarne-
rannik ilaqartoq.
Inatsisartut omnbuds-
mandiata 1997-ip inger-
lanerani maalaarutit tun-
ngavigalugit suliat tun-
ngavissaqartut 112-it aal-
lartippai. Taakkua sanati-
gut ombudsmandip nam-
mineerluni suliat tunnga-
vissallit qulingiluat aal-
lartippai.
Ukiup ingerlanerani
maalaarutit assigiiaamik
amerlassusillit nassiunne-
qartarsimapput. Amerla-
nerilli aprilimi junimilu
anngussimapput, 16-it
aamma 17-it nassiun-
neqarsimallutik. Naluna-
arusiami allassimavoq
1996-imut naleqqiullugu
pisortat sulinerannut
maalaarutit amerleriarsi-
manerannut pissutaasoq
1. januar 1997 aallamer-
figalugu ombudsmandip
oqartussaaffigilermagu i-
nissiaatileqatigiiffik INI.
Sulineq sivisooq
Sioma maalaarutit 76-it
tunuartinneqarput. Taak-
kunannga 17-it kingusi-
naartumik tunniunneqar-
simapput, ataaseq tunuar-
tinneqarpoq eqqartuus-
saanermut tunngassute-
qarmat imaluunniit dom-
merip sulisimaneranut
tunngassuteqarmat, suliat
marluk naalagaaffimmi
oqartussaasunut tunngas-
suteqarput, suliat 16-it al-
laffissornermi oqartus-
saasunut qulliunerusunut
ingerlateqqinneqarput, si-
samat namminersomerul-
lutik oqartussat ingerlat-
siviinut tunngassuteqar-
lutik, maalaarutit tallimat
inuttaanit utertinneqar-
put, ataaseq aalajangiisin-
naannginneq pissutigalu-
gu tunuartinneqarpoq, al-
lallu 19-it pissutsit assi-
giinngitsut pissutigalugit
tunuartinneqarlutik.
Ombudsmandeqarfim-
rni suliat tunuartinneqar-
tut agguaqatigiissillugu
1997-imi ulluni 66-ini su-
liarineqarput. Suliaq tu-
nuartinneqartoq ataaseq
ulluni 217-ini naammas-
siniarneqarpoq, suliarlu
sivikinnerpaamik suliari-
neqartoq ullormi ataatsi-
mi suliarineqarluni. Nalu-
naarusiami erseqqissaati-
gineqarpoq suliap tunuar-
tinneqarsimasup ullut
217-it tikillugit naam-
massiniarneqarnera
naammaginanngitsoq.
Ombudsmandeqarfik isu-
maqarpoq tamatumunnga
pissutaasoq paasissutissat
naammaginartut tigune-
qarsimannginnerat, suli-
ap ingerlaannaq tunuar-
tinneqarnissaanut pissu-
taasinnaasut.
Ukiuni kingullemi pi-
ngasuni suliat naammas-
sineqartut suliarineqame-
rat agguaqatigiissillugu
ullunik 287-inik sivisus-
suseqarsimapput. 1996-
imut naleqqiullugu 243-
niit amerleriarsimallutik,
ilaatigullu tamatumunnga
pissutaavoq 1997-ip af-
faani siullermi Ombuds-
mandeqarfimmi sulisut
amigarsimanerat.
Inatsisartut Ombuds-
mandiat Inatsisartunit
aningaasaliiffigineqarsi-
mavoq fuldmægtigitut
nutserisutullu atorfmitsi-
nissamut, taamalu neriuu-
tigalugu suliat isumagi-
neqartamerat sivikillissa-
soq.