Atuagagdliutit - 06.10.1998, Blaðsíða 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 6. OKTOBER 1998 • 13
Royal Greenland-ip sakkortunemsumik
unammillemeqalemissaq ilimagaa
Suliffeqarfiup Aalborg-imi poortuisarfia Europami niuernikkut unammillernerup sakkortunerulernerani
pingaarutillit ilaattut inissisimavoq
AALBORG(CSL) - Royal
Greenland-ip tuniniaanermut
pisortaa Hans Jørgen Simoni
naliliivoq, ukiualunnguit
qaangiuppata suliffissuit kat-
tussuunnerat nunallu kille-
qarfiit qaangerlugit kattus-
suunnerit iluatigalugu, pisi-
niarfissuit arfineq pingasu-
niit qulinut amerlassusillit
Europami amerlasuukkaara-
luni tuniniaanerup 90 pro-
centianik tigummisaqalersi-
massasut. Taamatut ineriar-
tortitsineq nioqqutissanik pi-
lersuisut pilersukkanut suli i-
kiliartortunut pilersuinermin-
ni annertunerusumik unam-
millerfiulertussaavoq.
Kisianni tuniniaanermut
pisortaq, Royal Greenland-ip
poortuisarfiani Aalborg-i-
miittumi suliffeqartup niuer-
nermi atugassarititat allan-
ngornissaat suliffeqarfimmut
ulorianarsisinnaasutut sioo-
raginngilai. Royal Greenland
ukiut arlallit ingerlanerini
unammillernissamut piareer-
sarsimasoq Hans Jørgen Si-
moni isumaqarpoq.
- Unammillememp anner-
tusinerata kingunerisaanik si-
unissami nioqqutissanik pi-
lersuisuusugut annertuneru-
sunik piumasaqarfigineqalis-
saagut. Taamatulli ineriartor-
toqalemissaa Royal Green-
land-imi eqqumaffigiuarpar-
put, maannamullu sullitatsin-
nit sakkortunerusumik piu-
masaqarfigineqartamerput suli
naammassisinnaasarparput.
- Piffissaq eqqorlugu tun-
niussisarneq sungiusimavar-
put, aammalu pitsaassusis-
samut qulakkeerissutitut pi-
lersaarutigut pitsaalluarput.
Pitsaassuseq suliap ingerla-
nera tamaat uppernarsisin-
naasarparput. Pisarineqame-
rinit atuisartumut tunnissaa-
nut, tamatumanilu suliffissuit
angisuut kisimik siunissami
peqataasinnaalissapput. Tas-
sa annertussuseq pitsaassu-
serlu eqqarsaatigalugit. Ta-
matumani malunniutsitsisus-
saavugut, Hans Jørgen Simo-
ni oqarpoq, ilisimatitsissuti-
gaalu Royal Greenland-ip
nunarsuarmi nuitsivinni nor-
skit islandimiullu aaliisak-
kerivii pingaamertut unam-
millertigigai.
Proeks kukkulluni
naliliisimavoq
Royal Greenland-ip poortui-
sarfia, nioqqutissani tunisaa-
nerpaani qulini raajanik tunis-
aqamerpaasartoq nunanut ta-
manut tunisassianik nassius-
suisartoq, Aalborg-imi Grøn-
landshavn-imiittumi Lange-
rak-imi inissisimavoq. Ka-
laallit Nunaannit aalisakkat
uumasullu qaleruallit tamar-
mik tassunga poortugassan-
ngorlugit nassiussomeqartar-
put, tassanngaanniillu nunar-
suarmi nuisitsivinnut siaruar-
tinneqarlutik nassiussuunne-
qartarlutik.
Illut 1987-imi taamanikkut
Proeks A/S-iusumit sanane-
qarput, taamanilu Royal
Greenland tunisassianut taa-
guutaannartut atorpoq. Sulif-
feqarfik ilaatigut nioqqutis-
satut amerlasuukkaaraluni
pilersuisuuvoq, ilaatigullu
nioqqutissat naammasseriik-
kat misiligutigineqarput, ta-
mannali kukkulluni naliliine-
rusoq paasinarsivoq, nioqqu-
tissat atuisartunit piumane-
qanngimmata.
Kisiannili suliffeqarfik
poortuissutinik atortoqarpoq,
kingusinnerusukkut annertu-
sineqartunik, ullumikkullu
suliffeqarfik Royal Green-
land-ip tigusimalermagu
Danmark-imi nunanilu allani
nioqqutissanik amerlasuuk-
kaaraluni taquassanillu tuni-
sassiomermi tamarmi piler-
suisutut pingaaruteqalersi-
malluni.
Nuisitsivik taanna ukiuni
kingullemi qulini annertuse-
rujussuarsimavoq. Ullumik-
kut nioqqutissanik amerlasu-
ukkaaraluni taquassanillu tu-
niniaanermi kaaviiaartitat 95
procentii sinnerlugit anner-
tussuseqarput, suliffissuamut
tuniniaaneq ukiut qulit ma-
tuma siomatigut kaaviiaarti-
tat 90 procentiinik annertus-
suseqarsimallutik. Piffissami
tassani - 1986-imiit 1997-i-
mut - suliffissuup kaaviiaar-
titai 750 millioner koruuni-
niit 2,8 milliardinut amerlisi-
mapput.
Tuluk annertuumik
sullitaq
Iluatsitsinerli nammineerluni
takkutinngilaq. Atuisartut
annertunerusunik piumasa-
qartalernerisa amerlasuuk-
kaaralunilu tunisassianik pi-
lertornerpaamik pilersuiler-
nerup kingunerisaanik, Aal-
borg-imi poortuisarfik 200-
rpianik sulisoqartoq qitiusu-
mik inissisimalersimavoq.
Suliaqarfik, imaaliallaannar-
lugu 'Kalaallit Nunaannut
nuunneqarsinnaanngitsoq.
- Assersuutigalugu kalaal-
lit raajaannik tuluit Sains
Bury-mi pisiniarfissuaataan-
nut tunisaqartarpugut. Raajat
aalajangersimasunik angis-
suseqarnissaat piumasarine-
qarpoq. Taamatulli angissu-
silinnik ikittuinnarnik pisa-
qartoqartarpoq, taamaam-
mallu naammattunik pissar-
siniarluta Kalaallit Nunaanni
sumiiffinnit assigiinngitsunit
immaqa slsamanit tallimanil-
luunniit piniartariaqartarpu-
gut.
- Tamatuma saniatigut piu-
masarineqarpoq, raajat poor-
torneqarnerinit sapaatit a-
kunneri pingasuinnaat qaa-
ngiunnerini Danmarkimee-
reernissaat, isumaqatigiissu-
teqarpugullu nalunaaquttap
akunnerisa 24-it ingerlaneri-
ni tunniutereerneqassasut.
Sains Bury-mit tuluit suliffe-
qarfiutaattupajaaq isigine-
qarpugut, aammalu poortui-
sarfiup tunniussinissamut
piumasaqarfigineqarneranut
Kalaallit Nunaat ungasippal-
laamiippoq, Hans Jørgen Si-
moni oqarpoq.
Naak raajanik poortuineq
ingerlatitseqqittarnerlu suli-
assani pingaarnersaagaluar-
toq, poortuisarfiup inersuar-
passuini allanik suliaqarto-
qartarpoq. Taakku ilaat pu-
joorivissuaqarpoq, aallaq-
qaammulli kalaallit aalisa-
gartaannut atugassatut naat-
sorsuutigineqartunik. Ullu-
mikkulli Kalaallit Nunaanni
pujoorisoqartarpoq, naam-
massillugillu poortoreerlugit
Danmark-imut nassiunneqar-
tarlutik.
- Pujooriviit igiinnanngi-
lagut, maannalu norgemiut
kapisilittaannik nutaanik ti-
gusisarpugut, Europami nui-
sitsivinni tuniniameqartartu-
Aalborg-imi Royal Greenland Seafood A/S.
Royal Greenland Seafood A/S i Aalborg.
Kapisillit pujoorneqarnissaminnut piareersarneqarput.
Laksene gøres klar til røgeriet.
nik, Hans Jørgen Simoni o-
qaluttuarpoq.
Maalaartoqameq ajorpoq
Aamma poortuisarfik toq-
qortassanik tigusisarnermini
immikkooruteqarpoq. Ta-
matumunnga atasumik labo-
ratoriaqarpoq, tassanilu aali-
sakkat uumasullu qaleruallit
tamarmik bakteriaqarnersut
misissomeqartarput. Aamma
tassani sullitat maalaarutaat
misissomeqartarput. Royal
Greenland-imit oqaatigine-
qarpoq taakku ikittuinnaasar-
tut. Nalinginnaasumik raajat
qalipaajakkat puussianut
poortukkat qalipakunik ako-
qarnerat maalaarutigineqar-
tarpoq.
Taamatuttaaq poortuutissi-
omeq ilusilersomerisalu ine-
riartortinneqamerat Aalborg-
imi suliarineqartarput.
- Nioqqutissat suunerinik
nassuiaasiomissamut piuma-
saqaatit nunamiit nunamut
allanngorartuusarput. Kisi-
anni poortuutit oqaatit sisa-
mat tikillugit atorlugit - ilami
allaat taquassiat oqaatsit qu-
lingiluat tikillugit atorlugit -
nassuiaasersuinitsigut sipaa-
gaqangaatsiartarpugut, Hans
Jørgen Simoni oqarpoq.
Ullumikkut Royal Green-
land-ip sullitaasa annersaraat
Tyskland, siomatigut Japan
annersaasimagaluartoq.
Tyskland-iinnarmi 600 milli-
oner koruunit tikillugit kaa-
viiaartinneqartarput. Tyskilli
89 millioniusut kalaallit tuni-
sassiaannaviinik piumasuun-
ngillat.
Royal Greenland-ip tuni-
sassiani tyskit pisiniarfissui-
nut tunisassappagit piumasa-
rineqarpoq, suliffissuaq aali-
sakkanik siatassanngorlugit
nakkalataakkanik pilersui-
suussasoq, pisiniarfissuit aa-
lisakkanik tunisaasa 60 pro-
centii taamaattuummata. Ta-
matuma kingunerisaanik
Royal Greenland-ip 1. juli
1996-imi tunisassiorfik Jade-
Kost, Wilhelmhafen-imiittoq
pisiaraa, taamaalillunilu tys-
kit nuisitsivianni napasinnaa-
lernissaq qulakkeerlugu.
Royal Greenland-ip tuni-
sassiaanik tunitsivittut anner-
tut Tyskland-imut tulliupput
Skandinavien, England aam-
ma Japan.
Containerit/quit Entrepre-
nørdalimi Entreprenør-
pladsimiittut piiarnissaat
Entreprenørpladsen, Jagtvejip Nuukullaallu teqeq-
quanniittoq salinneqassaaq! Containerit, quit pigisal-
lu allat tamarmik Entreprenørpladsimiittut peerneqas-
sapput. Containerinik, quinik pigisanillu allanik
piginnittut Nuup Kommunianit allakkatigut ilisima-
tinneqareerput, Teknikkimut avatangiisinullu ingerlat-
siviup nunaminertaq taanna salitsinniaraa. Nunami-
nertaq 1. november 1998 nallertinnagu salinneqareer-
simanngippat atuisunut akiligassanngorlugu salii-
soqassaaq.
Nuup Kommuneata ilisimatitsissutigissavaa, allakka-
tigut qinnuteqameq aqqutigalugu containerinik qui-
nillu inissiigallarfissamik Nunaminertami 3B1-3,
Pukuffik-mi pissarsisoqarsinnaammat.
Fjernelse af
containere/skure på
Entreprenørpladsen i
Entreprenørdalen
Entreprenørpladsen på hjørnet af Jagtvej og Nuu-
kullak skal ryddes! Alle containere, skure og andet
opbevaret gods på Entreprenørpladsen skal fjernes.
Alle ejere af containere, skure og andet gods er i et
tidligere udsendt brev blevet gjort opmærksom på at
Nuup Kommunea, Forvaltning for Teknik og Miljø,
ønsker pladsen ryddet. Pladsen vil blive ryddet på
ejernes regning, hvis dette ikke er gjort inden den 1.
november 1998.
Nuup Kommunea skal gøre opmærksom på, at det vil
være muligt efter skriftlig ansøgning, at opnå en ny
midlertidig arealtildeling til containere og skure i
Lokalplanområde 3B1-3, Pukuffik.
Med venlig hilsen
Kim Hvistendahl Bodil Lund Bøcker
Kommuneingeniør Sagsbehandler
Nuup Kommunea
ASS./ FOTO: AG