Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 15.10.1998, Blaðsíða 10

Atuagagdliutit - 15.10.1998, Blaðsíða 10
10 -TORSDAG 15. OKTOBER 1998 ATUAGAGDLIUTIT QAJARTOREERSIMAGAANNI PUIGORNEQARSINNAANNGILAQ Atuakkiortoq 90-inik ukiulik Kirsten Bang maanna inuusuni utoqqaanersaavoq, ukiut 60-it matuma siorna Tunumi inuunermik eqqaamasaqarluartoq KIRSTEN BANG BIRKERØD(CSL) - Qaanna- mik paarluni ilinniarsima- gaanni puigomeqanngisaan- narpoq. Imaatigut ingerlaarlu- ni nuanneqaaq. Imarsunni na- juussorlugu, ilulissat igalaa- minertut qorsuttut sinillit a- kulloqqutaarlugit ingerlaarlu- ni. 90-inik ukiullip Kirsten Bang-ip utoqqalinermini isi- giarsulersimagaluarluni eq- qaamasinnaanera pitsaaqaaq nipaalu qassarilluinnarluni. Qajartortartutoqaq atuakki- ortorlu, qaammatialunnguit matuma siorna Tasiilamik Tunumillu takoqqinnittoq, u- kiut 60-it matuma siorna uki- umi ataatsimi najugaqarfigisi- masaminik, misigisat pikku- nartumik suli oqaluttuarisin- naavai. Oqaaseqatigiiliomera tusamersoq pikkunaqaaq. Ar- laallu eqqartoreerlugu alla- mik eqqartuilissaaq. Atuakkiortoq ukiuni ki- ngullerni 40-ni Sjællandip avannaani Birkerød-imi illu- ngaatsiarsuarmi najugaqar- poq, ullumikkullu inuusuni u- toqqaanersaavoq 1930-kkut naalemeranni Tunumi inuu- nermik eqqaamasaqamersaa- soq. Sorsunnersuaqanngik- kallarmat. Nunarput silarsuup sinneranut ammameqanngik- kallarmat. Taamaattumik Kirsten Bang aasaq Nunatsinnut qaaqqusaavoq, filmiliomemi ilitsersuisartumit assiliisartu- millu Manuel Sellner-imit, Nuka Film-imeersunit, maan- nakkorpiaq Kirsten Bang-ip Nunatsinniinnerani, takoqqii- nermilu misigisaanik - tappa- vaniinneeqqaameranit ukiut 60-it qaangiuttut - filmiliamik 30 minutsinik sivisussusilim- mik inaarsaaleruttortut. Misigisaqarusunneq Kirsten Bang 30-nik ukioqar- luni ilinniartitsisut naqitertit- tagaanni Lærerbladet-imi su- lisussarsiomeq qinnuteqarfi- gigamiuk, palasikkut Rosing- ikkut meeqqaminnut ilinniar- titsisussarsiormata. Siomati- gut Københavnimi atuarfinni ilinniartitsisuusimavoq. Ta- manna pikkunaagaa. Asuliin- naanngitsoq taamani nunale- rinermik ilisimatusarsima- voq, inuiaqatigiit nagguiinik ineriartomerannillu immikkut ilisimatusarluni. Kulturit takomartat angala- nerillu Københavnimi atuar- finnit pilerinamerujussuup- put. Eqqarsaatigereerpaalu namminersortutut eqqumiit- suliortunngomiarluni. Eqqar- saat kingusinnerusukkut pivi- usunngortussaq, naak takor- luunngisaannaraluarlugu atu- akkiomeq inuussutigisinnaas- sallugu. Amaata panimmi Kalaallit Nunaalialersaamera ernumassutigaa, angutaatali sakkutuut naalagaasup, pa- nimmi allamut aallarusunnera paasilluarsinnaavaa, kingunit- siaalu »Gertrud Rask«-imut ilaalluni avannamut aallar- poq. Illoqqortoormiuni Tasii- lami sikut akomusersuipput. Umiarsuup umiarsualivissin- nissaq ajomakusoortippaa. 1938-imili august-imi omita- ni Tasiilaq anguaa, taamani qallunaat inersimasut talli- mat-arfinillit najugaqarfigi- saat. Ukiumut umiarsuaq - Inuppassuit Tasiilami niuffi- orput, qummullu seqqortaa- qalutik. Taamani ukiumut a- taasiaannarluni umiarsuaqar- tarpoq, taamaattumik Gertrud Rask qilanaarineqaqaaq. U- miarsuaq allakkanik nioqqu- tissanillu usisoq, illoqarfiup nunarsuup sinneranut attavi- gisatuaraa, Kirsten Bang oqa- luttuarpoq, palasi Rosing-ik- kunnit tikilluaqquneqarluar- toq, angerlarsimaffiannilu i- neeqqamut inissinneqarpoq kangerlummut qaqqanullu a- puterasaartunut isikkivilim- mut. - Pinngortitaq tupinnarluin- narpoq, kalaallilli misigisa- qarfiunersaapput. Inuunertik allanngortinnagu inuupput, issunillu qarmalinni najuga- qarlutik illilinnik orsumillu ikummatilinnik qulleqarlutik. - Qallunaajulluni illu issu- mik qarmalik tupinnaqaaq. Takomamaqaaq nuannerluni- lu. Ammit masattut iterullu tikki sungiunniaqqaagassaap- put, iteroq amemik qitulisaal- luni atortagaat, illerup ataanut mangussimasartoq. Aammat- taaq qulleq orsumik ikumma- tilik soorunami tipeqarpoq. - Qaannamik umiamillu pi- niartarput. Tamangajammik puisinik piniamermik inuus- suteqarput. Ilaanni aarrit, nan- nut, kapisillit qaqutikkullu arferit. Inutsialassuit - Inuupput nuannaartut qiima- sullu. Inussiarnerput, qani- laarlutik takomartanillu ilik- kagaqarusullutik alapemaat- suullutik. - Qallunaat kulturiannut sinnganersut imminnulluun- niit minnerutinnerannik ma- lussarnanngilaq. Inuunertik pissusissamisoorsorisartik, i- Palasi Rosing nuliilu meerarpassuatillu, ukiut 60-it matuma siorna Kirsten Bang-ip ilinniartitsisuuffigisai. Pastor Rosing og hustru med deres store børneflok, som Kirsten Bang for 60 år siden havde den glæde at undervise. nuuneriuagartillu, tulluusi- maarutigaat. Pinerrarissuunis- saq apeqqutaavoq, tamannalu ataqqineqaataavoq. - Isumaqarpunga tunumiut ikaarsaariamertik pilluarfigi- gaat. Kristumiussuseq iluaqu- tigalugu anersaat ajortut a- ngakkullu angakkorsartame- rannit kaanngartinneqarput. Guutip asannittup eqqarsaati- ginera nutaajuvoq, nammin- neq pinngortitamit upperi- saannut sakkortuunut naleq- qiullugu. - Qallunaallu tikinnerisigut ukiukkut perleramissamik an- nilaanganeq aamma qaanger- paat. Siomatigut arlalissuit ukiukkut perlerlutik toqusar- put. Ilaanni nunaqarfimmiut tamakkerlutik, pisassaalatsi- gaangamik. - Aallaasip piniameq ajor- naanninngortippaa, pisiniarfi- ullu pisiassaataasa perlerlutik toqunissaraluannit annaallu- gissaaq. Imigassaq pisiareq- qusaanngilaq, taassumalu malittarisartagai nassaassaa- natik. - Sungiussiniamissarli a- peqqutaalerpoq, soorunami ilisimavara, nunat killiit inoo- riaasiannik naleqqussartaria- qalissasut, Kitaanilu ajomar- torsiutit assinginik misigisa- qalertussaallutik. Ineriartor- neruvoq pinngitsoomeqarsin- naanngitsoq, Kirsten Bang oqaluttuarpoq, Rosing-ikkut qitomaanik ilinniartitsinermi saniatigut ajoqip atuartitaanik arfinilinnik atuartitseqataa- sartoq. Taamani tunumiunik ilinniarsimasoqanngilaq, asi- mioqarfiillu ajoqissaaleqip- put. Piniartorsuaq Mads, Ikkat- sermiu, qaannamik pisiffigaa, misigisarpassuamullu aallar- niutaavoq. Ilaanni kalaallit qajartoqatigisarpai. Ilaanni kisimi. Qajartoraangamili ta- matigut isumannaatsutut mi- sigisarpoq. Asimioqarfippassuarnut- taaq qimusseqataasarpoq. Pa- lasi ilagalugu kalaallillunniit ilagalugit. Qimussernerit - Misigisaq nuanneqaaq. A- ngalanermi ilaat oqaluttuaraa, qooqqutigut qummukajaa- kooqqaarlutik, qimmit ilu- ngersorlutik uniartut. Tulliul- lugu ammukajaarsuaq. Qim- mit kinguleqqiunneqarput. Kigaalatilluamiarlugu qimmit uniartipput, uagut sinaani si- soraatinik sisusugut. - Taarsiaarpoq. Ullorissat uisorilapput arsarnerillu qaammareqalutik, unnuap qeqqariartortoq illunnguamut apummik matusimasumut a- puuppugut. Nuannaarlutik il- lunnguamut kissartumut tikil- luaqqulluarpaatigut. Illermut ingitinneqarpugut, puisimillu suaasalimmik sassaalliiffigi- neqarluta, palasilu nammineq kaffmik nassataminik kaffil- lerpoq. - Unnukkut asimioqarfim- miut tamarmik illut anner- saannut katersuupput, qanga- tut inngertoqarluni. Qulua- laartoqarlunilu anersaartorto- qarpaluk kisimi. Nutsat takis- uut erfatsinneqarput. Angak- kutut ileqqutoqqat soorlu mi- sigalugit. Anersaat silarsua- annut attavik ammameqar- poq. - Amat erinagillutik nu- annaarpalullutillu erinarsor- put, uagullu isiginnaartuusu- gut uteqattaagaanni erinar- soqataasarpugut. Nuannaar- toqarlunilu qiimasoqarpoq. Naggataatigut tamarsuatta illermi sinnguppugut, taama- nilu nuannaarluamermik mi- sigaanga, Kirsten Bang oqa- luttuarpoq. Ilungersorneq eqaluillu Ataasiarluni Kirsten Bang asimioqarfimmut Ikkatsermut angallammut ilaavoq, qallu- naani kisiartaalluni asiarfim- mi tupinnguamini nammineq mersukkami tuperluni. - Iluliarsuit kangerlummit sermersuarmeersut sarsuap- put. Kusanarluinnarput. Ka- laallit ataasiakkaat suli arner- nik tupeqarput, amerlanerilli annoraaminermik tupeqarlu- tik. - Inuunerannut akuliuppu- nga, taamaallungalu umia- mik eqalunniaqataavunga. Ilaanni kisima angulluunniit inuusuttoq ilagalugu qajar- tortarpunga. Taamaalluta niuertoruseqarfimmut qal- lunniarpugut. Sermeq uuk- kameq ajortoq aqqusaarpar- put, ivigaqarfiillu. Kuun- nguami ingiaqatiga tiguin- narlugit marlussunnik eqa- luppoq, paamaqutinillu iku- matitsilluni siappai. Atsaat inuuleramali eqalunnik ma- martigisunik ussiivunga, Kir- sten Bang oqaluttuarpoq. Tasiilamiinnera ilungersor- nartoqanngitsuunngilaq. Taa- maalluni sukkalisaarluni qaannamik ingerlarsuataale- mttorluni ikkarlippoq. Kisi- miippoq, qajaalu ikkuppoq. - Nataava putusimagaluar- pat annassimanavianngikka- luarpunga. Qaannamit niori- arsinnaanngilanga, niusima- sinnaagaluarumalu imarmi nilleqisumi ajunaarsimassa- galuarpunga. - Sineriak qorsooqqissoq, toqqit ungataanilu qaqqanut isikkivik eqqarsaatinni suli erseqqeqaat. Qajaq tinerlaa- tissiamik qalipatamik ame- qarpoq, taamaattumik amer- mik amersimasumut naleqqi- ullugu qajannamemmmat na- vianamerulluni. Qujanartu- mik immanngilaq, mianersor- lungalu orfaallunga kaan- ngartippara nunamullu paar- lunga, Kirsten Bang oqaluttu- arpoq. Angerlamut utinngitsi- amerani ilungersomartumik

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.