Atuagagdliutit - 08.12.1998, Blaðsíða 7

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 8. DECEMBER • 7
KNI-p direktøria Kjeld Askær eqqarsarpasippoq, tusagassiortunik ussatsitsisinnaannginnini
pillugu.
KNI’s direktør Kjeld Askær, fanget i et skuffet øjeblik, efter at han havde set frem til mødet
med den samlede presse.
KNI-p namminersortun-
ngorsaanissaa
suli aallartinngilaq
Pisiffiulli qallunaat pisiniarfiutileqatigiivinik
l Ki
pisimssaq kissaatigaa
KØBENHAVN(CSL) - KNI, aartitaqarnerulernerinnarmik
Kalaallit Nunaanni suliffiit
annersaata tullia, 2000-erpia-
nik sulisulik maannarpiaq
namminersortunngorsarne-
qassanngilaq. Aqutsisulli i-
neriartortitsinermi alloriar-
neq annertooq tulleq, nam-
minersortunngorsaanermik
kinguneqartussat piareersi-
maffigaat.
- Siulersuisut pingaartip-
paat namminersortunngor-
saasoqassappat tamatuma
aallartinnginnerani suliffe-
qarfiup ilorraap tungaanut
ingerlanerata uppernarsaq-
qinnissaa, aammalu isuman-
naallisaaneq naammassine-
qamissaa.
- Taamaammat suliffeqar-
fiup aningaasanik niuertar-
fiit, misissueqqissaartartut
assigisaallu aqqutigalugit a-
ningaasaliiffiusinnaanera su-
liffeqarfimmut attuumassute-
qanngitsunit misissuiffigine-
qaqqaassaaq. Ukiut marluk-
pingasut ingerlanerini inner-
suussutitsinnik inassutitsin-
nillu tunniussisinnaanissar-
put naatsorsuutigaarput, di-
rektøriuneq Keld Askær oqa-
luttuarpoq, KNI-milu sulias-
saqarfiit immikkoortiterlugit
tunineqarnissaat kissaatigin-
ngilaa.
Aningaasaliissutit nutaat
- Akerlianik suliffeqarfik nu-
taanut aningaasaliinissami-
nut pilersaaruteqarpoq.
- Keld Askær-ip oqamera
malillugu KNI-p aningaasa-
qamera suli iluatsikkiartor-
poq. Sioma 40 millioner ko-
ruunit sinnilaarlugit sinne-
qartoorpoq, 1999-imilu iser-
titassat suli amerlanerussasut
direktøri naliliivoq, naatsor-
suutigineqartulli kisitsisitas-
saanik eqqoriaarusunngilaq.
Taamaakkaluartoq aalajangi-
usimaneqarpoq, sinneqartoo-
rutit amerlissutissaat kaavii-
peqquteqanngimmata. Aam-
mattaaq suliffeqarfiup aaq-
qissugaanerani pisariillisaa-
nerpaaluit peqqutaapput, a-
taatsimut aningaasartuutinik
annikillisitseqataammata.
Intemet-ikkut
allatsitsisarneq
- Aningaasaliiffissani KNI-p
siunissami allatsitsisarneq
pimoorutilissavaa, taannalu
Intemet-ikkut ingerlanneqar-
tassaaq.
- Kalaallit Nunaat isorar-
toorsuummat Internet nuna-
mut naleqquttuuvoq, Keld
Askær oqarpoq.
Aammattaarli KNI anner-
tuunik allanik pilersaarute-
qarpoq.
- Siunissami Kalaallit Nu-
naanni aqutsisussat ilinniar-
fissaannik Danmark-imi pi-
lersitsinissarput eqqarsaati-
gaarput. Ajornanngippat qal-
lunaat niuemermik ilinniarfi-
annik suleqateqarsinnaavu-
gut. Sulisut ukiumut ataasiar-
lutik pikkorissariartamissaat
eqqarsaataavoq, niuernerup
iluani ilisimasanik annertu-
saavissaminnik.
- Aperisoqarsinnaavoq Ka-
laallit Nunaanni pikkorissar-
fimmik pilersitsinissaq pis-
susissamisoornerunnginner-
soq. Isumagali malillugu al-
lanik takusaqarnissaq pi-
ngaamteqarpoq. Aningaasal-
lu eqqarsaatigalugit Dan-
mark-iliartitsisarneq akisu-
nerungaamavianngilaq. Ka-
laallit Nunaata iluani tim-
misartuussinermi taama ake-
qartitsisoqartillugu, Keld As-
kær oqarpoq, naatsorsuutigi-
nerarpaalu pikkorissartitsi-
sarfiup KNI-mit atomeqan-
nginnerani »feeriartarfittut«
atomeqarsinnaasoq.
Danmark-imi pisissaaq
KNI-p suliffeqarfik ineriar-
torteqqinniarpaa, kalaallit a-
ningaasaqarnerisa nikerarne-
rat annikinnerasumik sunni-
uteqartinniarlugu.
Suliffeqarfup annertusii-
nissamut iliuusissaani qallu-
naat pisiniarfiutileqatigiivi-
nik mikisumik pisinissaq pi-
lersaarutinut ilaavoq. KNI
taamaalilluni amerlanerusu-
nik iluaqutissarsissaaq. Sulif-
feqarfik ilaatigut nioqqutis-
sanik akikitsunik pisisinnaa-
lissaaq, tamannalu aamma
Kalaallit Nunaanni pisiniar-
finni akitigut malunniutis-
saaq. Taamaalillunilu aamma
KNI-mi sulisut ilinniarner-
minni pitsaanerusunik peri-
arfissaqalissapput, Danmark-
imi »sulinermik misiliiffissa-
mik« peqariissammat. Min-
nerunngitsumik pikkorissar-
tarfissamut tapertassatut.
Kimmut isigipput
Kiisalu aamma KNI-mit Ca-
nada-mi inuit namminersor-
nerulernerat isiginiarneqar-
poq, ilisimasanik avammut
tunitsivissatut.
Takuneqarsinnaasutut in-
nuttaasut suliffeqarfiutaat
KNI suliamut aningaasaqar-
nermullu tunngatillugu an-
nertuunik suliniuteqarpoq,
suliffeqarfiup pisussaaffiata
aalajaallisarnissaa annertu-
samissaalu siunertaralugu.
- Kisiannimi suliniuteqar-
nitsigut aammalu innuttaasu-
nit pigineqamissigut niuertut
namminersortut ineriartor-
nissaannik tatisimanninnis-
sarsi annilaangananngila?
- Tamanna ilimaginngila-
ra. Uanga ilisimasakka malil-
lugit niuertarfiit namminer-
sortut matooqqarnerinut pi-
suunngilagut, taamaattoqar-
nissaalu aamma ilimagin-
ngilara, Keld Askær oqar-
poq, tamatumunngalu atatil-
lugu aamma Brugsen pissaa-
nermik atuiffittut tikkuarpaa.
Tusagassiortut KNI
ilaginnarpaat
Skandia Hotel-imi
iluareqqusaarnera
KØBENHAVN(CSL) - KNI-
p suliffeqarfimmi pissusiviu-
sunik qallunaat tusagassiorfii-
nut ilisimatitsiniarluni, ippas-
singami København-imi a-
kunnittarfimmi kusanartorsu-
armi, Scandia Hotel-imi qallu-
naat kalaallillu tusagassiortu-
inik katersortitseriaraluarami
iluatsitsinngitsoorluinnanga-
jappoq. AG kisimi nerrivissu-
armi, tusagassiortut issiavigi-
sassaani issiatitaqarpoq.
KNI-p qallunaat tusagassi-
ortuinit sakkortuumik pine-
qartamini sungiusimavaa. A-
kuttunngitsumik allaaserisat
kukkuneqangaatsiartarput,
suliffeqarfimmi pissusiviusu-
nik paatsuunganarsititsisartu-
nik, direktør Keld Askær o-
qarpoq, taassumalu kissaati-
gaa paasissutissiiffiusumik
katersortitsinerminni qallu-
naat tusagassiortui kukkunerit
aaqqinneqarnissaannut tusa-
gassiortullu aperinissamut pe-
riarfissinneqassasut.
Ataatsimiinneq akisooq
Ataatsimiinneq aallamerlugu
København-imiittumi KNI-p
akisooq iluatsnngitsoorpoq akisooq
KNI-p ukiunik 225-innguine-
ranut atatillugu suliffeqarfik
ilisaritinneqarpoq. Tamatuma
kingoma Keld Askær-ip siu-
lersuisuinit malinnaaffigine-
qarluni KNI-p oqaluttuarisaa-
nera oqaluttuaraa, maannarpi-
aq pisut nalilerlugit, suliniutit
nutaat oqaluttuaralugit aam-
malu siunissamut takorluuk-
kat saqqummiullugit.
Kisianni qallunaat tv-vini,
raadiuini aviisiiniluunniit
aaqqissuisut ualeq taanna
KNI pillugu itisileerusussi-
manngillat, imaluunniit Ka-
laallit Nunaanni suliffeqarfi-
up annersaata tulliani, 2000-
erpianik sulisulimmi aqutsi-
sut isomartorsiuisunik apeq-
quteqarfiginerusunnagit.
Tamatumali saniatigut tu-
sagassiortunik katersortitsi-
neq KNI-mut ilinniarfiuvoq
akisooq, siunissami iliuusis-
sanik eqqarsaatersornissamut
tunngaviusinnaasoq.
- Aatsaat taamatut tusagas-
siortunik katersortitsivugut,
taamaammallu qallunaanik
tusagassiortunik paasissutis-
sanik tunniussinnaasatsinnik
pissarserusuttunik takkutto-
qannginnera pakatsinarpoq,
Knud Sørensen, KNI-p siuler-
suisuini siulittaasoq oqarpoq,
Keld Askær-ilu ilassusiivoq:
- Tusagassiortut Kalaallit
Nunaat pineqartillugu ajortu-
innarnik allaaserisaqarusut-
tamerat ajoraluaqaaq. Pi-
ngaartumik allaaserisat akut-
tunngitsumik kukkunertaqar-
tarmata. Kisianni immaqa pi-
lersaaruterput sivisuallaarsi-
mavoq (nal.ak. pingasut,
aaqq.). Aammalu Folketingip
ullumikkut pensioninik allan-
ngortitsiniarluni ulapittoru-
jussuunera peqqutaaqataasin-
naavoq, Keld Askær nassui-
aatissarsiorluni oqarpoq.
Katersortitsineq naggaser-
lugu Rasmus Lyberth tusar-
naartitsivoq, naammassim-
malu najuuttut inimut allamu-
karput, Kalaallit Nunaannit
savap tuttullu quttoraanik, a-
merikarmiut rødviinniannik
iggiserlugu sassaallerfigine-
qarlutik.
KNI-mik aqutsisut
kukkulluinnarput
Ingerlatsiviup siunissamut pilersaarutai pillugit
aningaasaqarnermut ataatsimiititami ilaasortaq
isornartorsiortoq
KØBENHAVN (CSL) - Tas-
sa aamma Royal Greenland-
itut pissusilersornialerput.
Nunatta avataani ingerlatsi-
nikkut alliartornialerput.
Kisiannili eqqarsaataasiman-
ngisaannarpoq KNI Kalaallit
Nunaata avataani ingerlatsi-
lissasoq. KNI Danmark-imi
niuertarfeqatigiinnik anni-
kikkaluartunilluunniit pisis-
sappat, imaalluarsinnaavoq
ingerlatsivik nakkaattoortoq.
Misiligaanerit taamaattut
pisariaqanngilluinnarput.
Anders Nilsson (Atassut),
Aningaasaqarnermut ataatsi-
miititamut ilaasortaq, tupi-
gutsattorujussuuvoq KNI-p
siunisamut pilersaarutaanik
AG-mit saqqummiivigineqa-
rami. Pilersaarutit siulersui-
sunit isumaqatigineqarluar-
lutik saqqummiunneqartut
pisortaanermit Keld Askær-
imit, ungasinngitsukkut Kø-
benhavn-imi tusagassiortu-
nik katersortitsinermi.
Minnerunngitsumillu inger-
latsiviup namminersortunit
ingerlanneqalernissaanik ta-
korluugaq, ingerlatanik ataa-
siakkaanik ukiut marluk-pin-
gasut aatsaat qaangiuppta tu-
nineqamissaannik imaqartoq,
sianiilliomerujussuuvoq, An-
ders Nilsson isumaqarpoq.
Angivallaartoq
- Anguniartariaqarpoq KNI-p
tuniniaanermut immikkoor-
tortaa najugaqarfinni pigin-
nitmnut imaluunniit attartor-
tunut tunineqamissaa, taa-
maattumik atortariaqarparput
ingerlatat aggulunneqamis-
saat. Taamaattumik KNI-p
maannakkut inissisimanera
qanoq iliuuseqarfigisariaqar-
poq. Ingerlatsivik angival-
laaqaaq niuertarfinnut nammi-
nersoitunut naleqqiullugu, pis-
sutsillu taamaannerata al-
lanngortinnissaa pissusissa-
misoomerussaaq tunisinikkut,
Anders Nilsson oqarpoq, na-
lunaarutigalugu siunissaq u-
ngasinnerusoq eqqarsaatiga-
lugu isumaammat nioqqutissa-
nik tuniniaasartut amerlasoor-
suanngorlugu tuniniaasamer-
mik aamma tigusissasut.
Politikinngortinnagu
- Tupigusuutiginerpaavarali
KNI-mi siulersuisut aqut-
sisullu eqqarsaatigissan-
ngimmassuk qanoq ililluni
qaqugulu ingerlatsiviup
namminersortunit ingerlan-
neqalernissaa. Tamatumani
piginnittut kisimik aalajangi-
isuussammata. Tassalu naa-
lakkersuisut Inatsisartullu.
Oqartussaasut pineqartut
marluk aatsaat aperippata,
taava KNI-mi siulersuisut
aqutsisullu aatsaat pisortati-
goortumik isummersinnaap-
put. Taamatulli siulersuisu-
nut aqutsisunullu kajumis-
saaruteqarneq ilisimasakka
malillugit pisimanngilaq.
- Soorunami misissuinermik
assigisaannillu aallartitsisin-
naapput, tamannali aalaja-
ngiisuussanngilaq, Anders
Nilsson oqarpoq.
Aningaasaqarnermut
udvalgimi ilaasortaq,
Anders Nilsson, Atassut,
isumaqarpoq, KNI-p siuler-
suisui pissaaneqanngitsut,
soorlu nunap avataani
pisiniartileqatigiiffissuarmik
pisinissamut.
Medlem af finansudvalget,
Anders Nilsson, Atassut,
mener ikke KNI's bestyrelse
har mandat til at købe
supermarkedskæde, eller
forhindre privatisering.
ASSJ FOTO-ARKIV: VIVI MØLLER-REIMER