Atuagagdliutit - 28.01.1999, Blaðsíða 16

16 • TORSDAG 28. JANUAR 1999
ATUAGAGDLIUTIT
»Hedtoft«-ip
sikusiutaasinnaaneranut
eqquserlunneq
visitsisuuvoq
Ukiuunerani umiarsuartariaqannginneranut umiarsuit
naalagaasa nalunaarutaat nunatsinnut ministeriusimasup
Johannes Kjærbøl-ip atortussaatinngilaa, allatullu
oqaasertalertillugu ukiukkut angalasinnaanermut
akuerisassanngorlugu allatsitsilluni
Ttitp«ii ht h«n»hodtoft/oxWprH!r lk 16 Oal iM». d«i JO / tt II 1é
i \
folbo
/ s .'ig Pdito. , 1r„|lur . . ......... n ... godthadb TdtgmlKidM GODTHÅB
| KU 1" \ i * “ 4
1) te
tak iiIt tak (rnaland «|t«r fanø kaldar b»ld akruoa 1 Tandat
llgaioa hadtoft *
kjer
\
AG-p aaqqissuisoqarfianiippoq telegrammi aviisiip tusagassiortuata qalhmaap
Anders Kjær-ip nassiussaa, »Hans Hedtoft«-imi umiiaqataasoq: - Kalaallit Nunaat
qimapparput. Fanø qaaqqusivoq. Hedtoft-itut ingerlalluarisi.
På AG’s redaktion hænger et telegram fra bladets danske journalist Anders Kjær,
der gik ned med »Hans Hedtoft«: - Grønland agter. Fanø kalder. Hold skruen i
vandet ligesom Hedtoft.
(JB) - »M/S Hans Hedtoft«-
ip umiunerani inuit imarsuup
pinngortitallu peqqamiinne-
ranut tunniutiinnarnerannik
oqaluttuaq alianartuinnaan-
ngilaq. Aammali politikkik-
kut tusaamaneqaassutissa-
mik kanngunartumik suliaas-
oq, qanorluunniit naleqaralu-
arpat pinngitsoornani naam-
massineqartussaq. Aamma i-
nuit 95-it inuunerannik nale-
qaraluarpalluunniit.
Nunatsinnut ministerip
peqqarniitsup pissaaneqaru-
suttullu politikkikkut naala-
gaaniarnera pineqarpoq,
taassuma politikkikkut sule-
riaatsini taamani sulisartut
kattuffianni peqqamiitsumik
iliorfiusartumit ilikkarsima-
sai, socialisme nutaaliornerlu
ullumimut naleqqiullugu
sakkortunermik allatorluin-
naq isigineqartarlutik.
Pisoq taamani Johannes
Kjærbøl-ip ministeritut tunu-
arsimatsiarnerata kingunin-
ngua naalagaaffimmit eqqar-
tuussaassutigingajappaa. O-
qaluttuarli takeqimmat aal-
lartiinnartigu:
Ukiuunerani
umiarsuarneq
1950-ikkut naalerneranni i-
sumaqataaffigineqarpoq uki-
uunerani umiarsuarneq ukiup
sinneranut naleqqiullugu na-
vianarluinnartoq. Isumaku-
lunnerit isummerfigineri a-
peqqutaallutik, ilaasa na-
ngaasaarutigisarpaat ima-
luunniit navianarnerartarlu-
gu-
Ukiuunerani umiarsuartar-
neq pillugu oqallinneq sak-
kortusivoq »M/S Uumman-
naq« 1957-imi januarimi Nu-
natsinnut utimullu ingerlaar-
nermini anorersuarsuaq is-
sersuarlu peqqutigalugit na-
vianartorsiungaatsiarsimam-
mat.
Nunatsinnukartilluni ser-
mertoorujussuarpoq, kin-
ngunnginniassagamilu imar-
tanut kiannerusunut kujam-
mukartariaqarluni. Taamaal-
luni uernermini aquttarfiup
sinaa imaanut morsuppoq,
umiiangajalluinnarlunilu.
Utimut ingerlanerani is-
saasanneruvoq, anorersuar-
suarli pulaffigisaat sakkortu-
simaqaaq.
Umiarsuaq assorluni ulluni
pingasuni nikinngitsoorpoq,
anorersuarsuarsioruttorlutillu
alianartumik ajunaartoqar-
poq.
Inuttat ilaata, Hans Bøje-
sen-ip, nerisarfimmi igalaat
aserorsimasut saviminermik
assiaqutsersimavai. Tassun-
ngassagunilu silataani umiar-
suup sinaata nerisarfiullu a-
kornannut anisariaqarpoq,
najummatserfigisinnaasallu
tamaasa najummatserfigalu-
git-
Sulianili naammassereera-
miuk qimaalluni iseriartomi-
arluni tuaviutsassimagunar-
luni nikuittorlu anorersuup
kivippaa torsuusaasakkulu ti-
ngillugu erfagiuppaa, aquata-
lu qaavanut tukkami inger-
laannaq toquvoq.
Atuagagdliutit/Grønlands-
posten-imi aaqqissuisuusi-
masup Palle Brandt-ip uki-
uunerani umiarsuartarneq
pillugu Nunatsinni Dan-
markimilu oqallinnermik
aallarniivoq. Nammineerluni
»M/S Uummannaq«-mut i-
laavoq, taamatuttaaq folke-
tingimut ilaasortaq Augo
Lynge.
Augo Lynge aviisini allaa-
serisaqaannanngilaq. Folke-
tingimi grønlandsminister
Johannes Kjærbøl aperaa,
misilittakkat tunngavigalugit
ukiuunerani ilaasoqarluni u-
miarsuarnik angalasamerit i-
ngerlatiinnarneqarnissaat il-
lersorsinnaanersoq.
Qivittutullusooq
Augo Lynge 1952-imili Nu-
natsinnukartaatinut ukiorlu-
leruttortarnerini ilaasalerpoq,
tamatigullu annilaangajuar-
tarpoq. Minnerunngitsumik
umiarsuit aqumiui tusartua-
ramigit oqaluttartut ukiorlu-
lemerata nalaani umiarsuar-
nerit tamarmik unitsinneqar-
tariaqaraluartut.
- Navianaannanngilaq, a-
peqquteqaammini tunngavi-
liilluni oqarpoq. - Umiiarto-
qaraluarpalli angallavigisar-
takkanit taama ungasiitsigi-
sumiilluni ikiornissaqanngi-
laq.
- Qivittutut kiserliortutut
umiarsuarmik ingerlasoqar-
tarpoq, Augo Lyngep tun-
ngavilersuutini assersuusior-
paa.
Johannes Kjærbøl-illi ta-
makku paasinngilluinnarpai,
ilisimasaqarnerusutulllu ileq-
qulersorluni Augo Lynge-p
isumakuluutai tunngavissa-
qannginnerarpai nukilaan-
nerarlugillu. Nassuiaanermi-
ni persuarsiuutigaa qanoq pi-
ngaaruteqamerarpaa, Kalaal-
lit Nunaanni inuussutissarsi-
omermut (KGH - aaqq.) qa-
noq pingaartigisoq aalisak-
kanik tunisassianik nassius-
sisarnissaq.
Taamaaleriarluni KGH-mi
umiarsuit naalagaasa nassui-
aataat atuarpaa, oqarlunilu
taakku piumasaqarnerisigut
matumuuna saqqummiussil-
luni, ukiuunnerani umiarsu-
aassisarnernut oqallinnermi
pingaarutilittut ilanngullugu.
Nassuiaammi allassima-
voq, Kalaallit Nunaannut u-
kiuunerani umiarsuartarneq
ajornakusoorluartoq, taa-
maattumillu inuttanit pikko-
rissunit misilittagaqarluartu-
nillu ingerlanneqartariaqar-