Atuagagdliutit - 13.07.1999, Blaðsíða 9

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 13. JULI 1999 • 9
Ingasavissumik
kammalaasersomeq
Namminersornerusut qarasaasiaqarfiani allanik pissarsioqqaarnatik
ingerlatsinermut Inu:IT A/S-imik isumaqatigiissut pillugu Anders Nilsson
taama isumaqarfigaa
NUUK(TK) - »Ingasavissu-
mik kammalaasersornertut
isikkoqarpoq«.
Namminersornerusut qara-
saasiaqarfiata namminersor-
tullu Inu:IT A/S-ip ingerlat-
sinermut isumaqatigiissutaat
pillugu inatsisartunut ilaa-
sortaq Anders Nilsson taama
isumaqarpoq.
Isumaqatigiissutaasoq
Namminersornerusut qara-
saasiaqarfiani pisortaagal-
lartoq Lene Gaaei, Nunatsin-
ni qarasaasianik ingerlatsi-
nermik suliffiit allat neqe-
roorteqqaamagit.
Lene Gaaei, qarasaasialeri-
nermik tunuliaquteqanngit-
soq, maanna qarasaasiaqar-
fimmi pisortaagallartutut
atorfeqarpoq. Tamatumun-
nga peqqutaavoq qaammati-
aluit matuma sioma taamani
qarasaasialerinermut pisor-
taq Preben Trunshøj suliffia-
nit ingerlaannartumik tuni-
aqqullugu qinnuigineqarmat.
2 millioner kroninik
kaaviiaartitsineq
Ingerlatsinermut isumaqati-
giissut In:IT-mik piginnittu-
mut Martin Gjødvad-imut
qaammatini aqqanilinni 2
millioner kroningajannik
kaaviiaartitaqaataasussaallu-
nilu isertitsissutaassaaq.
Inu:IT A/S-imut piumasa-
qaatituaavoq piginnaasalin-
nik sulisunik pissaqartitsinis-
saq.
Isertitassat AG-p naatsor-
sorpai ingerlatsinermut isu-
maqatigiissut AG pigisaa
malillugu.
Qarasaasiaqarfik
sulisuerutilersoq
Qarasaasiaqarfiup pisortaa
soraarsitaammalli qarasaasi-
aqarfik sulisuerukkiartuin-
narpoq.
Qarasaasiaqarfik 24-nik
sulisoqartussaasoq ullumik-
kut affai sinnilaaginnarlugit
sulisuupput, qaammatillu
ataatsip kingulliup ingerlane-
rani sulisut tallimat qaammat
manna naappat soraarniu-
teqarsimapput.
Iluarinninnginneq
Soraamiuteqamemut peqqu-
taavoq qarasaasiaqarfimmi
suliffimmi pissutsit sivisuu-
mik iluarinarsimannginnerat.
Qaammatip aappaata affap
matuma sioma sulisut naam-
magittarunnaarput. Nammi-
nersornerusuni qullersamut
Kaj Kleistimut saaffiginnip-
put piumasaralugulu qarasa-
asiaqarfimmi qarasaasiamik
ilisimasalimmik pisortartaa-
rusullutik. Ullumikkullu paa-
sinarsivoq ataatsimiinneq
kinguneqarsimanngitsoq,
ullumimulli allaat Lene Gaa-
ei suli pisortaavoq, qitiusu-
mik naatsorsuisarfimmi
immikkoortortami pisortatut
atorfivini isumaginiaatigalu-
gu.
Lene Gaaei-p »atorfimmi-
nut« kingullermik ilanngup-
paa Qullersaqarfimmi pisort-
aagallartutut atorfik. Direk-
tør Hans Jakob Helms feeri-
arluni aallaqqammerpoq,
maannalu Lene Gaaei pisor-
taagallarpoq.
Hans Jakob Helms aatsaat
augustimi utissaaq. Naatsor-
suutigineqanngilarlu pisortap
aallaqqasup ukiuni aalajan-
gersimasuni atorfeqamini 1.
oktober naappat sivitsussa-
gaa.
Kimik A/S
piumagaluarpoq, kisiannili
Iluarinninnginneq sulisullu
soraajoramerat peqqutaallu-
tik ingerlatsinermi ikiorsii-
nissamik i'sumaqatigiissut-
eqartoqarneq pisariaqaler-
poq, namminersornerusut
qarasaasiaasa ingerlaannar-
nissaat qulakkeemiarlugu.
Inu:IT-mik isumaqatigiis-
sut sioqqullugu suliffeqarfik
alla suliassamut soqutiginnil-
luni nalunaaraluarpoq. Tas-
saavorlu KANUKOKA'p
qarasaasiaqarfigisimasaa,
ullumikkut namminersulersi-
masoq Kimik A/S, nammi-
nersomerusut qarasaasiaqar-
fiata ingerlannissaanut ilisi-
masaqarlunilu paasisima-
saqarluartoq.
- Kaj Kleist-imulluunniit
saaffiginnikkaluaratta aki-
neqanngilagut, Kimik A/S-
imi immikkoortortami
pisortaq Hans Kjær Laursen
oqarpoq, taamaalillunilu
neqeroorutissaqarnermut
periarfissinneqamani, sooru-
nalumi eqqumiiginarsinnaa-
sumik.
Aaqqiigallarneq
Neqeroomtinik allanik pis-
sarsiomissamut imaluunniit
tamanut ammasumik sulia-
rinnittussarsiuussinissamut
namminersornerusut pisussa-
atitaanngillat - taa-,
maaliunnginnissarlu aalajan-
giunneqarpoq.
Inu:IT-mik isumaqatigiis-
sut pillugu Lene Gaaei tusa-
gassiuutinut nalunaarpoq
aaqqiigallamerusoq.
Namminersornerusut
qarasaasialereriaatsinik arla-
linnik ingerlataqarpoq, inui-
aqatigiit kalaallit ingerlas-
sappata pisariaqartut. Taam-
aattumik illersomeqarsinnaa-
sutuatut iliuuseqarpugut, tas-
salu pilertortumik iliomeq.
- Taama inissisimanermi
iliuuseqapallannissaq pisari-
aqameruvoq pappialarsomeq
pisariusoq pinnagu, suliarin-
nittussarsiuussissagaluarutta
tamakku tunngaviusussaa-
galuarlutik, qarasaasiaqar-
fimmi pisortaagallartoq
oqarpoq.
Ileqqorissaameq
Isumaqatigiissusiornissaq
Lene Gaaei-p kisimiilluni
sulissutigaa, aaqqiigallar-
nertut taasaa peqqutaalluni.
Inu:IT-p toqqarneqamera
paasin arneru s innaavoq,
saniatigut eqqaagaanni,
Inu:IT taassuma ilisarisimal-
luarmagut, suliffeqarfimmi
taanna qitiusumik naatsor-
suuseriffimmik ingerlatsinis-
samut ikiortitut isumaqati-
giissuteqarpoq, amap taassu-
ma pisortaaffigisaani; isu-
maqatigiissut taanna iluaqu-
tigalugu Inu:IT qaammam-
mut 40.000 kronit sinnerlugit
aningaasarsiomissaanik qul-
akkeerisoq, siunnersorti
ullup affaani sulisoq sillimat-
inneratigut.
- Lene Gaaei-p taasaatut
aaqqiigallarnerugaluarpal-
luunniit Namminersorner-
usut taamaaliornikkut ileq-
qorissaamikkut pisussaavoq
minnerpaamik allanik neqe-
roortussanik pissarsiussallu-
ni, Anders Nilsson oqarpoq.
Malittarisassat
- Taamaattumik sulissutigis-
savara naalakekrsuisut pisus-
saatinneqalernissaat neqe-
roorutinik pissarsiortarnis-
samut, periarfissaqarpat.
- Inatsisartut ataatsimiittar-
fiani arlalissuariarluta
eqqartortarparput, kiffartuus-
sinerit nunaqavissunit pisia-
rineqarsinnaanersut misis-
sussallugit pisussaaffiusari-
aqaraluartoq, kikkullu tamar-
mik neqeroomissamut peri-
arfissaqartariaqartut, pinga-
artumik aningaasat maanna
isumaqatigiissutaasut taama
| amerlatigitillugit.
| - Qarasaasiaqarfimmi
5 pisortaagallartutut atorfeqar-
3 simagaluaruma qulassan-
< ngikkaluarpunga. Maanna
oqallisigisarput pinngitsoor-
tinneqassagaluarpoq.
- Erseqqissunik malittaris-
assaqartariaqarpugut, siunis-
sami kammalaasersomemik
pasillemeqartassanngikkutta.
Inatsisartunut ilaasortaq Anders Nilsson Atassummeersoq isumaqarpoq, »isumaqatigiissutip
assigigaa ingasavissumik kammalaatigiinniameq«. Taamaattumik sulissutigiumavaa
naalakkersuisut pisussaaffilemeqassasut ajomanngippat pilersuisunit ataatsimik
amerlanerusunit neqeroomtinik pissarsiniamissamik.
Landstingsmedlem Anders Nilsson, Atassut, siger, at »aftalen ligner kammerateri af værste
skuffe«. Derfor vil han arbejde for, at landsstyret pålægges pligt til at indhente tilbud hos
flere end én leverandør, hvis det er muligt.
Ingerlatsinermik tapersiinermi isumaqatigiissut
qularnaarisoq Inu:IT-ip ukiumi tulliuttumi 2
millioner koruunit pallillugit kaaviiaartitsinissaanik.
Driftsstøtteaftalen, der sikrer Inu. IT A/S en
omsætning tæt på to millioner kroner, i hvert fald
det næste års tid.
Isumaqatigiissut
Ingerlatsinermik tapersii-
nermi isumaqatigiissum-
mi namminersomerullu-
tik oqartussat qarasaasi-
aqarnermut immikkoor-
tortaqarfiat ima pisus-
saatippoq:
• qaammammut minner-
paamik nal. akunnerini
175-ini siunnersuiner-
mut ikiuunneq. 1. sep-
temberip tungaanut nal.
akunneranut 650 koruu-
ninik akeqassaaq. 1.
septemberip kingorna
nal. akunneranut 700
koruuninik akeqar-
tinneqassaaq. Ualikkut
sisamat kingorna, sap.
akunnerisa naanerini
nalliuttunilu nal. akun-
neranut 975 koruuninik
akiliisoqartassaaq, 1.
septemberillu kingorna
nal. akunneranut 1.050
koruuninik akiliisoqar-
tassaaq.
• Nuup avataani siunner-
suineq minnerpaamik
nal. akunnerinik arfi-
neq-pingasunik akiler-
neqartassaaq. Tamatu-
ma saniatigut angala-
nerni aningaasartuutit,
akunnittarfimmi ineqar-
neq ilanngullugu, nam-
minersornerullutik o-
qartussanit matussutis-
sinneqartassapput. Ta-
matumunnga atatillugu
ullormiaqartitsisoqas-
saaq.
• Nalinginnaasumik suli-
nerup nalaani nal. akun-
nerata ataatsip ingerla-
nerani kukkunemik nas-
saarniarnermi minner-
paamik nal. akunneri
marluk akilemeqassap-
put, nal. akunneranut
975 koruuninik akilii-
soqassalluni. Nal. akun-
nerisa sisamat ingerla-
neranni kukkunemik
nassaarniarnermi nal.
akunneranut akiliutigi-
neqassapput 650 koruu-
nit, ulluinnarni ualikkut
sisamat kingorna, sap.
akunnerisa naanerini
nalliuttunilu nal. akun-
nerini arfinilinni kukku-
nemik nassaarniarnermi
nal. akunneranut akiliu-
tigineqassallutik 780
koruunit.
• 1. januar 2000 aallar-
nerfigalugu nal. akun-
neranut akigitinneqartut
Inu: IT-imit namminer-
mit 3 procentimik qaf-
fanneqarsinnaapput.
• Ingerlatsinermik taper-
siinermi isumaqatigiis-
sut 1. august atuutilis-
saaq, 1. april 2000-ip
tungaanut atuutissallu-
ni. Tamatuma kingorna
isumaqatigiissut qaarn-
matinik pingasunik pif-
fissaliilluni atomnnaar-
sinneqarsinnaavoq,
qaammatip naanissaa-
nut atuuttumik. Taa-
maalilluni isumaqatigi-
issut qaammatini aqqa-
nilinni atuussinnaavoq,
30. juni 2000-ip tu-
ngaanut.
• Taamaalilluni isumaqa-
tigiissut naleqartussaas-
saaq 1,5 aamma 2 milli-
oner koruunit akoman-
ni, kisiannili aningaasat
2 millioner koruunit
sinnerluarsinnaavaat.
• Inu: IT-ip taamaallaat
pisussaaffigaa sulianik
ilisimasaqarluartunik
sulisoqamissaq.