Atuagagdliutit - 19.08.1999, Qupperneq 14

14 -TORSDAG 19. AUGUST 1999
ATUAGAGDLIUTIT
Nunani issittuni atisarineqartartunik Leif Vanggaard ilisimasaqarluartuuvoq. Qaammatip tulliani Leif 64-iliissaaq. Uani suli ataatsimik
Uani uumaniamissamut atisarsuit qimerloorpai. ukioqalinngilaq.
Leif Vanggaard er ekspert i beklædnings-genstande i arktiske egne. / næste måned fylder Leif 64 år. Her ses han som knap
Her er han ved at inspicere en ny overlevelsesdragt. et-årig.
ILI SI M ASAQAR LUARTOQ
Alapernaarsuisuni Sirius-imi Leif Vanggaard ukiuni 28-ni nakorsaaneruvoq,
issillu timimik sunniisarneranik nunarsuarmi ilisimasalinnut pingaarnernut ilaalluni
LEIF VANGGAARD
tamerat. Qerunnerit 95 pro-
centii assaat inuaanni isik-
kallu inuaanni aallartittarput.
Tallini nissunilu kissassuseq
plus 7 grademut killikkaa-
ngat mianersoqqussut siulleq
takkuttarpoq - misigisima-
saarunneq, timilli kissassusia
nalinginnaasarpoq. Tassani
mianersoqqussutit takune-
qarsinnaalersarput. Taamaat-
tumik timi kissassimatiinnar-
tariaqarpoq. Taamaanngip-
pat qerunnerit malugineqar-
sinnaajunnaassapput. Pi-
ngaartumik isikkat mianer-
suutigisariaqarput. Kaasi-
maarluni assaat kissassima-
tinneqarsinnaapput, isikkalli
taamaallaat kissassimatin-
neqarsinnaapput soorlu pis-
sissaamikkut.
- Timi kissassimatinneqar-
sinnaajunnaarpat, taamalu
32-33 gradenut apparluni,
taava qarasaq sunnerneqar-
tarpoq. Erseqqissumik eqqar-
sartoqarsinnaajunnaartarpoq
taamalu aalajangiisoqarsin-
naajunnaarluni. Aamma ta-
korluuisoqalersarpoq. Eq-
qortumik eqqarsartoqarsin-
naajunnaartarpoq. Soorlu ti-
mip iluanut kiviartuinnarlu-
ni. Tamatumani piumassuseq
pingaaruteqarnerpaavoq.
Tunniutiinnaraanni inger-
laannaq toqusoqassaaq. Aki-
uunniaraannili sivisuumik
inuuniartoqartarpoq, nagga-
taagulli misigissuseerukkiar-
tortoqartarluni, Leif Vang-
gaard oqaluttuarpoq, pingaa-
rutilittut erseqqissaatigalugu
uummarsaaneq eqqortumik
pisariaqartoq, taamaanngip-
pat inuuneq annaaneqassam-
mat.
Uummarsaaneq
- Inummik imaani ipisoqarsi-
matillugu qaqutiguinnaq ti-
mip nillertissimanera malu-
gineqartarpoq. Timi suli nil-
lertinngitsoq ipisimasarmata-
Annikitsumilluunniit puaat
imermik immersimagaangata
periarfissaq annikitsuinnaa-
sarpoq.
- Taamaattumik pingaaru-
teqarpoq isissimagaani qa-
noq iliortoqartamera. Inuus-
sutissarsiutigalugu naluttar-
tut misissuiffigineranni paa-
sineqarpoq nal. akunneranit
ataatsimiit marlunnut imaani
nillertumiittoqarsinnaasoq,
aallaqqaataani eqqissisima-
niaraanni anersaartornerlu
naalakkersorlugu, inuilli
ingerlaannaq nalullutik aal-
lartittut sukkasuumik aju-
naart artut.
- Inuk issimit ajunaarsima-
soq uummarsassagaanni ta-
manna maleruagassat eqqoq-
qissaartut malillugit pisaria-
qarpoq, taamaalilluni timip,
Arktisk Institut-imi allaffim-
mi allaffiup nerriviusap qaa-
vaniipput arsaajaaviup iluani
pujortaatit atoriaannaat, tar-
rarsorfigalugit atuagaasiviup
sikaaviup atuakkanik Kalaal-
lit Nunaannut tunngassuti-
linnik amernik qallersimasu-
nik imallup igalaavi. Leif
Vanggaard 63-inik ukiulik
issiavimmi issiavoq pujor-
taammik kimmiarluni. Pujor-
taatini orianngisaannangajat-
tuuaa, ukiorpassuarnilu pu-
jortaatitortuusimavoq. Na-
korsap ukiuni 28-ni alaper-
naarsuisuni Sirius-imi nakor-
saanerusimasup, issillu timi-
mut sunniisarneranik nunar-
suarmi ilisimasaqarnerpaa-
nut ilaasup, nammineq eq-
qaamanngilaa taamatut ilor-
risimaarnartumik navianartu-
milli qanga pissuseqalersi-
manerluni. Immaqa inunngo-
rama pujortaateqarpunga,
Leif illarluni oqarpoq, nutsa-
nilu saattut attorlugit, avata-
ngiisaasut kiinaanut eqisalut-
tumut kajortumut isaanullu
taartunut.
Leif Vanggaard 1966-imi
Sakkutuuni Imarsiortuni sak-
kutuujulerpoq, ukiunilu ki-
ngullemi amerlasoorpassuar-
ni sakkutuut imarsiortut na-
korsaannut pisortaalluni,
kommandør-itut ateqartinne-
qarluni. Kisianni soraarnin-
ngorneq nakorsap timip pisa-
taasalu sulisaasiannik ilin-
niarsimasup nuannarinngi-
laa, taamaattumik ullumikkut
Arktisk Institut-imi Køben-
havn-imiittumi sulivoq, uki-
ut ingerlaneranni qallunaat
Kalaallit Nunaanni sulisarsi-
manerannik uppernarsaatis-
sanik pingaarnertut nalunaar-
suiffiusumi. Tamatumunnga
atatillugu issip timimik sun-
niisameranik suli ilisimatu-
sarpoq, nunanilu tamalaani
ilinniarnertuut atuarfiini ag-
gersakkatut ilinniartitsisuu-
sarluni.
Saqisuaqqatut
Immaqa sakkutuujunermi
ukiut amerlaginarput. Imma-
qali tamanna inooriaaseraa.
Tassami inuunermini atuga-
risimasani imaaliallaannaq
oqaluttuariumanngilai.
- Naamik, pingaaruteqan-
ngillat allanillu soqutigine-
qarnaviaratik, peroriartorsi-
manera ilaqutarisaalu tusa-
gassiortumit apeqqutigine-
qarmata akivoq. Paasivarpul-
li angutaa imerniartarfiute-
qarsimasoq, arnaalu cand.
mag.-iusoq. København-imi
Østerbro-mi Sortedamsdose-
ringen-imi peroriartorpoq,
qatanngutini Ole aamma
Finn ilagalugit, Krebs Skole-
mi atuarluni, tassanilu ilin-
niarnertuunngorluni oqaatsit
qanganitsat pingaarnertut
sammisaralugit.
Leif inuusuttuunermini
naalattuinnaasimanngilaq,
allamut aallarusunneq misi-
gisaqarusunnerlu inuunerani
pilerinartuummata.
- 14-inik ukioqarlunga qi-
maavunga, saqisuaqqatut
umiartulerlunga. Akuller-
suarmi ukioq ataaseq umiar-
torpunga, aalajangerlungalu
Umiartortunngomiat Atuar-
fianni atualerniarlunga. Ki-
siannili isaruaqarama atua-
lersinnaanngilanga, Leif oqa-
luttuarpoq, tamatumunnga
taarsiullugu Østerbro-mut
uterluni atuaqqilerlunilu.
Akkaava Thorvald Søren-
sen-imik ateqarpoq, ilisima-
tuujulluni København-imilu
Botanisk Have-mi pisortaal-
luni. Naasorsiuutut Kalaallit
Nunaannut arlaleriarluni
angalasarsimavoq, tassan-
ngaanniillu Leif-ip naasor-
siomeq nunanillu issittunik
soqutiginninneq kingornup-
paa. Taamaattoq nakorsan-
ngornissaq soqutigineruaa.
Issip sunniisarnera
- Nakorsanngorpunga inun-
nik sullissinerummat, uan-
nullu nakorsaaneq tassaan-
ngilaq ullaakkut arfineq-pi-
ngasuniit sisamat tungaannut
sulisarneq, inooriaaserli, Leif
oqaluttuarpoq, nakorsatut
atuareerluni Forsvarets Jæ-
gerkorps-imi nakorsanngor-
toq.
- Inuk soqutigiuaannarsi-
mavara, sakkortuumillu piso-
qartillugu qisuariartarnera.
Taamaattumik ukiorpassuar-
ni inuup issimit sunnemeqar-
nermini qisuariartarneranik
atisallu pingaaruteqameran-
nik ilisimatusarsimavunga,
Leif oqaluttuarpoq, ilisima-
tusarnini aallartilluarlugu
1967-imi Kalaallit Nunaan-
nut aallarami, taamanikkut
alapernaarsuisut pisortaat
Mogens Guldbrandsen aap-
paralugu. Tassani timip pisa-
taasalu sulisaasiannik ilin-
niameq ilaqartippaa suliner-
mik, taamalu alapernaarsui-
sunut Sirius-imut ilaasartut
atisaasa ilusilersomeqamerat
peqataaffigalugu.
- Atisat sananeqaataat 25
procentiinnaapput, ilusiler-
sornerat 75 procentiulluni,
nunami issittumi atisanik na-
leqquttunik pilersitsissagaan-
ni. Taamaattumik atisat tu-
niniarneqartartut ilarpassui
iluamik atorsinnaanngillat.
Malunnaatigaat tuniniarne-
qamissartik, iluamilli atome-
qarsinnaanatik.
- Inuup timaa kissarsuum-
mut assinguvoq. Qasuerser-
tilluta kissameq 100 watt pi-
lersittarparput, nukersortillu-
tali 500 watt pilersittarlugu.
Tassa pigisatuarput, taamaat-
tumik atisat timittalu eqqor-
tumik aalatinnissaa pingaa-
ruteqarput. Kissameq sinne-
ruttoq katassinnaasariaqar-
parput kiaguleqqunata. Ati-
sat ilusilersomeqamerat eq-
qortuusariaqarmat.
- Eskimuut atisatoqaat atu-
gassarisaasunik atorluaane-
ruvoq. Imaanngilarli atisat
taamaattut kikkunnut tama-
nut naleqquttuusut. Canada-
mi misissuinerit takutissima-
vaat eskimuut allaanerusu-
mik kiagoriaaseqartut.
Qerunnerit
- Ilisimatusarninni pingaartu-
mik soqutigisimavara tallit
nissullu issimit sunnemeqar-
ISSIP SUNNIISARNERANIK