Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 19.08.1999, Blaðsíða 20

Atuagagdliutit - 19.08.1999, Blaðsíða 20
20 • TORSDAG 19. AUGUST 1999 ATUAGAGDLIUTIT Eqaloqarfinni mingutsitsineq akuersaameqarsin- naanngilluinnartoq! Allattoq, Jørgen A. Hansen Una eqqartugassara isuma- qarama nipangiutiinnarne- qarsinnaanngitsoq aammami aalajangersakkanik unioq- qutsitsimmata matumuuna saqqummiukkusuppara. Qangatsianngorpoq angal- latitaarnitta kingornali aala- jangersimasumik eqalunniar- tarfittaarsimavugut allanit- taaq ornigarneqarluartartu- mik. Tassani pinngortitar- suaq assut alianaatsuuvoq, ornigarneqarluartarneralu eqqarsaatigalugu eqqilui- tsuusutut oqaatigineqarsin- naalluni. Ornittaleqqaaratsi- gulu ullorlu manna tikillugu imatut kusanaatsumik taku- saqarnikuunngilanga, ki- ngullermik »takusapajussua- ra« eqqaassanngikkaanni: Ulloq sulinngiffeqarnissar- put erinigalugu ornissimasar- put nallermat taasungaasiit eqalunniarfinnaatsinnut sila- gissuugaa aallarpugut. Assut ullukkut kiattalersoq. Tuper- finnaatta ataatigut tikilluta tipimik sungiusimanngisan- nik naasaqarpunga. Tulalluta pisattavut nioorariarlugit tu- perfissatsinnut sissap unga- sinngisaanut majuussulerlu- git allat takoqqunngillat ni- viukkat »miliaartit« (amerla- naarunaraluarpakka) eqqaa- viup puussaata qiteqqulluni imallip nunap qaaginnaaniit- tup eqqaani »nuannattut«. Eqqaa tipeqaqaaq, kingor- nalu paasivarput »eqalunni- at« (isaasalerpara) arlaata eqaluit erlaviinik perlukui- nillu taanna eqqaavigisima- gaat, kingornalu qimaannar- lugu. Soorunami taanna tip- passimavoq, quperlunillu qa- laartuusiinnavissunik ulik- kaavilluni, asumi qimaanna- gaq- Aammattaaq akuersaame- qarsinnaanngilluinnartumik takugujugut, tassa puussiar- suup ungasinngisaani eqaluit aalisakkallu arlariit immata, ullullu taakku kiattaqimmat soorunami aamma taakku tippassimapput. Allatummi ajomaqimmat, aamma taamaattussaammat, taakku matooruppavut. Sakkortugineqassagalua- rumaluunniit oqarusuppunga inuit taamaattut eqallisarfin- nut omiguttanngikkaluarunik ajunnginneruvoq, pinngorti- tarsuarmi taama ittumi eqqi- luisaarneq aatsaat ilikkaru- nikku omiguttalerumaarput! Illoqarfimmisuut maangaan- naq tamakkunani eqqaaffiun- ngilaq. Qulaani eqqaasakka ajortinnerusimagaluarpata taamalu maangaannaq sia- ruaallutik takorloomeqarsin- naavoq taama eqalunniartar- fik qaqugumorsuaq eqalue- russimassagaluarmat. Mannalu iluatsillugu eq- qaasitsissutigerusuppara kommunet aalajangersaga- qarmata, soorlu ima allassi- masunik: »Aalisakkat perlu- kui kuunnut, tatsinut nuna- mulluunniit iginnaveersaar- neqassapput, sapinngisamil- lu eqqagassanut ilanngullugit nunanut matoorunneqassal- lutik ikuallanneqassallutil- luunniit ulittamerup angusin- naanngisaanut«. Aammat- taaq aalajangersakkani allas- simavoq unioqqutitsisut aki- liisitsinermik pineqaatissin- neqarsinnaasut. Naggataagut inassutigeru- sunnarpoq pinngortitami taa- matut »soqutigittaatsigisu- mik« iliortarneq unitseqqul- lugu, uumasut pinngitsoor- sinnaanngisavut nungussan- ngippata! Aasivimmik Allattoq, Jakob Amossen Aasivik '99 Aasisunit nali- lemeqarpoq nuannerluinnar- tumik pitsaalluinnartumillu aaqqissuunneqarsimasutut, naak aaqqissuussisussatut ti- gusisimasut qaammat sinni- laaginnarlugu aaqqissuussi- nissamik periarfissaqarsima- galuartut. Taamaakkaluartor- li aaqqissuussisut nassueru- tigaat aaqqissuussineq suli pitsaanerusinnaagaluartoq, tamannalu aaqqissuusseqa- taanissamut ilinniarfiulluar- simasoq. Aasivillu kalaaliminissaa- leqiffiunngeqisoq kalaalimi- nertuunnermik naggaserne- qarpoq, erinarsoqattaarne- qarlunilu. Qatanngutigiit Bo- lethe Davidsen aamma Jo- hansine Knudsen Aasiviup ingerlanerani erinarsorput ni- pilersorlutillu, taakkulu aliik- kusersuilluarsimasut nagga- taamik appisimaarput. Aasisullumi ilaasa maqaa- sivaat Aasiviup oqalliffiusar- nerujussua, taamalu ippin- nartunik tikkuusseqataasar- nerata qimakkiartulemeqar- nera, naak aamma oqalliffiu- galuartoq. Aasivik '99-ip il- lersuisua, borgmester Jens Lars Fleischer, pakatsisiman- ngeqisoq naggataarutaasu- mik qujassummik inuulluaq- qussummillu oqaaseqarpoq. Ilaatigut ukioq 2000-imi Uummannap kommuneani Aasiveqaqqinnissamut peqa- taanissamut piumassuseqar- luni qilanaalereerlunilu. Aasineq nalilerneqareer- mat nalunaaqqutaq ualikkut qimanneqarpoq inuulluaqqo- qatigiinnermik aallaasinillu eqqamermik. Aasivik '99-imi »Meeqqat Ulluat«-nut tulluartillugu Ja- kob Kruse Uummannameer- soq ima taalliorpoq: Ikiunnga: 1. Misigilerpunga asaneqar- lunga naliliineq nuannaartuarlunga anaanamit ataatamit pilluartitaallunga, ilumut inuunera nuanneq. 2. Allilerama misigilerpunga soorlu millisoq asaneqarnera. Ullaakkut allanut qimanne- qarlunga paaritinneqartalerpunga, pilluameralu millivoq. 3. Allinerulerama atualer- punga nuanneraluarpoq aamma taanna, kisiannili anaanaga ataataga pingaartikkaluaqigikka soqutaassusera millisimavoq qimanneqartuaannalerama. 4. Suunuku taakkua pinga- aqisut imigassaq, ikiaruu, banko- bingo uannit pingaarneroqinerlutik. Ilumut anaana ataata kukku- lerpusi uanga siunissara takoriarsiuk! 5. Atuareersimallunga angerlaraangama kiserliomeq misigisaqaara. Naak anaanaga, naak ataata- ga aappaa bingoriareerpoq aappaalu qaaqqusaanikuullu- ni. 6. Taamatut ingerlaginnarut- ta ikioqatigiinnata tamatta ilaqutariissuserput aserussa- voq. Qaa! Ikioqatigiilluta ataqatigiilluta tamatta siunissaq pilluarfigitigu. 7. Qaa anaanaga ataataga inuiaqatikkalu tamatta perorsaqatigiitta. Kukkunivut piiartarlugit, siunissara pingaarteqisara, allatut ajunnginnerpaamik peror- usuppunga. Det er altid godt med ekstra penge... AfAleqa Kleinschmidt, Nuuk ...Men hvis de skal hentes fra lavindkomstgruppen, vil jeg helst melde pas. Vores barn får ikke børnetilskud, og trods det, kan jeg og min mand sagtens forsørge det, da vi er lidt bedre stillede end lavindkomstgruppen. Vi har aldrig savnet børnetilskud- det, og vil heller ikke komme til at gøre det, med mindre vi pludselig mister noget af ind- komsten. Det kan godt være, at de forældre, der har sam- me indkomst er enige med mig. Det ved jeg ikke. Det er svært at forstå, hvil- ken grundlag Mikael Peter- sen havde haft, da han lavede sit forslag. Jeg ved ikke, om han har mindreårige børn, men jeg kan få mistanke over, at han har tænkt på sig selv med sit forslag. Han må da tjene meget som landssty- remedlem, og har derfor ikke ret til børnetilskud. Jeg kan personligt ikke gå ind for for- slaget, fordi jeg ikke mener, at det vil gavne nogen steder, tværtimod. Desuden har flere været fremme med, at de børn, der ikke har ret til børnetilskud kan misunde de børn, der får tilskud. I forbindelse med det, vil jeg sige, at det netop er vores pligt som forældre at forklare børnene, hvorfor andre børn får børnetilskud. Børnene forstår meget mere, end vi regner med. På baggrund af ovenståen- de, vil jeg opfordre politiker- ne at bruge tiden til at tale om alvorligere problemstil- linger i stedet for at bruge den til forslag, der i forvejen er dødsdømte på grund af flertallets meninger. Og det er dette forslag, som både IA og flere af hans egne parti- fæller er imod. Meeqqanut tapit aammaarlugit Af Ruttsi Lynge Lennert, Kattusseqatigiit Ulluni makkunani meeqqa- nut tapit eqqartorluameqar- punaasit, tassani meeqqap piginnaatitaanerata pingaar- tinneqannginnera ersereerlu- ni. Meeqqanut tapit eqqartor- neqartillugit meeqqap siunis- samini qanoq inissisimanera takorloorneqarpasinngilaq, tassa aningaasaqqortunerit meeraat, aningaasarissaaree- qisuni peroriartortut kisimik suli atugarissaarnerulissaner- pat? Aningaasakinnerillu meerartaat atukkamikkut suli ajornerusunik atugaqalissa- nerlutik, allaat atisarlunneru- lissallutik? Piffissaq ungasinnerusoq takorloorsinnaagaanni, pit- saanerpaamillu angusaqassa- gaanni meeqqap inuiaqatigiit akomanni inerisaleruttorfis- samini ilinniagaqamissaa, i- neqalemissaa, allaallumi pi- lersuilemissaa eqqarsaatiga- lugit ajunnginnerpaassaaq, meeqqat tapisiaannit ani- ngaasanik illikartitsisale- raanni. Assersuutigalugu meeqqamut ataatsimut tapi- siat 10 procentiinik, meeq- qap inuttut normua atorlugu ilineqartartunik. Taamaalilluni meeqqap 18-inik 21-nilluunniit ukio- qalemerminiit aningaasatigut inissisimanera aalajaanne- rulissaaq. Ilinniagaqarniaru- nilu initaarnerminiluunniit aallarniutissaqalissaaq pit- saasumik. Taava sutigut tamatigut i- siginiarneqaratik ingerlalis- sagaluarput, aningaasat a- merliartorneri tapiinermut aalajangiisuunatik, soorlu i- linniamertuunngomiarluni i- linniagaqalernermi naliliis- sutaanatik. Takorloorlugu ukiut 20-t i- ngerlanerini pitsaasunik ta- kussutissaqalersinnaavoq. Soorunami aamma kipunga- sunik illuatungeqarsinnaap- put, tamakkuli taamanikkus- samut ilinniutaajumaarput. Meeqqat inuusuttunngomer- minni ullumikkumiit periar- fissagissaamerujussuussaga- luarput. Maannami takuin- narsinnaavarput namminer- somerulemitsinnit ukiut 20-t qaangiunnerini inuusuttut qanoq atugaqamersut. Ani- ngaasaateqartoqanngilaq, i- nissaaleqipput, ilaatigut ilin- niagaqamissaminnut akissa- qanngillat, ilinniagaqamersi- utit ulluinnami akiligassanut amigarmata. Uanga, Ruttsi Lynge Len- nert, inuiaqatigiit ineriartor- neranni ukiut 20-t missaan- niittuni peqataareersutut, meeqqat tungaasigut iluarsii- soqassappat takorloorumi- namerutippara, taamatut ili- uuseqamerup ajunngitsumik kinguneqamissaa. Aningaa- seriviit iluaqutigissavaat, meeqqallu kontoisa imaat u- kiuni 18-ini 21-niluunniit emiorlutik amerliartussapput. Kattuffiit oqaasissaqaqataapput All. Jess G. Berthelsen, SIK- p siulittaasua Ulluni makkunani meeqqa- nut tapisiat tupinnanngitsu- mik tusagassiutitigut sammi- neqarput, tamatumunngalu tunngatillugu Mikael Peter- sen augustip 16-iani ullup qeqqanut radioaviisikkut tut- siuppoq, kattuffiit assigisaal- lu oqaasissaqanngitsut. Siullermik una ilumoortoq tassaavoq, Mia uagutsinnut tusamiaasimammat aammalu tusamiaanera aallaavigalugu akissuteqarfigisimagatsigu. Tusarniaanerummalli tusa- gassiutinut tusarniaataanut tunngasunik soorunami nalu- naaruteqarsimanngilagut. Kisianni ullup qeqqanut Miap oqaaseqamera tusare- erlugu tusarniaassutaanut akissutitta assilinera matu- muuna ilanngullugu ilissin- nut nassiupparput. Tassami Mia-p tusagassiutinut oqaa- seqamermini ilisimatitsissu- tigimmagu kattuffiit assigi- saallu oqaasissaqanngitsut, i- natsisartulli taakkuusut kisi- millusooq oqaasissaqartut. Aap, soorunami ilisimaa- raarput Inatsisartut taakkuu- sut ulluinnami inatsisiliortut, tamannalu soorunami qini- gaammata Kattuffimmin- ngaanniit ataqqivarput. Taa- maattorli soorunami inatsi- sartut taakkuupput qinersi- sartut sinnerlugit issiatitat, aammalu soorunami taakkua qinersisartut ulluinnami kis- saataat aallaavigalugit toq- qammavigalugillu ingerlani- artussaapput, naak ilisimaga- luarlutigu ilaatigut sooruna- mi inuiaat mamaagisaannik aalajangertariaqartartut. Taamaattorli oqarnera; kattuffiit oqaasissaqanngitsut assut akueriuminaappoq. Tassami sulluni taava kattuf- finnut 8000-inik ilaasorta- limmut tusamiaassava, illua- tungaatigut kattuffiit allallu oqaasissaqannginnerarlugit uparuartuiniaruni. Taamaattumillu paaseru- sunnassaaq siunissami kat- tuffinnut allanullu tusamiaa- samiamersoq, imaluunniit si- unissami tamanna ileqqoq tusamiaasameq taamaatinni- ameraa. Taamaattoqassappat periarfissat allat atorlugit sunniuteqamiartassagatta. Kiisalu paaserasunnassaaq maannakkut naalakkersuisut ilumut politikkerilersimane- raat kattuffiit allallu qinersi- sartut oqaasissaqanngitsutut isigilerlugit, tamannalu poli- tikkerilersimappassuk assut maannakkut naalakkersuisut toqqissisimananngitsumik i- nissisimalersimapput.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.