Atuagagdliutit - 19.08.1999, Page 15

SISAMANNGORNEQ 19. AUGUST 1999 • 15
GRØNLANDSPOSTEN
1970-ikkut ingerianeranni Leif piniariartarfitoqqami isersimasoq.
Leif ved en gammel fangsthytte tilbage i 1970-eme.
tallit nissullu kissassusiat
assigiinngippallaaleqqunagu.
Pitsaanerpaavoq uummarsar-
neqartussaq imermut 45 gra-
denik kissassusilimmut ikip-
pat, nissuni, assani tallimilu
ataat kinillugit - kissassuseq
taamaattoq anniamerup am-
mut killigaa. Ajomanngippat
inuk tæppenik poortorneqas-
saaq, taamaalilluni inuk ilua-
niit kissakkiartorsinnaaqqul-
lugu.
- Iliuuserineqarsinnaasoq
ajomerpaaq tassa tagiartui-
nikkut aap kaavinnerata aal-
larteqqinniarneqamera. Taa-
maalilluni nillertoq kissartor-
lu naligiilissapput, toqumillu
kinguneqarsinnaalluni. Aam-
ma taama pisoqartarpoq inuk
qiiasorujussuaq illumut kiap-
pallaamut eqqukkaanni. Ar-
laleriarluni inuit annaanne-
qarsinnaagaluit taamaalior-
nikkut toqusoorutigineqar-
tarput, Leif Vanggaard oqar-
poq.
Najugaqarfiit inukitsut
Alapernaarsuisunut Sirius-
imut nakorsaanertut sioma-
gut kommandør-iusimasoq
arlaleriarluni Kalaallit Nu-
naanniittarsimavoq. Katillu-
git ukiut tallimaat avillugu.
Suna tamaat angalasimavaa,
pingaartumik Tunumi, Siri-
us-ip aallaaveqarfiani, Dan-
mark-ip oqartussaaneranik
isumaginniffimmi, Ittoqqor-
toormiinit Thule tikillugu.
- Kitaani Tunumilu pin-
ngortitaq immikkut kusanas-
suseqarpoq. Kitaa nerumin-
neruvoq, Tunumi pinngorti-
taq alianaatsorsuulluni. Tunu
aamma soqutiginaateqarpoq,
tamaani inuit ikittunnguit
ataatsimut inooqatigiittaria-
qarput silasiorfinni alaper-
naarsuiffimmilu Sirius-imi.
Tamanna eqqarsartaatsikkut
immikkut pissuseqartitsisar-
poq. Inuit imminnut ilikkar-
luinnartarput, pissutsillu taa-
maannerat alutorisarsima-
qaara.
- Amerlasuut isumassap-
put sulineq kiserliornartuu-
soq, inuunertilli taamatut mi-
sigisimaneq ajorpaat. Ala-
pernaarsuisuni Sirius-imi
ulapittuaannartuupput, sila-
siorfinnilu sulisut immikkut
inuuneqarput. Silasiorfimmi
sulisoq ilaanni aperaara ki-
serliomannginnersoq.
- Naagga, nakorsaq. Sila-
siorfimmi maani arfineq-
marluuvugut. Tamaasa ilisa-
risimalluarpakka. Illit qassit
ilisarisimavigit?
Allanit
pingaarnerunngillat
Alapernaarsuisunut Sirius-
imut nakorsaanertut Leif
Vanggaard-ip peqataaffigi-
sarpaa alapemaarsuisunngor-
niartut toqqarniartarnerat.
Ukiut tamaasa qinnuteqaatit
50-t missaat tiguneqartarput.
Taakkunannga arfineq-mar-
luk/arfineq-pingasut tigune-
qartarput, piffissallu ingerla-
nerani agguaqatigiissillugu
marluk taamaatiinnartarput.
- Inuit peqqissut ujartarpa-
vut. Allanit pingaamerusutut
imminnut isigissanngillat
imaluunniit imminnuinnaq
eqqarsaatigissanatik. Tamik-
kut peqqissuussapput, pisor-
tatullu pissusilersortut pina-
veersaartarpavut. Atorfissa-
qartippavut pissutsinut na-
leqqussarsinnaasut allanillu
suleqateqarsinnaasut. Tama-
tigut marluk qimusseqatigiit-
tarput, iluaqutaanngilarlu
aappaa aapparminit sunniu-
teqamerussappat, Leif Vang-
gaard oqaluttuarpoq, suli-
nermi nalaani Sirius-imut ti-
keraartartoq aasakkut ukiuk-
kullu.
- Danmark-imi qullersa-
qarfik ajutoortoqassatillugu
illersuisut pissuseqarneru-
voq. Taamaattumik pingaa-
ruteqarpoq pissutsinut malin-
naajuamissaq inuillu qanoq
innerannik ilisimasaqartuar-
nissaq. Sirius-imi alapemaar-
suisoq ukiuni marlunni suli-
sarpoq, taamaattumik eqqaa-
masinnaasai killeqarsinnaap-
put, Leif Vanggaard oqalut-
tuarpoq, isumaqarluni Sirius-
imiittarneq sivisunerusaria-
qanngitsoq.
- Sirius-imi alapernaar-
suisut ajunngitsumik atuga-
qarput. Piumasatik tamaasa
pisinnaavaat, allamilu inuu-
nermit allaanerusumik inuu-
neqarlutik. Suut tamarmik
pilersaarusiomeqarsimapput.
Taamaattumik ukiuni amer-
lavallaani sulisariaqanngil-
lat. Inuusuttuuppummi, taa-
malu inuiaqatigiinnut paasiu-
minaatsumik aaqqissuun-
neqarsimasunut uteqqinnis-
saat eqqarsaatigalugu sivi-
suallaamik peqanngitsinne-
qartariaqanngillat, sungiun-
niartussaammatigit allakka-
nik ammaasameq ulluinnar-
nilu pisartut allat.
Allattoq, Christian
Schultz Lorentzen
Leif Vanggaard ullumikkut Hellerup-imi najugaqarpoq Øre-
sund-imut isikkivilimmi. Isikkivilli kisiat naammaginngilaa.
Nuannarisaraa umiatsiaaqqamik laser-ilimmik angalaneq.
Leif Vanggaard bor i dag i Hellerup med udsigt til Øresund.
Men han nøjes ikke kun med udsigten. Han er også en ivrig
laser-jolle-sejler.
AG-p aaqqissuisua Vanggaard-ip aannaappaa
Leif Vanggaard-ip radiukkut
oqalugiaataa 10. marts 1972
aallakaatinneqarpoq. Tassa-
ni oqaluttuaraa timi nillerte-
rujussuarsimatillugu qanoq
pisoqartartoq.
Qiiarujussualeraanni saju-
kulaartoqalersarpoq, sajuku-
laarneq annertusigaluttuin-
nartarluni eqqumiilluinnar-
tunngorluni, timilu nillertik-
kaluttuinnaraluartoq sajuku-
laarneq milliartortarluni
naggataagullu peeruttarluni.
Tamanna navianarluinnar-
tuuvoq, ajornersaavorlu timi
»nalunaartarmat« kissarner-
mik inuulluataarnermillu.
11. marts - aallakaatitap
aqaguani - ataani atsiortoq
Nuup Akianut aqissiarniar-
luni aallarpoq, aqissemiaqa-
tigiillu sumiiffinnut assigiin-
ngitsunut niuneqarpugut. Si-
lali tassanngaannaq allan-
ngorpoq, nillertilluni anorer-
sualerlunilu taamalu aqisser-
niameq taamaatittariaqaler-
luni, taamalu unnuisariaqa-
lerlunga aput assallugu
Maalutup nalaani.
Unnuaq qiianartoq, apum-
mit assatamit anisaqattaarlu-
nga eqaarsaarlunga arpattar-
lungalu, ila qasunaq...
Ullaakkut suut tamarmik
ajunngitsutut pissuseqarso-
rinarput. Sila nprumippoq,
soorlulu seqinnersoq. Sineq-
qileraluarpunga, Leif Vang-
gaard-ip timip nillertittame-
ranik oqalugiaataa mianer-
soqqussummik »ikitsim-
mat«.
Tamatumunngalu pissu-
tissaqarluarpoq. Minutsit
45-t assorooreerlunga a-
pummi assatannit anisin-
naanngorpunga, qiianinnit
sajukulaarnera katanniarsa-
ralugu iluarsiniarsaralunga -
inuuneralu navianartorsior-
tikkunnaarlugu.
Leif Vanggaard KNR-ilu
pisuusimanngitsuuppata AG-
p maannakkut aaqqissuisua
ullaaq taanna qanganngo-
reersimassagaluarpoq. Taa-
maattumik tamarmik qutsa-
vigiarsiaqaiput.
NAMMINEO PIGISAQ / PRIVATFOTO NAMMINEQ PIGISAQ / PRIVATFOTO