Atuagagdliutit - 08.02.1994, Blaðsíða 13

Nr. 10 • 1994
73
7^tZcc<X/24Z&C&/6c£/i£r
........»■■■.i—.-|^y ....
GRØNLANDSPOSTEN
mma imaapput!
ik siunnersorti, Maniitsoq
ff mt jf v ■. J. - Æ F 5 i i
Wmn
qulaaniit ammerivimmiillu
tarajorterinerup ilusissaa
aaqqissorneqarpoq. Ammi-
nik tarajorterineq kukkune-
qareerluni aallartippoq, am-
minik ilisimaarinnittut isu-
masiorneqarata suliassin-
neqarpugut malittarisassa-
gut aalajangerluinnarsima-
sut tunngavigissallugit.
Angalaninni alapernaat-
taqaakka ammit tarajorti-
gassatut tunisat, tunitsivin-
nut pulaarlunga tigooqqaa-
sut oqaloqatigalugit, ammit
tarajortikkat ilaatigut nap-
partamiit qallorlugit, ajor-
pallaat peerlugit, inissisi-
maffiillu ajoralugit.
Ammilli tarajortikkat
ilarpassui kusanartaqaat.
Tassami tunisisut imaluun-
niit tuniniaasut piumasa-
qaatit ataqqisaqaat, tamak-
kuusarpullu amminik pit-
saasunik tunisisartut. Am-
milli tamakkua akornaniit-
tarput iluamik orsuiameqa-
ratillu errortomerluppal-
laartut, kiisalu mamimik-
kut pilattarnillit, saarlullit,
alinneqarpallaartullu.
Aamma imaakkamik
ajorpallaarput:
Amminut tarajorteriviit
nappartat plastikkiupput,
ilumikkut silaannaqalernis-
saannut illersuutitaqan-
ngitsut.
Ilarpassui seqemup saq-
qaani inissisimasut silagit-
sillugu kissamik pitarneqar-
tuartut, nappartap kissar-
nertoqisup iluani lage kissa-
tikkaangagu ammit tarajuk-
kat tamarmik kissaanne-
qartarput. Tamaakkualu
ammit pitsaassutsimikkut
assigiinngeqisut aammik
iginnermillu aniatsitsiler-
sarput lagemut akuliunner-
minik bakterissanik siaru-
arterisartunik.
Tassami lagip kimittussu-
sissaniluunniit tamaat pigi-
galuaruniuk, puisi imaanii-
tilluni amimigut nappaate-
qarsimappat bakterissat ta-
maasa toqunnavianngilai,
pingaartumik ullorpassuar-
ni seqinermi saqqartarine-
qaruni. Imaakkami ammip
pingaartumik maskinamik
suliarineqarnerani meqqui
katagalersarput, allaat
ameq akiliorneqalersarluni.
Tamakkualu ammerivim-
mi takornartarineqanngil-
lat.
Sinerissap ilaani tunisat
inissisimaffii ajorpallaa-
qaat:
Ammit tarajortikkat ajor-
pallaaqimmata tunisaajun-
naarput. Isumaqarpunga
taama oqaannarluni naam-
manngilluinnartoq. Soorlu-
mi ajortoq tunisisuinnarnut
tunngasoq. Peqquterpiat as-
sortorneqarsinnaanngitsut
ilaat aamma imaapput:
Soorlu oqareersunga ta-
rajortikkat ilaasa inissisi-
maffii seqernup saqqaaniip-
put. Ilaatigullu qaammater-
passuit allaammi ukioq sin-
nerlugu suliarineqaratik
uninngasarput. Soorlumi
aamma Kalaallit Nunaata
Ammeriviata silataani tara-
jortigarpassuit suliarineqa-
ratik ukiut arlerai seqiner-
mik kissaqisumik aasaane-
rani persarineqarlutik.
Piniartup tunisisup naat-
sorsuutiginngilluinnarpaa
ameq tunisani ajortunngor-
pat aatsaat suliarineqassa-
soq.
Ammit panertut ilarpas-
sui kusartorsuarnik suliari-
neqartarput. Angalaninni
nammineq takusarpakka
soorlu Tunumi piniartut pi-
niariartarflanni ukiisimal-
lutik, atortorissaaruteqan-
nguaratik amerpassuit tuni-
saasa kusanarluinnassusii,
ila isigisat nuannertaqaat.
Uggornartaqaarli ilaati-
gut inissisimafiiisa naleqqu-
tinngissusii. Ilaatigummi
ammit panertut tarajortik-
kallu ineerannguami ataat-
simoortarmata. Kiisalu si-
nerissap ilaani pingaartu-
mik avannaani ilaatigut
containerersuit savimemgit
amiisivigaat aasami kissan-
nertoqisut unnuakkut aala-
mik isugutsertut aqagukkut
seqinermik kissaqqinneqar-
tut amilerisartut kialuun-
niit takorloorsinnaavai
makkua ammit qanoq ittuu-
nissaat.
Ammit tunisat pitsaa-
suunissaannut sumiif-
fimmi naliliisartut pi-
ngaaruteqaqaat:
Ukiut arlaqalerput ilunger-
suutigisama ilagigaluarpaa
amminik tunisanik tigooq-
qaasut tassa naliliisartut
pikkorissartinneqartarnis-
saat. Ajoraluartumilli Great
Greenland akissaqanngin-
nerartuartarpoq.
Ullumikkut sumiifilnni
qanga amminik paasisima-
saqartut maanna utoqqalil-
lutik inuusunnerusunik
taarserneqariartulerput.
Angalasarninnilu oqaloqati-
gisarnerini assut atugarli-
uutigalugulu annikilbuuti-
gisarpaat iluamik ammip
tungaatigut Uisimasaqan-
nginnertik. Assorsuarlu
pikkorsissarnissaq pingaar-
tikkaluarlugu.
Taamaattumik isumaqar-
punga tamakkua pikkoris-
sartinnerisigut aamma am-
mit pitsannguallannerannik
kinguneqanngitsoortus-
saanngikkaluartoq.
Great Greenlandimi su-
lisut isumaannik paasi-
sassarsiorfigineqartari-
aqarput:
Ammerivimmut pulaartar-
ninni aammalu subsut
ilaannik oqaloqateqartar-
ninni paasisarpara qulliune-
rusunik suliaminnut tun-
ngatillugu oqaloqatigine-
qanngippallaartartut. Soor-
lumi ammerivim miinneru -
gallarama malugisariga.
Isumaqarpungalu suliffik
ajunngitsumik ingerlassap-
pat pingaaruteqarluinnar-
toq immikkoortortaqarfiit
sumut killinneri ajornartor-
siutillu suusut ilisimasaqa-
qatigissallugit pitsaasuu-
soq.
Neriuutigaaralu ajoqutit
pitsaaqutillu ammit pillugit
ilisimasagut paasisagullu
toqqortiinnaarnagit suleqa-
tigiinnerusariaqalersugut.
Ajortoqarpat illuinnaa pin-
nagu aammali siunnersoqa-
tigiinneq pinngitsoorsin-
naanngisarput tateqatigiin-
nikkut ajuunnginnerusun-
ngortinniassallugu, arlaata
nikanassusia ilinniagaqan-
ngitsutut isigiinnarnagu,
inuunermi tamarmi ilinni-
arfiummat.
Ukiut kingulliit amerpas-
suit ammerivimmi amerli-
galuttuinnarput pingaartu-
mik nr. 2-3-Uu ammit ajor-
tut uninnganerat sivitsori-
artortillugu suli ajornerule-
riartortussat, allaat maskin-
amik suliarineqarnerminni
imminnut akilersinnaan-
ngitsut.
Tusagassiutitigut ilaati-
gut oqartoqartarpoq ammit
ajortut igeqquneqarlutik
ikuallaannaqqullugilluun-
niit. Kalaallilli ammereriaa-
serput atorlugu suliarigaan-
ni ammit ilarpassui kamilia-
rineqarlutillu alersiliarne-
qarsinaapput, aammalu pi-
niartunut angallatissanut
atorneqarsinnaalluarput,
amimmi maskinamik qituli-
sakkat piniartut atorsin-
naanngilaat.
Immaqa ajunnginneroq-
qajaraluaqaaq kommunit
mersortarfittaanullunniit
akisunngitsumik utoqqaal-
lu illuinut unnersuunneqa-
raluarunik, piniartoqan-
ngitsugummi atorflssaqar-
teqaagut. Taava ilarpassui
iluaqutaallutik nalilimmut
atorneqassagaluarput.
Amerpassuit tunitsivis-
saqaratik eqqarneqartu-
assappat?
Ukiuni kingullerni nalun-
ngilarput piniartunut ajor-
nartorsiorneq qanoq angiti-
gisoq. Isumaqarpunga aaq-
qissuulluakkamik ibuuse-
qarniartariaqalersoq.
Sinerissap ilaani ammi-
nut qapiarfittalimmik am-
meriveeraqaleraluarpat am-
mit nutaatillugit qapiarlugit
errorlugit panertiterlugillu,
tamakkualu Kalaallit Nu-
naata Ammerivianut inger-
laqqittussanngorlugit. Qu-
larnanngitsumik aatsaat
ammit erisaaliassat pitsaa-
sut, natsiit amiinik amerin-
nerungaartut pineqartalis-
sagaluarput.
Soorluuna sinerissap qi-
terpasissuani ammerivin-
nguamik qapiarfittalimmik
pisaartariaqaraluartoq pini-
artut tunitsivissaqameru-
lernissaat anguniarlugu.
Ammilli panertut ajortuinnaanngillat, ammit ilarpassui pitsaalluinnartumik suliarineqar-
tarsimapput, tamakkualu takussutissaasaiput piniartut tunisassiaminnik ataqqinnittut,
nuliaasalu pikkorissut suliaat. Tunisassiatik tunngavippiaasigut ilisimaaralugit naak
suliaq oqitsuinnaanngitsoq kalaallilli piniartup pissarsiaminik atorluaasup pitsaassu-
seq pilersitaa maligassiuvineq qaangiinnagassaanngitsoq tassaniippoq, Martha Biilmann
isumaqarpoq. (Asseq toqqorsivimmiit)
«

>-