Atuagagdliutit - 27.02.1996, Page 13

Nr. 16 • 1996
13
£u ajpajpc/é/'a. £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Nakkutigineqameq imminut ikiomeruvoq
Suleqatigiikkumassuseq pisariaqarpoq
NUUK(PM) - Pinerluuteqar-
simasunik nakkutigineqartus-
sanngorluni pineqaatissin-
neqarneq pinerluttup inuu-
nerminik paatsiveqanngitsu-
mik aaqqiinissaanut periarfis-
. saavoq, nakkutilliisoqarfim-
mi fuldmægtig Inger Kreutz-
mann AG-mut oqarpoq.
- Ikiuineq neqeroorutigi-
sinnaavarput, imminnut iki-
orsinnaanngortillugit, taa-
maattumik pisariaqarpoq pi-
nerluttup nakkutigineqartus-
sanngornermini piffissaq
naallugu periarfissaq akueri-
sariaqarpaa.
Inger Kreutzmann 1979-
imilli ukiut sisamat 1987-imi
’91-imut pinnagit nunatsinni
pinerluuteqarsimasunik nak-
kutilliivimmi sulisimavoq.
Paaqqinninnermi misilitta-
gartuujuvoq, nakkutilliiso-
qarfimmilu pisortamut tul-
lersortaalluni.
Pinerluuteqarsimasoq
pillugu politiinit pappilissat
takkukkaangata pinerluute-
qarsimasunik nakkutilliiso-
qarfik ilannguttarpoq. Piner-
luutigisap sakkortunera naa-
pertorlugu nakkutigineqar-
nissanik politiit inassuteqar-
sinnaapput, Inger Kreutz-
mann nassuiaavoq. - Unner-
luutigineqartoq pinerloq-
qaarngaarnerani eqqartuussi-
vimmut sassartinneqareeraa-
ngat aatsat takusarparput.
Assersuutigalugu Nuummi
eqqartuussisoqarpat eqqar-
tuussivimmut takkuttarpugut
unnerluutigineqartoq oqalo-
qatigisarparput nakkutigine-
qarnerullu nassatarisassaanik
oqaluttuullugu.
Fy da
GRØNNEDAL(ark) - »På
falderebet«, sådan hedder
det i det nautiske sprog, har
admiralen i Grønnedal, chef
for Grønlands Kommando,
fået tildelt et tordnende »fy«
af ministeren, en »næse«
der ingen konsekvenser har
på grund af mediebegiven-
heden sidste år vedrørende
»hønseri, klippefester og
daldåb« på flådestationen.
Med baggrund i oven-
nævnte har presseofficeren
ved Grønlands kommando-
en udsendt en pressemedde-
lelse, hvori det blandt andet
står:
-Ledelsen og besætnin-
gen på Grønlands Kom-
mando kan udtrykke til-
fredshed med, at de i bladet
»Fagligt Forsvar« fremførte
påstande om, at outrerede
ritualer blandt de værne-
pligtige fortsatte i 1995 nu
via den såkaldte 2. audi-
tørundersøgelse tilbagevi-
ses som urigtige.
Kommandoen konstate-
rer i meddelelsen, at under-
søgelsen ikke har fundet
holdepunkter for at antage,
at der mellem de værneplig-
tige er foregået handlinger,
som er strafbare efter civil
eller militær straffelov, lige-
som der ikke kan rettes mis-
tanke mod befalingsmænd
eller officerer for at have til-
sidesat militære pligter i
forbindelse med behandlin-
gen eller tilsynet med de
værnepligtige.
Forsvarsministeren har
dog fundet det utilfredsstil-
lende, at der ikke var draget
omsorg for en mere passen-
de modtagelse af de nye
værnepligtige i august sid-
ste år, .og at ikke er taget
klar afstand fra de hidtidige
ritualer, da man i juli sidste
år fastlagde retningslinjerne
for »dåb«.
Der er ikke siden midten
af august gennemført rituel-
le handlinger på stedet.
Problemet er der måske hel-
ler ikke mere, for som AG
tidligere har skrevet, så er
der ikke værnepligt person-
nel på tjeneste i Grønnedal
mere.
Iliuuseqapallato-
qartariaqarpoq
Eqqartuussineqareerpat nak-
kutilliisoqarfimmi sulisoq pi-
neqaatissinneqartorlu ernger-
lutik susoqarnissaa pillugu
oqaloqatigiinngikkunik oqa-
loqatigeeqqinnissamik isu-
maqatigiissuteqartarput.
- Nakkutiginninnerup aal-
lartinnerani oqaloqatigiiku-
laarnissaq pingaartittarpar-
put. Pingaartumik antabus-i-
tortoqassatillugu sapaatit a-
kunneranut pingasoriarluta
naapittarpugut. Aallaqqaam-
mut naapikulaameq qaam-
matini pingasuni sivisussuse-
qarsinnaavoq, kingornalu
naapeqatigiinnerit akuttortar-
lutik.
Inger Kreutzmann oqarpoq
nakkutigineqartartut assi-
giinngiijaartut. Nakkutigi-
sassat 40-gaangata marluk
assigiittanngillat. - Ilaat ajor-
nartorsiutitik misigissutsitil-
lu pillugit oqaloqatigiissuti-
ginissaat ammaffigisorujus-
suusarput. Ilaalli matoqqasa-
qaat, qanillattoruminaallutik.
- Nakkutilliisarfimmi suli-
sut nakkutigineqartoq sulif-
fissarsiorneranik, inissarsior-
neranik allatulluunniit pisor-
tanut saaffiginninnerini iki-
ortarpaat. Ilaat ingerlanerli-
oqigamik namminneerlutik
tamakkuninnga sulissuteqar-
sinnaasanngillat. Erseqqis-
sassavarpullu Pinerluuteqar-
simasunik nakkutilliisoqarfik
inissamik suliffissamilluun-
niit neqerooruteqarsinnaan-
ngimmat. Inuit qinnuteqarne-
rini taamaallaat ikiorsinnaa-
vagut. Namminneerlutik piu-
massuseqanngippata pissu-
saat aaqqinniarsarisinnaava-
gut, inuunerminni ingerlane-
rat iluarsiniarlugu, nakkutil-
liinermi fuldmægtig Inger
Kreutzmann oqarpoq.
Pineqaatissinneqarnermi
atuarnissaq ilinniagaqarnis-
sarlu piumasarineqarsimap-
pata, inissarsiornermi sulif-
fissarsiornermilu periutsit
assigalugit, nakkutigisassan-
ngortinneqarsimasoq ilinnia-
gaqalernissaanik kaammat-
torneqartarpoq.
AG-mi tulliuttuni aviisip i-
laatigut nakkutilliisoqarfiup
pisortaa Elizæus Kreutzmann
oqaloqatigissavaa, pinerluute-
qarsimasunik nakkutilliiso-
qarfiup suliai allat pillugit.
Mattussinialersut
NUUK (arl-.) - Perorsaasut
isumaqarput pissutissaqarlu-
arlutik qatsulluinnarsimallu-
git isumaqatigiinniaqatitik
Naalakkersuisut. Tamatuma
kingunerisaanik Kalaallit
Nunaanni perorsaasutut ator-
fiit tamarmik mattunneqar-
nissaat ilimasaarutigineqar-
poq.
Siorna 18. maj isumaqati-
giinniarneq unitsinneqaral-
larpoq, 26. oktober 1995-illu
kingorna perorsaasunut isu-
maqatigiissutit nutarterne-
qarnissaat anguniarlugu arfi-
neq-pingasoriarluni isuma-
qatigiinniartoqartarsimavoq.
Ataatsimiinneq kingulleq 21.
februar pisoq kinguneqan-
ngitsoorpoq, Marianne Elias-
sen PIP-meersoq nalunaar-
poq.
- Naalakkersuisut allan-
ngortikkumanngisaminnik a-
kissaatit 2 procentimik qaf-
fanneqarnissaat aalajangiusi-
maannarpaat, aammalu siu-
nissami atorfinittussat sulin-
ngiffeqarlutik angalanermin-
ni akiliunneqartarunnaarnis-
saat piuntasaralugu.
Siunissaq ungasinnerusoq
eqqarsaatigalugu sulinngif-
feqarluni angalanermi akili-
unneqartarnerup peerneqar-
nissaa pillugu PIP nammi-
neerluni isumaqarpoq aku-
ersaartumik isumaqarsimal-
luni, soorlu nakorsat anguni-
akkaminni taamaaliorsima-
sut.
Naalakkersuisut malartaa-
semerata kingunerisaanik taa-
maattumik PIP ilimasaarivoq
21. marts 1996 aallamerfigal-
ugu Kalaallit Nunaanni per-
orsaasutut suliffiit tamarmik
mattunneqassasut. Tamatu-
munnga atatillugu PIP-p piu-
masarisimavaa isumaqatigiis-
saasartumik akuliuttoqamis-
saa, Marianne Eliassen nag-
gasiivoq.
tunit 200-riaataannik amerla-
nerummata.
Oqaatsinut politikkimi
ilisimasat
piareersakkallu
pingaarutit ilaat
Allamiutut oqalulluarsinnaa-
neq pisariaqartipparput. O-
qallinnermili pingaarutillit i-
laat eqqarsaatigineqarsima-
gunanngilaq: Qallunaatut i-
linniartitsisut, aningaasat nu-
kiillu qanoq annertutigisul-
luunniit atorneqaraluarpata
qallunaatut imaaliallaannaq
ilikkarluartitsisinnaanngillat.
Eqqarsaatigineqartussat ilin-
niartitsineq ilutigalugu inuit
nunat allamiut oqaasiinik
ilikkarnissaannut ilikkarsin-
naannginnerannullu apeqqu-
taasartut. Ilinniartitsinerlu ki-
nguneqassappat aamma pi-
ngaartuuvoq allanik iliuuse-
qassalluni qallunaatut ilinni-
artitsinerup pitsanngorsarne-
ranut ilutigitillugu.
Isummertarnerit
apeqqutaalluinnarput
Tamakkua eqqarsaatigalugit
kaammattorneqarneq piu-
massuseqarnerlu pingarner-
saapput. Québec-imi pitsaa-
sumik annertuumillu tuluttut
ilinniartitsisoqarpoq, inuiaal-
li taakku ataatsimut isigalugu
tuluttut oqaluppianngillat.
Finland-imi pitsaasumik an-
nertuumillu svenskisut ilin-
niartitsisoqarpoq, finlandi-
miullu ataatsimut isigalugu
svenskisut oqaluppinanngil-
lat. Kalaallit Nunaanni pi-
tsaasumik annertuumillu
danskisut ilinniartitsisoqar-
poq, aamma Namminersor-
nerulernerup kingorna, taa-
maakkaluartorli kalaallit i-
nuusuttut qallunaatut oqalup-
pianngillat. Soorunami taan-
na allaanerussuteqarpoq.
Taaneqartuni pingasuni ta-
mani kaammattorneqarneq
amigaataavoq. Qanorlu ilior-
figiuminaalluni. Tamanna
pillugu ilisimatusarnerpassu-
arni ilisimavarput.
70-ikkut qeqqata missaan-
nilli kalaalinngorsaaneq ilu-
tigalugu qallunaatoornissa-
mut piumassuseqarneq millil-
luinnarpoq. Ilaasa toqqaan-
nartumik oqaatigaat, ilaalli o-
qaaseqarnatik isummiutiin-
narpaat: Angajoqqaatut ilin-
niartitsisutullu qitomavut ilin-
niartippagut kalaallisut o-
qalunneq pingaaruteqartoq,
oqarfigissallugilli puigorpar-
put qallunaatut oqalussinna-
neq aamma pingaaruteqartoq.
Eqqumiitsuliortutullusooq i-
nuiaqatigiit ulattatinniarsa-
raagut ingasattajaartumik -
qaqutiguunngilarli allamiunik
akeqqersuisutullusooq - assi-
lissat, atuakkat nipilersukkal-
lu sakkuliullugit sumiuussu-
tsinik isummanik saqqummi-
ussiffigalugit. Politikerittaaq -
nuimassullu allaat - politik-
kikkut isummaminnik akiki-
naarillutik saqqummiillutik
sunniinniarlutik tamakkunun-
nga ilanngupput danskisut o-
qalussinnaaneq danskillu pit-
saanngivissumik saqqummi-
uttarlugit.
Pingaartumik angajoqqaa-
nut inuusunnernut taamatut
isummerneq qanganngoreer-
poq. Nalunngilaat kalaalin-
ngorsaaneq ima iluatsereerti-
gisoq qitomamik kalaallisut
oqalussinnaanerat kulturiallu
qulakkeerneqareersoq. Maan-
nalu angunialerpaat periarfis-
seereemeq tamanna nunat al-
lamiut pissusaannik akussal-
lugu. Taamaassappallu oqaa-
tsinik kulturinillu kalaallisuu-
junngitsunik ilanngussineq
pisariaqartoq. Ajoraluartumil-
li suli »itsamisaqarpoq« (40-t
50-t missaannik ukiullit, ilaa-
tigut inuiaqatigiinni sunniutil-
lit) namminneq kulturiminnut
- taamaattumillu aamma allat
- paatsiveeruteqqasumik pis-
suseqartut. Ullorlu manna ti-
killugu qallunaatoornermut
kaammattuerusunngitsut.
Tamanna taamaatinneqaan-
narnani, aammali killormoor-
tuanik pitsaasumik suliniute-
qarnermik taarsemeqartaria-
qarpoq. Angajoqqaatut illua-
tungiliuttutullu taamatut illu-
atungaasiuinnartuni kinaas-
sutsimik pingaartitsiniarneq
sakkortuumik akerlilertaria-
qarparput, oqaatsinillu arlalin-
nik oqaaseqalemissamut kii-
salu inuiaqatigiit arlalinnik
kultureqarfiusut akuerinis-
saannut suliniutit tapersersor-
tariaqarpavut ileqqorissaameq
aqqutigalugu aningaasatigul-
lu. Kinguneqarluartumik dan-
skisut ilinniartitsinissamut
tunngavissaasut pingaamersa-
rigunarpaat.
Atuartut siunertatut
tunngavigisaat
apeqqutaalluinnarpoq
Taanna isummertarnertulli
pingaartigingajappoq, man-
nali tikillugu oqallinnerni su-
li eqqaaneqarpianngilaq. Nu-
nat allamiut oqaasiinik ilin-
niartitsissagaanni atuartut pi-
ginnaasaat aallajangersima-
sut ilinniartitsinerup aallar-
tinnginnerani paasillugit pia-
reersareersimanissaat. Ilinni-
artoq atuffarissoq ilinniartis-
sallugu pitsaaneruvoq ilinni-
artumit atuffarluttumit. Pi-
ginnaasallu allat taamatut na-
lilerneqarsinnaapput: oqaa-
tsinik ilinniarnissamut eq-
qarsariallaqqinneq oqaatsi-
nullu alapernaanneq, ordbog-
inik atuisinnaaneq, oqaasiler-
inermik ilisimasaqarneq, na-
linginnaasut sipporlugil eq-
qarsarsinnaaneq il.il. Pigin-
naassutsit tamakku eqqarsaa-
tigalugu allamiut oqaasiinik
ilinniarnermi sallitillugit pi-
ukkunnarsartinneqassanngil-
lat. Nammineq oqaatsinik i-
linniarnerni salliutillugit ine-
riartortinneqartussaapput.
Taamaattumik: Qallunaatut
ilinniartitsineq sakkortusar-
neqassappat, nammineq oqa-
atsinik ilinniartitsineq nutar-
terneqartariaqarpoq. Piffinni
nutaaliaasuni paasissutissii-
sarneq taamak siuarsimatigi-
soq meeqqat kalaallisuinnaq
atuarsinnaallutillu allassin-
naanerat naammanngilaq.
Namminneq oqaatsitik suk-
kasuumik ajornaatsumillu. a-
torsinnaassavaat, nammin-
nerlu oqaatsitimik eqaassu-
saat allaaserisallu ima paasi-
simatigissavaat, allamiut o-
qaasiinik ilinniarnerminni
aallaavittut atorluarsinnaasa-
riaqarlugit. Allatut oqaatiga-
lugu tuluttut ilinniartitsisup
meeqqat ilinniartissavai oqa-
luutsini tuluttut kinaassuser-
siutit pingajuanni ataasersi-
ummi »s«-ilerneqassasoq.
Namminerli oqaatsini (ka-
laallisut) meeqqat ilikkarer-
simassavaat oqaluutsit suu-
nersut kiisalu kinaassusersiu-
tit pingajuannik ataasersium-
mik oqartoqaraangat qanoq
isumaqarnersoq paasereersi-
massallugu.
Qanoq qallunaatut
piginnaalertigissaagut?
Siuliani eqqarsaatersuutit ima
paasineqassapput qallunaatut
oqalussinnaanermik eqqar-
saatersuutitut oqallinneq, o-
qaatsinik ilisimasaqarneq a-
taatsimut isigalugu pingaar-
tinneroqalugu oqallinnermut
sangutinniarsarigakkut. Isu-
maqataagaluarpunga qallu-
naatut piginnaasaqarnerup
qaffattariaqamera pisariaqar-
porlunti, ukiulli amerlasuut
Kalaallit Nunaanni ilinniar-
ftnni atorfeqamera aallaavi-
galugu oqariartaatsimut »qal-
lunaatut piginnaanikinneq«-
rmik nassuiaatipalaatut isiga-
lugu akueriinnarsinnaajun-
naarakku. Nassuiaatitulli a-
kuerineqarsinnaasunik peqar-
poq, amerlasoorpassuamili i-
linniartut naammattortarpak-
ka, arlaannik pikkorliorlutik
pitsaanngitsunik angusaqar-
nerminnut qallunaatut pigin-
naanikinneq utoqqatsissutigi-
saraat. Ilinniartulli taakorlu-
innaat suliakkiunneqartoq
taannarpiaq kalaallisut aki-
gaangamikku agguaqatigiis-
sillugu qallunaatut akinermit-
tut ajortigisumik paatsive-
qanngitsigisumillu akisar-
paat.
Oqallissaarummi matuma-
ni anguniagara alla ima naa-
tsigisumik oqaasertalersin-
naavara: Ilumoorpoq kalaa-
lerpassuaqarmat qallunaatut
piginnaasaminnik ajornartor-
siuteqartut. Allarpassuaqar-
porli »qallunaat oqaasiinik
ajornartorsiuteqameq« sule-
riaatsinut aaqqissueriaatsin-
ullu naleqqutinngitsunut
utoqqatsissuteqaannart artut.
Qallunaatut piginnaanikin-
neq tamakkunani ajornar-
torsiutaanngilaq. Taamaattu-
mik oqaatsinik piginnaasa-
qarneq ataatsimut isigalugu
oqaluuserisassaraarput pi-
ngaarnerujussuaq.
Taamatut oqareerama aam-
ma alla aana: Piffiit qaangiu-
tereertariaqarput kalaallisut
qallunaatulluunniit oqalus-
sinnaane aamma qallunaatut
tuluttulluunniit oqalussin-
naaneq assortuussutaanerat.
Oqaatsit pingasut maannak-
kut inuunerput naapertorlugu
tamaasa pisariaqartippagut.
Nalitsinni paasissutissarpas-
suaqarpoq kalaallisut, qallu-
naatut tuluttullu paasisaria-
qakkagut, suliarisariaqakka-
gut allanullu ingerlattariaqak-
kagut. Oqaatsit taakku pinga-
sut pikkoriffigilluinnarnissaat
pisariaqarluinnarpoq. Immi-
tsinnut qitomatsinnullu oqaa-
tsinik piginnaasanut piumaf-
figinerput annertusartariaqar-
pagut. Minnerunngitsumillu
qallunaatut piginnaasaqameq
eqqarsaatigivallaarunnaarlu-
gu, oqaatsinut piginnaasat a-
taatsimut isigalugit eqqarsaa-
tigisariaqalerpagut.