Atuagagdliutit - 07.11.1996, Blaðsíða 13

'Nr. 87 • 1996
13
i uninngaannarpoq. Qanoq aallartinneqarnissaa nalugakku.
in og samlede støv. Jeg vidste ikke, hvordan sådan en maskine virkede.
IK INUERUTSITAQ
RISAAT
inartut aningaasanik julemærkimit pisunik
ami Narsalimmi ukiuni arlalissuarni najugaqartut
Aningaasanik julemærki-
mit pisunik Dina tunineqas-
salluni Nuuliarmat Ulrik Ro-
sing Paamiunut qimataavoq.
Marloriarluni taqqaminik mi-
littoortarsimanini uummallut-
taminilu pissutigalugit anga-
lasinnaanngilaq, tamannalu
pissutaavortaaq Narsalik asa-
sartik qimattariaqalersimam-
massuk.
Narsalik
Dina aamma Ulrik Narsalim-
mi inunngorsimanngikkaluar-
lutik, taamaattoq nunaqarfik
inuerunneq puigornavian-
ngilaat. Nunaqarfik inuerun-
neq taanna maannakkut aa-
saanerinnaani najorneqarta-
lerpoq
Dina aqqanilinnik ukioqar-
luni Nerianit Paamiut aamma
eqqaanniittumit Narsalimmut
nuuppoq. Dina 16-inik ukio-
qartoq uissaa Ulrik 15-inik
ukioqarluni nunaqarfikkut
nuuppoq. Ukiut tallimat qaa-
ngiummata - 1942-mi katip-
put - ukiullu ingerlaneranni
arfineq-marlunnik meeraqa-
lerlutik, tamarmik Narsalim-
mi peroriartorsimasunik.
Uulariup pisarisartagai ila-
qutariit inuussutigaat. Dinap
eqqaamavaa meeqqanit miki-
sunit unguneqarsimalluni saa-
rullinnik baaliarsuarmiittunik
saliisarnini. Suliat tamakku
ilungersunaraluartut Dinap
nuannaarluni eqqaasarpai.
Meeqqalli alliartornertik
ilutigalugu Paamiunut atuari-
artortalerput.
- Nunaqarfimmi najugaqar-
nerup iluanngitsortaasa ila-
gaat taama piaartigisumik
meeqqanit avissaartarneq, Ul-
rik Rosing oqarpoq.
Taamaakkaluartoq 1973-
imi KGH niuertarfimmik ma-
tusimmat aappariit aalaja-
ngerput Narsalimmi najuga-
qaannarumallutik.
Paarsisoq
Taamani Ulrik immakkut a-
ngalajunnaarsimavoq, assas-
sukkanilu inuuniutigalugit.
Taamaattumik nunaqarfimmi
»inuerunnermi« toqqorsivim-
mi paarsisunngortinneqarpoq.
- Juullit ilaanni uiga qinnui-
gaara Mariekiks-inik pini-
aqqullugu, Dina oqaluttuar-
poq. - Kisiannili itigartinne-
qarpoq. Toqqorsivimmi taa-
maallaat nioqqutigeqqusaap-
put qajuusat, issingigassat as-
sigisaallu, taamaassanngippat
Uulariup nioqqutissat tamaa-
sa pisiarisariaqassavai nam-
minersortunngorlunilu. Ta-
matumunnga Ulrik akuersim-
mat juulli taanna mamakujut-
tutoqaagut, Dina illarluni o-
qarpoq.
Aasaanerani tikeraartar-
tut aamma avannamut ku-
jammullu angalasartut Nar-
salimmi taquassarsisinnaa-
lernertik nuannaarutigillu-
artarpaat. Aappariimmi ni-
uertarfimmit nioqqutissa-
nik taamaallaat tunisineq
ajormata. Ulrik ilaanneeri-
arluni angalagaangami pi-
sarisartakkaminik erliguus-
sinani tunioraasarmat.
- Ullumikkut suut tamaasa
pisiarisaleratsigik iluamik
tukkusaarsinnaajunnaarpu-
gut, Dina oqarpoq. - Meeq-
qakkali oqarfigisarpakka tuk-
kunerusaqqullugit. Pigisan-
nimmi tunisineq uanga nuan-
narisuugakku.
- Avannamut kujammullu
angalasorpassuit Narsalim-
mut akunnittarput. Qallunaa-
tut oqalussinnaanngikkaluar-
lunga arlalippassuariarlunga
isersimaaqatigisarpakka, paa-
seqatigiittarpugullu, Dina o-
qarpoq.
Dina aamma Ulrik ullu-
mikkut Paamiuni inigisamin-
ni eqqissillutik inuupput. Di-
na assassortaipoq, Ulrik erin-
niorlunilu taalliortartoq. Qup-
pernerup uuma ilaanut ilan-
ngupparput Uulariup Narsa-
limmut asanninnini pillugu
taalliaa.
- Narsallup aqqa ilanngu-
tinngilara, allat nunaqarfim-
minnut asannittut aamma a-
tortarniassammassuk, Ulrik
Rosing oqarpoq.
QINIGAASUTUT
IKKAMA TASSA
ILINNUT
Taalliortoq: Ulrik Rosing
Qinigaasutut ikkama tassa ilinnut
nunaga pigisannik peqarfigigakkit
pilluaataasunik atuiffigigakkit
nipeqartillunga erinarsuutigaakkit
Kingumoortumik ullut takorloortarakkit
qungujuttutit soorlu ila takugikkit
atoriikkammi ullut uteqqinnaveersut
nipangerlunga eqqaajuartuarakkit
Aa, inuusunnerup ullui atoriikkat
assilissatut illutik sarsuasartut
qujanermik qamannga pilersitsisarput
naak nipaatsumik tutsinneqartut ilukkut
Aasalersumi qatsunganertussigaangat
pinningaarsuseq saqqummilaamerulerpat
nipeqartutut ittarputit asagimma
paasitillunga illit qitornarigamma
Unnulersumi aamma nipaallillaraangat
seqqulaarpalulaameq tusarsaaleraangat
qasuerneq qamuuna misinnarsisarpoq
unganarsilluni nunaga aa nipaatsoq
Nunaga erinarsuutigaakkimmi taama
qaangiuttullu ullut atorsimasakka
assilissatut tassa ilinnit pisakka
erligaakka ilunni pigiinnassavakka
INUIT
Aiuartartutsinnit nalunngilarput inuit pillugit allaaseri-
sat ilanngutassatut pitsaasuusartat Taamaammat aala-
jangeipugut sisamanngornerit tamaasa inuit ilaqutariil-
luuriniit pqaluttuarérusutanunnik misigisaqarsimasut
pillugit ilanngussisamiailuta. Qujanamimillu Kalaallit
Nunaanni taamaattunik inuppassuaqarpoq. Pisuntit -
ukiuni nutaani oqalutluarisaanermut, isorartussutsiuut.
innuttaasut katitigaanennut akerleriiunullu tunngasin-
naapput. ; ' • •; . ' - - '
Sisamanngornikkullu saqqummersartussani qupper-
nerni ukunani kina tulliullugu ilisaritissaneripput sluti-
nersorluta allagaqarit.
Allakkap puua »lnuit«-imik nalunaaqutseruk. sisa-
mahngprnejrmitu tulliuttumi aviisiseqqillutit. Imaassin-
naavoq ilaatikkusutat ilaatinneqartoq.
MENNESKER
Fra vore læsere ved vi. at artikler om mennesker er godt
stof. Derfor har vi bestemt os for hver torsdag at bringe
en historie om et menneske eller en familie, der har
oplevet noget, de synes er værd at fortælle om. Og der
er heldigvis mange sådanne emner i Grønland. Det lig-
ger i omstændighederne - i den kompakte historie i nye-
re tid. i de store afstande, i befolkningssammensætnin-
gen og i modsætningerne. ... 2 ,’-7
Send os gerne en god ide om, hvem vi kan præsentere
på disse sider i de kommende torsdagstidgaver.
Mærk kuverten »Mennesker«, og køb avisen også
næste torsdag. Det kunne jo være, jeres favorit er med.