Atuagagdliutit - 16.03.1978, Blaðsíða 35

Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Mee
Atiikasik Ateersuarlu
meeraallunga cqaluttuarsiarisar-
para Atiikasik Ateersuarlu. sumit
pisimanersoq naluvara — kisian-
ni isumaqarpunga kalaallit oqa-
luttuarinngikkaat. nunaqarfittin-
ni Ammassivimmi utoqqaap a-
teersuaartukkama — tassa atee-
rigakku — taanna oqaluttuarisar-
paa.
imaapporlu:
qangagooq illorpalimmi ateeriit
imminnut kammagiilerput ma-
ngattaattarlutiki unammiuaartar-
lutik assullu arlartik ajortinniar-
tarlugu. attersuagooq angajulliu-
voq takuminartorsuullunilu, atii-
kasialu nukarliulluni tuatuullu-
nilu.
illorpalimmigooq tassani kun-
ngeqarput peqqussutiminik naa-
lanngeqqusinngitsumik. taam-
maariarmat kunngip taama pisar-
nera atiikasiata isumassarsiffigi-
innaqaa. tåssaalu arnakasini
utoqqarmut quttoq toqoriarmat
qamutiminut ingitillugu issorar-
siilerpaa. kisianni issorarluarmat
sanianut ingeriarami ateersuani
sumik sianigisaqanngitsoq ornip-
paa.
tikeriaramiuk pilerpaa: „kun-
ngip peqqussutaa kingulleq tu-
sarpiuk?"
“naagga“, pisaa akivoq, „qa-
normiaa taarnak?"
„aa, tassagocq anaanavut utoq-
qaanersiorlugit kunngimut tuni-
gutsigit oqimaassusiat nallerlugo
aningaasanik kuultinik akilissa-
vaatigut", atiikasia akivoq.
„aa, ila uanga anaanaga suli
erligaara ikiortigilluaqigakku“ a-
teersua oqarpoq. taama oqariar-
luni atiikasimmi arnaa aperaa
ernikasimmi tuniniarmani nalun-
ngitsoralugu. aperisaa taama a-
kigaluanngilaq — ilame toqunga-
qigami.
„aa, tusilarnermik qisussuar-
mik anaallugu aatsaat tusartar-
poq“, atiikasia qitiviarsuinnar-
poq. „takuvat illit anaanat pua-
laqigami kiloqassaqaaq aningaa-
sarsissutigilluarniassavat kunngi-
mut tuniniaruk", atiikasiata ate-
ersuani kajumissaalerpaa.
„naagga, paasilluaqqaarlugu",
ateersua akivoq.
„atami nammineerlutit anaana-
kasiga aperissavat ilumoornersu-
nga“, atiikasia ilungersulerpoq.
„kisiannimi taama tusilartigi-
soq killinnavianngilara“ ateersua
pilerpoq.
„ila qisussuarmik anaallugu
tusartarpoq", atiikasia sukavip-
poq.
ateersuata qisuutini misissoria-
ramigit annersiukannerlugit pi-
ukkutani ligoriarlugu atiikasimmi
arnakasia peqqaannagu siutaan-
naagut anaaqaa — tassalu suaal-
larlugu nalunnginneraa emika-
simmi kunngimut tuniniarmani.
toqungasoq issiavimminit qa-
mutit qaanit nakkarpoq qamutit
iluannut peqivilluni tulluni.
ernikasiata passuteriarlugu qa-
noruna oqalersoq:
„aa, aamma uuma anaanakasi-
ga qisussuarmik anaallugu to-
qupaa — tassa iluanaarutigissa-
maarniariga ajortumeerpaanga".
tassani atiikasia qiarsuataaler-
poq anaanakasini toqusoq upillu-
gu. ateersuata tuppallersarlugu
oqaluffigigaluaramiuk naami kil-
litassaanngilaq. pisaraluarlugu a-
naanakasini tuniniaramiuk asa-
ngaarsimanavianngimmagu upik-
kunnaaqqullugu kiisa aamma
nammineq upilerpoq. atiikasini
tuppallersagassaanngimmat piler-
paa:
„takuvat uanga anaanaga illit
anaanannit pualaneroqigami ki-
lcqarnerussaqaaq taanna tunisigu
akia avissavarput".
soorlu atiikasia akiani ima pi-
saq: qungujunniaqiit. kiisa anaa-
nakasini puiortutut ilillugu ta-
maani illartalerpoq. ateersuata
arnani salloqittarpaa kunngik-
kunnut pulaarsarneqarsimallutik.
ateersuarmi arnaminik oqaluussi-
nerani atiikasia angerlapallassi-
mavoq arnakasini angerlaallugu.
kunngikkulialermata soorlu kisi-
mi pisussaq — ilagai — tassagooq
akissarsiassani takorusunnermik.
kunngip illorsuata kaajaluisaa-
nut pigamik ateersuata kunngip
kiffaa oqarfigaa kunngimut oqaq-
qullugu anillalaaqqullugu pi-
ngaartorujussuarminngoop oqaa-
sissaqarfigigamiuk.
kunngi aneriarmat ateersua pi-
lerpoq :
„tassa peqqusisimanittut anaa-
naga ilinnut tuniniarpara oqimaa-
qataanik aningaasanik kuultiusu-
nki nalilerlugu".
ateersuup arnaa salloqittagaa-
simasutut nillialersorlu kunngip
ateersuaq tikkuarlugu sakkutuut
paarsisini peqquai:
„unatarsiuk> quussaa anassaalu
singiutillugit!"
taannaqamigooq atiikasia illa-
lerpoq. ateersuup arnaata paase-
riaramiuk ila immaqaasiit atiika-
siuk tamanna suliarisimassagaa
kunngi ornillugu oqarfigaa atii-
kasia aperilaaqqullugu isumassar-
siaq tamanna taama illarnartigi-
soq sumit pissarsiarisimaneraa.
atiikasia taama aperineqarnissa-
minik ilimasunngeqigami kunngip
illlarnarnerarmagu oqaluttuuppaa
anaanakasini toqoriarmat ateer-
suani suli anaanaqarmat usomar-
pallaaqqimmat illaatiginiassaga-
miuk taama pisimallugu. oqareer-
lunilu misiariarniassalluni misi-
gilerpoa sakkutuunit unguneqa-
reerluni. sunaaffa kunngip oqa-
lunnerani sakkutuuni usserarsi-
magai ungoqqullugu. ateersua i-
perarlugu tuppallersaatissaanik
sunik tamanik akilerluariarlugu
utoqqatserfigeriarlugulu tassani
atiikasia taannaqa unatalerpaat.
ateersua illaraluarami kiisa illa-
runnaarpoq. ila ingasakkaluttuin-
narmata oqarfigai aliikkutanngu-
ani toqutinnagu unitseqqullugu.
atiikasiatagooq ateersuani ki-
ngorna taama annertutigisumik
salloqittanngilaa.
utoqqaap uanga ateersuaartuk-
kama oqaluttuaq taanna naariar-
lugu assut illaatigisarpaanga tas-
sagooq atiikaserigaminga.
Pablo.
Ros«.. Klart-«, rirywCaC-S.i°rt
OBSer i?#.Å i & ki< »*ivn t
33M s-i« WuB,

Lillegut
DER VAR EN&AN& TO IWEND, SOM
SKÆNDTES OM, HVEM DER HAVDE DEN
BEDSTE PELS.
tLo . . . J-
MIN HAR FLEST
HÅR/
DE BLEV SÅ EN1&E OM, AT DEN PELS,
DER HAVDE FLEST HAR, MATTE VÆRE
DEN BEDSTE, 0& SA BEGYNDTE DE
AT TÆLLE...------------
FOR AT VIDE, HVILKE HÅR DE HAVDE
TALT, TRAK DE DEM UD EET FOR EET
--- FOR HVER lOOO HAR
EN STEN.. . JT
LAGDE DE
(DET VAR 30.000/}
'S-------
— Aataa, oqaluttualaarit!
— Aap, oqqanneq piffissamillu a-
suli atuineq pilluguo oqaluttuaq
oqluttuarissavara!
MENS DE TO TALTE HÅR, JAGEDE OG
FANGEDE DE ANDRE OG SAMLEDE VIN-
TERFORRÅD TIL SIG SELV...
„Ilaanigooruna marlunnik angute-
qarpoq. Taakkugooq assortuussu-
tigilerpaat kina arlartik annoraa-
rinnerunersoq...“
— Uanga annoraara issuneruvoq!
— Uanga meqqoqarneruvoq!
DA DE VAR RERDIGE MED AT TÆLLE,
VAR HELE SOMMEREN GÅET-PELSENE
VAR ØDELAGT TiL INGEN VERDENS
NYTTE.,
„Isumaqatigiippulli annoraaq pit-
saanerpaaq tassaasop annoraaq
meqqoqarnerqaaq, taaamaattu-
millu kisitsilerput. ..“
— 527, 528, 529...
— Ata naamik ... 530!
OM VINTEREN SAD DE OG FRØS OG SUL-
TEDE. FORDI DE IKKE HAVDE SAMLET
FORRAD —DE VAR FOR STOLTE TIL AT
BEDE OM NOGET HOS DE ANDRE...
„Taannaqa kisitsilerput, meqqut
ataasiakkaarlugit, 1000-inngoraa-
ngamikkit ujarannguamik ilisisar-
lutik...“
— 30.000-issaat!
HVORDAN GIK DET SÅ SIDEN f
DE TO MÆND INDSÅ, HVOR
DUMME, DE HAVDE VÆRET, OG
FRA DEN DAG VAR DE MEGET
FLITTIGE FANGERE
„Taama kisitserusaartuartillugit
piniartoqataat aallakaasarput uki-
ussamut peqqumaatissarsiorlu-
tik...
Aasaq qaangiuteriannguallartoq
kiisami kisitatik inerpaat, atali,
annoraavi atorsinnaajunnaarsi-
mapput...“
— UANGA ajugaavunga!
— Naamik, UANGA ajugaavunga,
uangamiuna annoraara!
„Ukiullarmat taannaqami kaallu-
tillu qiialerput, aasaanerani peq-
qumatissarsiorsimannginnamik,
aammami allanut qinussallutik
kanngugigamikku...“
fortsættes
— Taava qanoq pippat?
— Angutit paasivaat qanoq sia-
niilliortigisimallutik, tamatumalu-
gooq kingorna piniartorsuaangor-
put eqiasuitsut, oqqateqqikkalu-
arminatillu — anus'inngoramik!
35