Atuagagdliutit - 24.07.1980, Blaðsíða 19

AG
Christian Nielsen Odaq Olsenilu Aasivik 80-mi »Sulisartut ulluanni« oqallinnermi tusarnaartut.
Christian Nielsen og Odaq Olsen sidder og lytter til debatten på »Arbejdernes dag« i Aasivik 80.
Nukangavugut —
ikiortariaqarpugut
Aasivik 80-mi »Sulisartut ulluat«
qiimasumik ingerlanneqarpoq.
Ataatsimiinneq sissap qulaani,
ippiup qaavani ippernakasiit ila-
galugit pivoq. Sulinermik inuutis-
sarsiuteqartut Kattuffianit orni-
gupput Odaq Olsen Christian Ni-
elsenilu, Nuummi SIK’p immik-
koortortaqarfianit Juliane Jør-
gensen takkuppoq kiisalu Sulisar-
tut Partiianit Kristian Poulsen,
(Pablo), aggersimalluni.
Odaq Olsenip »Sulisartut ullu-
at« ammarpaa nunatsinni sulisar-
toqarnerup oqaluttuarisaanera
pillugu oqalugiarluni.
— 1940-kut aallartinneranni
regulativinik taaneqartartut nu-
natsinni atorneqarsimapput. Tas-
sa sulisitsisup nammineq aalaja-
ngertarsimavaa sulisup qanoq an-
ingaasarsiaqartiginissaa qanorlu
sivisutigisumik ullormut sulisar-
nissaa. Tamanna tunngavigalugu
illoqarfinni fastlaajanik taaneqar-
tartut peqatigiiffiliorsimapput,
1947-milu Qullissani aamarsuar-
siorfimmi sulisut peqatigiiffiliori-
arlutik taamanikkut landsfogedi-
mut akissarsiamik annikinneri
pillugit naammagittaalliorsimap-
put, isumaqatigiinniarneqareer-
mallu ullormut aningaasarsiatik
50 ørimik qaffatsissimallugit,
Odaq Olsen oqaluttuarpoq.
GAS pilersinneqarpoq
— Tassa aallaqqaammut nunat-
sinni sulinermik inuutissarsiutil-
lit immikkoortitaarlutik, suna in-
uutissarsiutiginertik tunngaviga-
lugu 40-kut 50-kulu ingerlaneran-
ni peqatigiiffiliortarsimapput. Pe-
qatigiiffiat amerlanersaat ikit-
tunnguanik, inuit 5-10 missaan-
nik ilaasortaqartarsimapput.
1956-mi sulisartut ataatsimeersu-
arsimapput, taamanikkullu GAS,
Grønlands Arbejder Sammens-
lutning, pilersinneqarsimavoq.
Ukioq taanna, GAS peqatigalu-
gu, sulisartut sulisitsisullu isu-
maqatigiinniuteqarsimapput, ta-
massumalu kingunerisimavaa su-
lisitsisup kisiivimmi oqaasissa-
qartitaanera killilersorneqarmat.
Regulativit taaneqareersut ato-
runnaarsitaapput, malittarisas-
sallu nutaat ukioq allortarlugu
atortuutinneqartartussat piler-
sinneqarput isumaqatigiinniaqa-
taasunit pinngitsoorani malinne-
qartussat, Odaq Olsen oqalugia-
ammini ilaatigut oqarpoq.
Qaammarsaaneq
Odaq Olsen nangippoq: — Ukiut
ingerlanerini sulisartoqarneq ilu-
arsiartortutut isikkoqalerpoq.
— 1960-kut nalaani suliffeqarfi-
it naalagaaffimmut attuumassu-
teqanngitsut isumaqatigiissute-
qarfigisimavagut, soorlu timmi-
sartortitsisartut Grønlandsfly,
Brugsenit allallu. Kisianni ilaat
isumaqatigiissuteqarumanngil-
lat, sulisartoq atornerluttarumal-
lugu. Soorlu paasisimavara sulif-
feqarfik KAPIKAT-imut ilaasor-
taasoq sulisuminut nalunaaqut-
tap akunneranut 15-
kroniinnarnik akissarsiaqartitsi-
soq, Odaq Olsen oqarpoq.
Qaammarsaaneq pillugu Odaq
oqarpoq tamanna sulisartut akor-
nanni suli pisariaqartorujussuu-
soq. — Ilinniartitaaneq isumagi-
sassatta ilagivaat. Sulisartut
Højskoliat Qaqortumiittoq aam-
ma atorluarparput, Odaq oqar-
poq tassanilu ilinniartitsisutigi-
neqartartut taagorlugit.
— 1970-kut ingerlanerini politi-
kikkut aamma ilaaqquttariaqar-
luta paasisimavarput. Pisariaqa-
qimmat siunissami oqaasissaqa-
qataanissarput aamma anguniar-
tariaqarparput. Maannakkummi
SIK-mi nuna tamakkerlugu ilaa-
sortaasut 5200-jut missaaniip-
put.
GAS peerlugu SIK
— 1978-mi septemberimi ataatsi-
meersuarneqarmat sulisartut pe-
qatigiiffiisa kattuffiat GAS SIK-
mik ateqalerpoq. GAS qatsussi-
mavarput qallunaat akornanni il-
laruaatigineqarpallaaleqimmat.
Soorlu tusakatassimavarput una:
»det er noget GAS«.
— Maanna SIK 26-nik immik-
koortortaqarpoq. ilaat uppittar-
put, ilaallu makeqqittarlutik.
Odaq Olsenip eqqartugaasa ila-
gaat siunissami naalagaaffimmut
isumaqatigiinninniartarnissat.
Namminersornerulernerup ki-
ngorna pilersitsisoqarsimavoq
SIK’p isumaqatigiinninniarfigi-
sassaannik qallunaatut aftalekar-
telimik taaneqarsimasumik.
— Nunatsinni suliffeqarfik an-
nerpaaq tassa suli naalagaaffik,
tassanilu sulisut pillugit isuma-
qatigiinninniartalersimavugut ta-
anna aftalekartel aqqutigalugu.
Tassani ilaasortaapput inuit arfi-
nillit. Namminersornerullutik
oqartussanit marluk, KANUKO-
KA-mit marluk nunattalu mini-
stereqarfianit marluk. Uvagut
isumaqarsimagaluarpugut taak-
ku isumaqatigiinninniarfigisas-
satta siulittaasorissagaat Nam-
minersornerullutik oqartussane-
ersut arlaat, kisianni aaliangersi-
mapput nammineq akunnerminni
siulittaasussaminnik qinersissal-
lutik, Odaq Olsen Aasivik 80-mi
»Sulisartut ulluat« ammaramiuk
ilaatigut oqarpoq.
Isumaqatigiinniarnerit
SIK’p siulersuissunerini allatsi
Christian Nielsen oqaaseqarami
SIK’p nunattalu ministereqarfi-
up akornanni isumaqatigiissutit
sammineruvai. Qaangiuttoorne-
rit, unnukkut sulisarnerit, akkor-
derluni sulinerit feriarsinnaatita-
anerillu Christian Nielsenip eq-
qartorpai, taallugulu nunatsinni
feriartarneq immikkut aaqqissu-
ussiiffigineqanngitsoq.
Ullormusiaqarnerit napparsi-
manerup nalaani aamma taane-
qarput. SIK-mut ilaasortaq 18-
nit sinnerlugit ukiulik sumiluun-
niit sulisuusoq ullormut 30 kroni-
nik aningaasarsisinnaavoq, 18-
nillu inorlugit ukiulik affaanik, 15
kroninik, pisinnaalluni.
— Suliffimmi minnerpaamik i-
nuit tallimat sulisuuppata taak-
kua akunnerminni toqqassavaat
tillidsmandisartik, Christian Niel-
sen ilaatigut oqarpoq.
Ilaasortat nikerartut
Nuummi SIK’p immikkoortorta-
qarfianit aggersup Juliane Jør-
gensenip ulluinnarni ilaasortanik
sulissussineq oqaluttuarivaa. —
Ilaasortat amerlassusii nikerar-
put, kisianni ukiumut 500-t 600-
llu akornaniittarput. Saaffigin-
nissutit amerlanerpaat napparsi-
manersiutinut tunngassuteqar-
put. Suliffissaaruttut aningaasar-
siatigullu eqqunngitsumik pine-
qarsorisut sulissuttarpagut, Juli-
ane Jørgensen oqarpoq.
— Ilaasortaq illoqarfimmut al-
lamut nuunniartoq uvagutsin-
ninngaanniit ilaasortaanermut
uppernarsaammik pisinnaavoq,
ilaasortaanerlu qaammammut 50
kroninik akeqarpoq. Taakku-
nannga 20 kronit Kattuffimmut
akiliutigineqartarput, Juliane
Jørgensen oqaaseqarnermini ilaa-
tigut oqarpoq.
Pisuunngortitsisut
Sulisartut Partiianeersup Kristi-
an Poulsenip, (Pablop), oqaatsini
aallarnerlugit ima oqaaseqarpoq:
— julip 3-anni ukiut 259-it matu-
ma siornatigut palasi maanga nu-
natsinnut tikippoq. Tamanna kil-
ligalugu uumassusilimmik immi-
nut napatinneq unippoq, kingor-
nalo nunap inuvii kiffatut atorfi-
neralerput. Taamatut aallarteri-
arluni Pablo ilaatigut oqarpoq:
— 1978-mi ukiami GAS-ip SIK-
ngornerani sulisartut naalakker-
suinikkut ingerlatsinermi akuli-
upput Sulisartut Partiiat aallar-
tinneqarmat. Partiip siunertas-
saa Qaqortumi ataatsimeersuaqa-
taasut suleqatigiikkuutaarlutik
allappaat, tunngavigineqarporlu
sulisartut peqatigiiffiini ilaasor-
tat sulissunneqarnissaat. Suhsar-
toq suliffinni iluanaaruteqartitsi-
sartoq nammineq iluanaarutit
ilannganngisaannarpai. Soorlu
Qasigiannguani aalisakkanik su-
liffissuaq sinneqartooruteqarsi-
masoq 4 miil. kroninik. Taakku-
nannga 1,9 mili. kronit aalisartut
tulaassuisimasut agguagassarisi-
mavaat, aalisakkanilli suliarinnit-
tut pinngitsooratik pisuunngor-
titsisuusut, qaffariaammillu pis-
sutaasut sunnguamilluunniit su-
neqanngillat, tamannalu assut
narrunarpoq, Pablo oqarpoq nan-
gillunilu:
— Pissutsit ullumikkut atuut-
tut atuinnaraanni akisussaaffiit
allanut tunniunneqartuassapput.
Nammineq sulisariaqarneq sule-
qatigiinnerlu pisariaqarpoq. Si-
larsuup naalakkersuinikkut i-
ngerlanera talerpimmut sangu-
jartorpoq, taamaattoq nunatsin-
ni apartiit pingasut suleqatigiit-
tariaqarput: Inuit Ataqatigiit, Si-
umut kiisalu Sulisartut Partiiat.
Kristian Poulsen, (Pablo), Aasiv-
immi »Sulisartut ulluanni« ilaati-
gut taama oqarpoq.
FOTO
og
SMALFILM
Fotoudstyr køber man med stor
fordel hos os! Du sparer let 20-
40 % på splinternyt udstyr. For-
lang fotokatalog med prisliste
— eller lad os give et tilbud på
netop det du søger. VI HAR
ALT! Fotoarbejde: KUN 1. klas-
ses arbejde i farve eller
sort/hvid fra bedste laboratori-
er, stor prisreduktion og gratis
forsendelsesmateriale!
Chr. Richardt A/s
FOTO-KINO-FILM
7800 SKIVE
Telegramadresse: Fotoexpres
.. eksperter i hurtig og sikker
forsendelse!
19