Atuagagdliutit - 16.10.1980, Blaðsíða 11

Atuarfiit ineqarfiuutigisut
Qallunaat nunaanniittut
nungusarneqassapput
Atuarfimmut pisortaqarfiup tungaanit Skibsbymi
atuarfiup ineqarfiuutigisup matunissaa aappaagu-
mut isumageqquneqarsimavoq. — Allakkami atu-
arfiup pisortaa Sigurd Gudiksenip atuarfiit kingule-
ruttut pingasut pinissaat oqaluttuaraa.
AG
Atuarfik ineqarfiuutigisoq Almindingen, Bornholmimiittoq apummit qallersimalluni.
Den grønlandske kostskole i Almindingen på Bornholm dækket af sne.
Qallunaat nunaanni kalaallit i-
huusuttuaqqat atuarfii ineqar-
fiuutigisut sisamat nalorninartor-
siornartumut pulasimapput. Atu-
arfiit taakku 1960ikkut naalerne-
ranni 1970ikkullu aallartinneran-
ni atulersimapput. Atuarfimmut
qullersaqarfimmit nalunaarutigi-
neqarsimavoq aappaagumit atu-
arfik ataaseq matussasoq. Taa-
^aassappat Skibsbymi atuarfik
Hjørringip qanittuaniittoq matu-
Peqassaaq.
Atuariartortartut ikiliartorne-
rat kalaallini atuarfiit pillugit o-
9artussaasut nutaamik atuarfin-
nut taakkununnga isummerfigin-
riissimapput.
1970ikkut aallartinneranni atu-
ariartortartut amerlanerpaasaral-
larmata atuarfiit sisamaallutik a-
tuartunik 6-800inik inissaqartit-
sinngilluinnarput. Taamaattumik
atuarfiinut taakkununnga assi-
ngisunut inisserarneqartarput.
Amerlassusiili assigiinneq ajor-
Put, amerlanerpaanik atuartunik
kalaaliusunik pisartut 12-14inik
atuartuuteqalersarput ikinneru-
sunillu pisartut 2-4inik.
Qllumikkut atuartut 280it
1973-74iuinnalersorli atuariartor-
tartut ikileriareersimapput- 1977-
78imi ilinniartitsisussaaleqineru-
jussuaq pissutigalugu atuariar-
tortut amerleriangaatsiaraluar-
Put 600it missaannut. Kingornali
sukkasuumik ikileriaqqipput. U-
kioq manna atuartut 280it mis-
saat atuariartorsimapput. Taak-
kunannga 220it atuarfinnut sisa-
manut taakkununnga agguaanne-
qarsimapput, sinnerilu atuarfin-
nut allanut qallunaaginnarnut
naatsorsuussaagaluanut.
Atuartut ikileriarnerinut
Pissutaasut
Atuarfimmut pisortaq Sigurd
Gudiksen, Ellekilde, Qallunaat
nunaanni atuarfinnut sisamanut
taakkununnga aqutsinikkut qul-
lersaavoq. Atuarfinnut nerisaqar-
fiuutigalulutillu ineqarfiuutigisu-
nut atuariartortartut ikileriarne-
rat arlalinnik pissuteqarnerarpaa:
— Atuarfiit inuusuttuaqqanik
16nit 18inut uliulinnik atuarfim-
mi atuarnerminnik Qallunaat nu-
naanni inaarsaarusuttunik tigoo-
raasuupput. Taakkunannga a-
tuartut illoqarfinni najugallit illo-
qarfimminni atuartinneqarsin-
naanngorsimapput ilinniartitsi-
sussaaleqineq imatorsuaq malun-
narunnaarsimammat. Tamatuma
saniatigut kalaallini atuarfeqarfe-
qarfik ukiuni kingulliunerusuni a-
tuartunut ineqarfissanik atuartit-
sivissanillu sanaartorfiulluarsi-
mavoq, taamaalillunilu atuartut
amerlanerujartuinnartut Kalaal-
lit Nunaanni ineqarfigiitigalugu
atuarfissanik neqeroortarneq a-
j ornaanneruler simavoq.
Ikiliartorneq
nangittussaavoq
— Ilimagaarput atuartut ikiliar-
tornerat ukiualunni suli ingerlaju-
maartoq, tamatumali killissani ti-
kikkumaarpaa amerlassutsimut
ataasiinnaanerusumut unikkal-
larluni. Amerlassuseq taanna kil-
liffigineqarpat qularnanngitsu-
mik Qallunaat nunaanni atuarfin-
nit sisamaagaluartunit marluk
suli atorneqarsinnaassapput.
— Atuartut ikiliartornerat ili-
magereersimavarput, Gudiksen
nangippoq. Tunuliaqutigaa Ka-
laallit Nunaanni naalakkersuinik-
kut kissaatigisaasut: meeqqat sa-
pinngisamik sivisunerpaamik Ka-
laallit Nunaanni atuartinneqar-
tassasut Qallunaat nunannut atu-
arnerminnik inaarsaajartortinna-
tik. ineriartorneq tamanna atuar-
finni pineqartuni ilinniartitsisut
paasilluarsimavaat.
Pisariaqartitsineq suli?
— Taamaalilluni naalakkersuiner-
mik ingerlatsisut atuarfeqarfim-
milu pisortat tunngaviusunik as-
sigiinngitsunik isummersiman-
ngillat oqartumik: ukiualuit i-
ngerlaneranni atuarfiit ineqarfi-
uutigisut Qallunaat nunaannittut
matuneqassapput, Gudiksen na-
ngippoq.
— Kisiannili pisimasuinnik tun-
ngaveqarluni isummerniassa-
gaanni taava oqaatigisariaqarpoq
qularnangitsumik Qallunaat nu-
naanni atuarfiit ineqarfiuutigisut
suli pisariaqartinneqarallassap-
put naak minnerugaluartumik.
Qularnangitsumik kalaallini suli
atuartoqassaaq atuartitsissuti-
nik tunniussinnaasatsinnik atui-
niarlutik kissaateqartunik. I-
maassinnaavoq assersuutigiin-
narlugu qallunaat oqaasiinik iti-
nerusumik paasinnikkusuttoqar-
toq. Ilinniarnerlu kalaallit meeq-
qanut atuarfiannit ingerlaqqittu-
mik Qallunaat nunaanni atuar-
nissamut aqqutissaajumaartua-
runarpoq pitsaasoq.
Atuarfiit ineqarfiusut
atuartitsinerat
Sigurd Gudiksenip oqaatigaa atu-
arfiit ineqarfiuutigisut sisamat
taakku Qallunaat nunaanniittut
»Kulturimut ilinniartitsinermullu
pisortaqarfiup« ataanut inissin-
neqarsimasut assigilluinnarlugu
soorlu Kalaallit Nunaanni atuar-
feqarfik illoqarfimmiittoq suna-
luunniit. Tamatumunnga atatillu-
gu atuarfik ineqarfiuutigisoq El-
lekilde Tåstrupip eqqaani inissisi-
masoq sinneruttunut pingasunut
qitiliuttuuvoq. Atuartitsinissa-
mut najoqqutassiaq kalaallini a-
tuarfeqarfiup naj oqqutassiaatulli
ippoq. Kalaallit atuarfiini sisa-
maasuni tamani kalaallinik ilinni-
artitsisoqarpoq, kalaallisullu atu-
artitsineqartarpoq kalaallini ka-
laallisut atuartitsinerup asserlu-
innaanik.
Allanertani
ajornartorsiornaqutaasut
Naalakkersuinikkut ingerlatsi-
nermi kissaatigineqarsimasoq i-
nuusuttuaqqat atuarfimmi ilinni-
arfimmilu allami Kalaallit Nu-
naanni naammassinninnissaan-
nut tunngasoq ilaatigut tunnga-
veqartinneqarpoq inuusuttuaq-
qat 16-init ukiullit ilaqutaannit
sungiusimasaannillu qimagutitin-
nerisigut ajornartorsiornartunik
naapitsisinnaasarnerat. Sigurd
Gudiksen oqarpoq ukiut tamaasa
atuartunik atuarnerminnik kipi-
titsiinnartunik taamalu angerlar-
tariaqartunik assersuutissaqar-
toq. Tamakkua angerlarserner-
mik imaluunniit atuarfimmi ine-
qarf iuutigisumik najugaqarner-
mik sungiussiuminaatsitsinermik
pissuteqartartut.
Atuartut utertarput
— Kisiannili Qallunaat nunanni
atuarfiit taakku sisamat pillugit
misigisimavarput atuartutta a-
merlanerpaartaat atuarnermin-
nik kipiuitsumik toqqissisimasu-
millu naammassinnittartut. Isu-
maliutitsinniittuarsimavorlu atu-
artut kalaallinut inuiaqatigiinnut
uternissamik anguniagaqartin-
nissaat. Tamanna kalaallisut ilin-
niartitsisarnermi kalaallillu inuia-
qatigiiussusiata aaqqissuussima-
nera pillugu paasisitsiniaasarner-
miippoq, Gudiksen oqarpoq.
Taamaatiinnartarneq
— Kisitsisitigut nalunaarsuutit
naapertorlugit takusinnaavarput
qallunaat taamatut atufiini taa-
maatiinnartartunit amerlanerun-
ngitsunik taamaatiinnartartoqar-
tugut. Tamannalu isumaga malil-
lugu naammaginarluinnarpoq.
Tassami takorluuinnarsinnaavar-
put qallunaat ilaquttatik ajornan-
nginneerarsuarmik atassuteqarfi-
gisinnaasaraat. Suliaq annertooq
atorlugu atuartuutitta ilaqutta-
minnut Kalaallit Nunaanniittu-
nut atassuteqartuinnarnissaat i-
sumaginiartarparput. Kalaallit
tusagassiutaannik atuagaataan-
nillu isumagisarpavut aammalu
misilittarparput atuartuutitta
kalaallinik ilaqutariinnik Qallu-
naat nunaanni najugaqalersima-
sunik atassuteqarfiginnissinnaa-
nerat iluarsaannialullugu, Gudik-
sen oqarpoq.
Nammineernerusut
Gudiksenip oqaluttuaraa ullu-
mikkut atuartut kalaallit atuar-
finnut ineqarfiuutigisunut pigaa-
ngamik siornatigornit imminnut
ilisimaarinerullutik, piumassuse-
qarlutik piginnaassuseqarlutillu
atuarnermik ingerlanera sunniu-
teqarfigerusuttaraat. — Nammi-
neernerupput. Soorunami aamma
atuartuuteqarpugut inooqataas-
sutsikkut artornartunik tunulia-
qutalinnik. Kisiannili tammakua
ilaat Kalaallit Nunaanni ajornar-
torsiutiminnik qaangiinissamut
mattuttoorsimagaluarsinnarlutik
maani uagutsinni nutaamik aal-
larteriaqqinnissamut periarfis-
sarsisarput.
Ilanngullugu neqeroorut
— Sukkulluunniit inuinnaat kis-
saatigisaat paasinarluinnartoq
kalaaliaqqat namminneq nuna-
minni sapinngisamik sivisuner-
paamik atuartarnissannut tun-
ngasoq qarajarusunngilara ilan-
ngarterlugu. Isumaqaannarpu-
nga siunissami atuarfiit ineqar-
fiuutigisut Qallunaat nunaanniit-
tut atuartunut kalaallinut ilan-
ngullugu neqeroortitut isigine-
qartariaqartut.
Pingaartumik atuartunut atu-
arnerminnik Qallunaat nunaanni
naammassinnikkusuttunut. Taa-
maalilluta atuarusuttut atuarfim-
mi ineqarfiuutigisumi atuarnissa-
mut piareersimasut atuartuutigi-
lissavavut. Naatsorsuutigaara ta-
matuma atuarfiit ineqarfiuutigi-
sut Qallunaat nunaanniittut mar-
luk ingerlaannarsinnaanerat qu-
larnaarumaaraa, Gudiksen nag-
gasiivoq. -h.
Hjørringip eqaaniittoq atuarfik matuneqaraluttuartoq Skibsby silaannarmit isigalugu, isertarfiata eqqaaniip-
Pat atuartut ilaat. Atuarfiit ineqarfiuutigisut sisamat tamarmik immikkut 60-inut inissaqarput. Ilinniartitsisut
tamarmik katillutik 35-upput, ingerlatsinermullu aningaasartuutit ukioq mannamut 10 miliuunit missaanni
amerlatigipput, ilanngullugit ilinniartitsisut sulisorisallu akissarsiaat. Atuartunut kalaallinut Qallunaat ine-
Parfiuutigalugu atuarfiinut pisunut naalagaaffik aningaasartuutit 70%-iannik taarsiisarpoq.
Her er den næsten dødsdømte grønlandske kostskole Skibsby ved Hjørring fra luften med nogle af elever-
ne foran indgangen. De fire grønlandske kostskoler har hver plads til ca. 60 elever. Den samlede lærer-
stab er i dag på ca. 35, og driftsudgifterne er for indeværende finansår ca. 10 mili. kr. plus personale- og
lærerlønninger. For grønlandske elever, der optages på danske efterskoler, yder den danske stat en refu-
sion på 70 pct. udgifterne.
11