Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 16.10.1980, Blaðsíða 20

Atuagagdliutit - 16.10.1980, Blaðsíða 20
AG llisaritillugu: James Fenimore Cooper (1789-1851) Atuakkiortoq amerikamiu nalimini nuannarine- qaannanngitsoq isummani pillugit sorsuutiginnin- nera pissutigalugu Susaajuitsoq Cooperip atuakkiaa najorqutaralugu, titartaasoq Kaare Bratung. (©PIB) 1. Oqaluttuarput kuussuup Mississippip aariaani aallartip- poq. Tamaana angutit kiattup orpippassuisigoorput. Aappa angutissaarsuuvoq 25-26it missaanni ukioqarunnar- toq, inussiarnermik persuarsiornanngitsumillu taattulik. Ati- veqaraluarpoq Harry March, kisiannili qanittuisa taaginnar- tarpaat Hurru-Harry (Harrysukkasooq) tassagooq oqalikase- qalunilu nakuakasiummat kamaassigajooq. Aappaa inuusunnerugunarpoq, Harrytut atsigaluni, kisianni tuannerusoq timimigut. Atisaasa paasitippaat peqqissaartu- usoq, ingerlavorlu eqaappalulluni quloruunngitsunillu ujalo- qarpasilluni. Kuisikkami atserneqarsimagaluarpoq Nataniel Bumpo, kisianni aterusini »Susaajuitsoq« nuannarineruaa, indianerit Delawaret atsiussarimmassuk. Taakkumi alliartor- figisimavai peroriartornerminilu uniujaassusermik ilikkaga- qarsimalluni. 2. Marluullutik orpippassuarni angalaartuartut pisoriaasiat- tut oqilluarpaluttumik kaliguussaartumillu pisuuseqarput.. Orpippassuit killingat ornippaat, Harrylu perliliummersoq Susaajuitsumut oqarpoq taquaasivimminnit sassaalliuteqaq- qullugu. — Quttoraq Delawaretut aqajaqquit iluarissaqaa, naak uat- tulli nerrersutiginngikkaluarlutit. 3. Harryp ilisarisimasani Tom Hutter (oqaatigineqartartoq naapertorlugu qanga imaani piiaasuusimagaluartoq) pulaa- lersaarpaa. Taanna marlunnik paneqarpoq Judit Hettylu. Taakkualu kisiisa ilagalugit inuilaarsuarmi najugaqarpoq. Aligortuup tasersuata sinaani kiggissanik piniarnermik inuu- niuteqarpoq. Susaajuitsup ikinngunni Delawaret naalagaat Sjingaguk ta- maani naapinniarlugu oqaloqatigisimavaa, taamaammallu Harry ingiaqasiussimavaa. 4. Aqqusineqanngilaq aqqusineerannguaqaraniluunniit. Su- miissusersiortarput seqinersiornerinnarmit. Aatsaalli seqi- neq ilaatigut orpiit kaarfisa pilutaasa akornisigut alakkaatila- arangat sumiissusersisarput. Ingerlangaatsiareersimaqaat ornitatillu tikileramikkit ulapippallaarunnaarput. Oqaloqati- geeqqilerput, Harryllu Tom Hutterip panii taagaluartaartuin- naavai. — Marluullutik kusanaqaat, kisiannili nukarleq — Hetty — ajoraluartumik silatuallaannginnami, oqarpoq. 5. Maanna Aligortuup tasersuata sinaa tikippaat. Siorna Harry tamaannga aallalerami umiarissamik toqqortaqarsima- voq. Taanna ujalerpaat. Ujarlernerat sivisunngilaq, Harryp qangali nanereerpaa. Ima toqqorluarsimatigaaq allaat aama- raat taama tappitsigalutik arajutsisimallugu. Harryp umiariaq maqissiuppaa, Susaajuitsorlu siulersortigalugu orpippassuit naanerat aalliusoq aqqutigalugu ingerlaqqilerput. (Normumi tullermi nangissaaq) 6. Kinguninngua Aligortuup tasersua sinaalippaat isiginnaa- lerlugulu. Takeqaaq ilaatigut 40 kilometerit takitigaluni, arla- litsigullu 10 kilometerinik silissuseqartarluni. Harryp Tom Hutterip illua tikkuarpaa. Manngertuminermik sallilikkiorluni illuliorsimavoq kaajallallugu pallittaalisalikkaminik. Tatsip si- neriaanit meterit hunnorujut marluk pingasut avalassaarsi- mavoq, orpiit timitaannik tatsip naqqanut kappussukkanik toqqaveqarluni. »Kiggissat illorsuat« Harryp atsersimavaa. James Fenimore Cooper pillugu o- qartoqarsimavoq: »Kikkut ta- marmik meerallutik atuartagaan- nik tallimanik-arfinilinnik atuak- kiaqarpoq, sinneri 25-it ataatsi- milluunniit atuarumaneqanngil- lat«. Oqaatigineqartoq ilumoor- nersoq misissorneqarsinnaavoq åtuakkanik atorniartarfiit ator- tittagaasigut. Atuagalliutini atu- akkiortoq taanna ilisaritinniar- parput atuakkiaa meeqqanit nuannarineqarluartoq suli manna tikillugu atuarneqartartoq »The Deer-Slayer« (Susaajuitsoq) na- ngeqattaalersinniaratsigu. Sooq taannarpiaq Cooperip atuakkiortaasia marlun- ngorlugu avinneqarsinnaagunar- poq. Europamukanngikkallarluni atuakkiai aningaasatigut pigis- saalerneranut pissutaasut. Euro- pameereernerminilu atuakkiai A- merikamut tamarmut isummati- gut akiuuffiusut. Cooper pisoorsuanngorluni, naak pisoorsooreeraluarluni ila- quttani tamaasa ilagalugit Euro- paliarsimavoq. Tassani takusani naalakkersueriaatsinut tunnga- sut narrutsaatigingaarsimavai nuannaarutigalugulu Amerikami kiffaanngissuseqartumik naalak- kersuinikkut ingerlaneqarmat. Europamiinnermini takusimavai pisuussutit annertoorujussuar- mik akimarnit aningaasaatilis- suillu pigisaat naalakkersuiner- mut sunniussimasut. Taamaatto- qarnera takullugu atuakkat qas- siialuit allappai paasigamiuk Eu- ropami pissutsit Amerikamut as- sigitinniartariaqanngitsut, tassa Amerikami pisoorsuit kisimik Europamisulli oqartussaalissap- pata ingerlaaseq ajortup tungaa- nut pisussatut takorlooramiuk. Amerikamiunut Europami pis- sutsit annilaarsaarutigigaluarpai. Iluatsitsinngilaq Atuakkiarpaalluilu Amerikami nuannaarutigalugit tiguneqarneq ajorput. Atuartaasa upperiuman- ngilaat. 1833-imi Amerikamut u- terami annilaarutigeqalugu taku- aa Europami ingerlaaseq nammi- neq nunamini sukkaqisumik ati- artorneqalersimasoq. Andrew Jacksonip præsidentitut qinigaa- neragut inuinnaat oqartussaaqa- taanerat naqisimaneqaleriartorsi- mavoq naalakkersuinikkut im- mikkoorniaqatigiiffiit aqutsiner- suannit taarserneqarsimalluni, pi- ngaartumik nutaamik nunassar- siortut akornanni tajnanna anner- toorsuarmik iluaqutiginiarneqar- tarluni — ilaatigut ingasaassisu- mik. Cooper annilaarpoq nammi- neq »pikkorissut kiffaanngissut- simik« ingerlatsinerat upperisani taamaalilluni uppitinneqarsi- mammat. Peqatigitillugulu taa- manikkut saqqummersimavoq aningaasannanniarnersuarmik i- nooriaaseqarneq unammilleqati- giinnerlu naasorissaasuunerup tunngavigisaanik aseruisoq, taa- maalillunilu inuinnaat naalakker- suinerat tassaaginnalersillugu a- ningaasassaminnik annertoorsu- armik pissarsiortut pissarsiorner- suarminni toqqortukujuttarfiat. Akisussaassutsini puttarsivaa Cooper nipangiinnanngilaq. Uki- ut tallimat ingerlaneranni inooqa- tigiissutsimut tunngasunik alla- 20 gaqaqattaarpoq. Taakkua sania- tigut Europamiissimanini atuak- kiareqattaarpaa kikkut tamaasa saassuttarlugit. Atuartimi aner- saakkut sanngiinnerusut uparua- raanganni akisarpoq Amerika nu- taaq assorsuaq asissorlugu. Tamatuma kinguneraa Coope- rip nammineq nuannarineeruti- vinnera. Akerartorneqalerpoq, al- laallu New Yorkimi atuagaarniar- fiit ilaasa atuakkiai tuniniaruma- junnaarpaat, oqarlut'ik: »Pulateri- aarsupaluk taanna innuttaasut sivisuallaamik pakkumiarsima- saat«. Atuakkiai uumajuartut Atuakkiornikkut assortuunnerup tamatuma kingunerititai nalilis- suunngillat. Kisianni assortuun- neq taanna Cooperip oqaluttuari- neqarneranut ilanngutissallugu pingaaruteqarpoq, tassa tamatu- ma nalaani atuakkiai uumajuar- tut saqqummermata. Nammineq oqarnera naaper- torlugu: »Toqoreeruma eqqaama- neqaatissakka«. Atuakkallu taakku oqaasianik eqqortitsipput. Assortuunnersu- aq nammineq kisimiilluni Ameri- ka tamaat illuatungeralugu nu- kissaqarfigalugu atuakkiani taak- ku tallimat allappai. Cooperilu so- qutigilluinnartuugaanni tullerii- aarneri imaalillugit atuarneqarta- riaqarput: »The Deer-Slayer« (Susaajuit- soq) AG-imi nangeqattaaligassar- put. »The Last of the Mohicans« (kalaallisut nutserneqarsimasoq taallugu: Mohikanerit kinguller- saat). »The Pathfinder« (Aqqutis- sarsiullaqqissoq), »The Pioneers« (Nunassarsioqqaartut) kiisalu »The Prairie« (Narsaannarsuaq) Tunngavigisai Aperisinnaavugut Cooperip a- tuakkiortutut isummersortarner- mini atuakkiani taakku sunik tunngavilersorsimanerai. Åtuakkanik soqutiginarsisitsi- soq tassaavoq alianartumik aker- leriissuteqarneq Amerikami inuu- nermik marloqiusanngortitsisoq. Tamaat eqqarsaatigissagaanni a- kerleriissuteqarneq alianartoq aamma nunarsuarmi nutaaliaasu- mi nanissaavoq imaaliinnarlugu- lu aaqqinneqarsinnaanani. Cooperip aallaavigaa naasoris- saasuuneq piorsarsimassusermik oqimaaqatigiissusermillu inuia- qatigiiffiusoq. Tassani inuit ta- marmik tamarmik inooqatigiissu- ni akaareqatigiissutsimilu toqqis- sisimanartumik inissisimapput. Taassumunnga illuatungiliuppoq pinngortitarsuaq suh atorneqa- linngitsoq. Taanna Cooperip paa- sinninnera naapertorlugu tassaa- voq inuup inuunerani pitsaaner- paasumik takutitsiffiusartoq. Ta- matuma indianerit piginnaan- ngorsarsimavai, allanit tikinneqa- ratik piorsarsimassutsimik inui- qatigiissusermillu oqimaaqati- giinneqarfiusumik aaliangersima- sunillu eriagisaasunik peqarfiusu- nik tunngaveqalersillugit. Amerikamut atugassaatitaasut Kisinnili Amerikami sanngeequ- taasunut ilaasutut taaneqarsin- naasoq tassaavoq inooriaatsit taamaattut sanileriillutik piusin- naannginnerat. Qaqortunik amil- lit namminneq piorsarsimassuser- tik »nassarlugu« kimmut illuari- artuinnarput. Cooperillu nalorni- soorutaa tassaavoq taamaaliar- tornerup ataatsikkut ajunngitsu- tut ajortutullu isigisariaqarnera. Uummataa illugiilersuni tamani i- neqarpoq. Qaamasunik amilittut piorsarsimassuseqarneq nammi- neq tunngavia unitsinneqarsin- naanngilaq. Narsaannarsuarmilu qaqortumik amillip piorsarsimas- susia tamatuma inutoqaasa pior- sarsimassusiannut kisimi aseruu- taanngilaq. Qaqortumik amillip piorsarsimassusianni inissisima- sut nutaamik nunassarsiortut as- sorsuaq nunap piinut qanillisar- put isumaliortaatsimikkut inoo- qataassutsimilu pissuserissaar- nissamik puigorluinnartarlutik i- natsisaatsunngortarlutillu. Ta- matuma piorsarsimassuseq qa- qortumik amillip pia amiilaarnar- tumik utersaarfigisarpaa. Atuakkani tamanna ersersin- neqartarpoq. Inooqatigiissutsimi allanut ataqqinnittumik pissuse- qarnissap puigorluinnarneqarne- ranut tunngasut ersarinnersaagu- narput inuttaasut ilaanni Ishma- el Bushimi (The Prairie). Inuttaa- soq taanna aqqutigalugu Coope- rip siunissap inuiaqatigiissortas- (qupp. tull. nangissaaq) J

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.