Atuagagdliutit - 16.10.1980, Blaðsíða 20

AG
llisaritillugu:
James Fenimore
Cooper (1789-1851)
Atuakkiortoq amerikamiu nalimini nuannarine-
qaannanngitsoq isummani pillugit sorsuutiginnin-
nera pissutigalugu
Susaajuitsoq
Cooperip atuakkiaa najorqutaralugu, titartaasoq Kaare Bratung. (©PIB)
1. Oqaluttuarput kuussuup Mississippip aariaani aallartip-
poq. Tamaana angutit kiattup orpippassuisigoorput.
Aappa angutissaarsuuvoq 25-26it missaanni ukioqarunnar-
toq, inussiarnermik persuarsiornanngitsumillu taattulik. Ati-
veqaraluarpoq Harry March, kisiannili qanittuisa taaginnar-
tarpaat Hurru-Harry (Harrysukkasooq) tassagooq oqalikase-
qalunilu nakuakasiummat kamaassigajooq.
Aappaa inuusunnerugunarpoq, Harrytut atsigaluni, kisianni
tuannerusoq timimigut. Atisaasa paasitippaat peqqissaartu-
usoq, ingerlavorlu eqaappalulluni quloruunngitsunillu ujalo-
qarpasilluni. Kuisikkami atserneqarsimagaluarpoq Nataniel
Bumpo, kisianni aterusini »Susaajuitsoq« nuannarineruaa,
indianerit Delawaret atsiussarimmassuk. Taakkumi alliartor-
figisimavai peroriartornerminilu uniujaassusermik ilikkaga-
qarsimalluni.
2. Marluullutik orpippassuarni angalaartuartut pisoriaasiat-
tut oqilluarpaluttumik kaliguussaartumillu pisuuseqarput..
Orpippassuit killingat ornippaat, Harrylu perliliummersoq
Susaajuitsumut oqarpoq taquaasivimminnit sassaalliuteqaq-
qullugu.
— Quttoraq Delawaretut aqajaqquit iluarissaqaa, naak uat-
tulli nerrersutiginngikkaluarlutit.
3. Harryp ilisarisimasani Tom Hutter (oqaatigineqartartoq
naapertorlugu qanga imaani piiaasuusimagaluartoq) pulaa-
lersaarpaa. Taanna marlunnik paneqarpoq Judit Hettylu.
Taakkualu kisiisa ilagalugit inuilaarsuarmi najugaqarpoq.
Aligortuup tasersuata sinaani kiggissanik piniarnermik inuu-
niuteqarpoq.
Susaajuitsup ikinngunni Delawaret naalagaat Sjingaguk ta-
maani naapinniarlugu oqaloqatigisimavaa, taamaammallu
Harry ingiaqasiussimavaa.
4. Aqqusineqanngilaq aqqusineerannguaqaraniluunniit. Su-
miissusersiortarput seqinersiornerinnarmit. Aatsaalli seqi-
neq ilaatigut orpiit kaarfisa pilutaasa akornisigut alakkaatila-
arangat sumiissusersisarput. Ingerlangaatsiareersimaqaat
ornitatillu tikileramikkit ulapippallaarunnaarput. Oqaloqati-
geeqqilerput, Harryllu Tom Hutterip panii taagaluartaartuin-
naavai.
— Marluullutik kusanaqaat, kisiannili nukarleq — Hetty —
ajoraluartumik silatuallaannginnami, oqarpoq.
5. Maanna Aligortuup tasersuata sinaa tikippaat. Siorna
Harry tamaannga aallalerami umiarissamik toqqortaqarsima-
voq. Taanna ujalerpaat. Ujarlernerat sivisunngilaq, Harryp
qangali nanereerpaa. Ima toqqorluarsimatigaaq allaat aama-
raat taama tappitsigalutik arajutsisimallugu. Harryp umiariaq
maqissiuppaa, Susaajuitsorlu siulersortigalugu orpippassuit
naanerat aalliusoq aqqutigalugu ingerlaqqilerput.
(Normumi tullermi nangissaaq)
6. Kinguninngua Aligortuup tasersua sinaalippaat isiginnaa-
lerlugulu. Takeqaaq ilaatigut 40 kilometerit takitigaluni, arla-
litsigullu 10 kilometerinik silissuseqartarluni. Harryp Tom
Hutterip illua tikkuarpaa. Manngertuminermik sallilikkiorluni
illuliorsimavoq kaajallallugu pallittaalisalikkaminik. Tatsip si-
neriaanit meterit hunnorujut marluk pingasut avalassaarsi-
mavoq, orpiit timitaannik tatsip naqqanut kappussukkanik
toqqaveqarluni. »Kiggissat illorsuat« Harryp atsersimavaa.
James Fenimore Cooper pillugu o-
qartoqarsimavoq: »Kikkut ta-
marmik meerallutik atuartagaan-
nik tallimanik-arfinilinnik atuak-
kiaqarpoq, sinneri 25-it ataatsi-
milluunniit atuarumaneqanngil-
lat«. Oqaatigineqartoq ilumoor-
nersoq misissorneqarsinnaavoq
åtuakkanik atorniartarfiit ator-
tittagaasigut. Atuagalliutini atu-
akkiortoq taanna ilisaritinniar-
parput atuakkiaa meeqqanit
nuannarineqarluartoq suli manna
tikillugu atuarneqartartoq »The
Deer-Slayer« (Susaajuitsoq) na-
ngeqattaalersinniaratsigu.
Sooq taannarpiaq
Cooperip atuakkiortaasia marlun-
ngorlugu avinneqarsinnaagunar-
poq. Europamukanngikkallarluni
atuakkiai aningaasatigut pigis-
saalerneranut pissutaasut. Euro-
pameereernerminilu atuakkiai A-
merikamut tamarmut isummati-
gut akiuuffiusut.
Cooper pisoorsuanngorluni,
naak pisoorsooreeraluarluni ila-
quttani tamaasa ilagalugit Euro-
paliarsimavoq. Tassani takusani
naalakkersueriaatsinut tunnga-
sut narrutsaatigingaarsimavai
nuannaarutigalugulu Amerikami
kiffaanngissuseqartumik naalak-
kersuinikkut ingerlaneqarmat.
Europamiinnermini takusimavai
pisuussutit annertoorujussuar-
mik akimarnit aningaasaatilis-
suillu pigisaat naalakkersuiner-
mut sunniussimasut. Taamaatto-
qarnera takullugu atuakkat qas-
siialuit allappai paasigamiuk Eu-
ropami pissutsit Amerikamut as-
sigitinniartariaqanngitsut, tassa
Amerikami pisoorsuit kisimik
Europamisulli oqartussaalissap-
pata ingerlaaseq ajortup tungaa-
nut pisussatut takorlooramiuk.
Amerikamiunut Europami pis-
sutsit annilaarsaarutigigaluarpai.
Iluatsitsinngilaq
Atuakkiarpaalluilu Amerikami
nuannaarutigalugit tiguneqarneq
ajorput. Atuartaasa upperiuman-
ngilaat. 1833-imi Amerikamut u-
terami annilaarutigeqalugu taku-
aa Europami ingerlaaseq nammi-
neq nunamini sukkaqisumik ati-
artorneqalersimasoq. Andrew
Jacksonip præsidentitut qinigaa-
neragut inuinnaat oqartussaaqa-
taanerat naqisimaneqaleriartorsi-
mavoq naalakkersuinikkut im-
mikkoorniaqatigiiffiit aqutsiner-
suannit taarserneqarsimalluni, pi-
ngaartumik nutaamik nunassar-
siortut akornanni tajnanna anner-
toorsuarmik iluaqutiginiarneqar-
tarluni — ilaatigut ingasaassisu-
mik. Cooper annilaarpoq nammi-
neq »pikkorissut kiffaanngissut-
simik« ingerlatsinerat upperisani
taamaalilluni uppitinneqarsi-
mammat. Peqatigitillugulu taa-
manikkut saqqummersimavoq
aningaasannanniarnersuarmik i-
nooriaaseqarneq unammilleqati-
giinnerlu naasorissaasuunerup
tunngavigisaanik aseruisoq, taa-
maalillunilu inuinnaat naalakker-
suinerat tassaaginnalersillugu a-
ningaasassaminnik annertoorsu-
armik pissarsiortut pissarsiorner-
suarminni toqqortukujuttarfiat.
Akisussaassutsini
puttarsivaa
Cooper nipangiinnanngilaq. Uki-
ut tallimat ingerlaneranni inooqa-
tigiissutsimut tunngasunik alla-
20
gaqaqattaarpoq. Taakkua sania-
tigut Europamiissimanini atuak-
kiareqattaarpaa kikkut tamaasa
saassuttarlugit. Atuartimi aner-
saakkut sanngiinnerusut uparua-
raanganni akisarpoq Amerika nu-
taaq assorsuaq asissorlugu.
Tamatuma kinguneraa Coope-
rip nammineq nuannarineeruti-
vinnera. Akerartorneqalerpoq, al-
laallu New Yorkimi atuagaarniar-
fiit ilaasa atuakkiai tuniniaruma-
junnaarpaat, oqarlut'ik: »Pulateri-
aarsupaluk taanna innuttaasut
sivisuallaamik pakkumiarsima-
saat«.
Atuakkiai uumajuartut
Atuakkiornikkut assortuunnerup
tamatuma kingunerititai nalilis-
suunngillat. Kisianni assortuun-
neq taanna Cooperip oqaluttuari-
neqarneranut ilanngutissallugu
pingaaruteqarpoq, tassa tamatu-
ma nalaani atuakkiai uumajuar-
tut saqqummermata.
Nammineq oqarnera naaper-
torlugu: »Toqoreeruma eqqaama-
neqaatissakka«.
Atuakkallu taakku oqaasianik
eqqortitsipput. Assortuunnersu-
aq nammineq kisimiilluni Ameri-
ka tamaat illuatungeralugu nu-
kissaqarfigalugu atuakkiani taak-
ku tallimat allappai. Cooperilu so-
qutigilluinnartuugaanni tullerii-
aarneri imaalillugit atuarneqarta-
riaqarput:
»The Deer-Slayer« (Susaajuit-
soq) AG-imi nangeqattaaligassar-
put.
»The Last of the Mohicans«
(kalaallisut nutserneqarsimasoq
taallugu: Mohikanerit kinguller-
saat). »The Pathfinder« (Aqqutis-
sarsiullaqqissoq), »The Pioneers«
(Nunassarsioqqaartut) kiisalu
»The Prairie« (Narsaannarsuaq)
Tunngavigisai
Aperisinnaavugut Cooperip a-
tuakkiortutut isummersortarner-
mini atuakkiani taakku sunik
tunngavilersorsimanerai.
Åtuakkanik soqutiginarsisitsi-
soq tassaavoq alianartumik aker-
leriissuteqarneq Amerikami inuu-
nermik marloqiusanngortitsisoq.
Tamaat eqqarsaatigissagaanni a-
kerleriissuteqarneq alianartoq
aamma nunarsuarmi nutaaliaasu-
mi nanissaavoq imaaliinnarlugu-
lu aaqqinneqarsinnaanani.
Cooperip aallaavigaa naasoris-
saasuuneq piorsarsimassusermik
oqimaaqatigiissusermillu inuia-
qatigiiffiusoq. Tassani inuit ta-
marmik tamarmik inooqatigiissu-
ni akaareqatigiissutsimilu toqqis-
sisimanartumik inissisimapput.
Taassumunnga illuatungiliuppoq
pinngortitarsuaq suh atorneqa-
linngitsoq. Taanna Cooperip paa-
sinninnera naapertorlugu tassaa-
voq inuup inuunerani pitsaaner-
paasumik takutitsiffiusartoq. Ta-
matuma indianerit piginnaan-
ngorsarsimavai, allanit tikinneqa-
ratik piorsarsimassutsimik inui-
qatigiissusermillu oqimaaqati-
giinneqarfiusumik aaliangersima-
sunillu eriagisaasunik peqarfiusu-
nik tunngaveqalersillugit.
Amerikamut
atugassaatitaasut
Kisinnili Amerikami sanngeequ-
taasunut ilaasutut taaneqarsin-
naasoq tassaavoq inooriaatsit
taamaattut sanileriillutik piusin-
naannginnerat. Qaqortunik amil-
lit namminneq piorsarsimassuser-
tik »nassarlugu« kimmut illuari-
artuinnarput. Cooperillu nalorni-
soorutaa tassaavoq taamaaliar-
tornerup ataatsikkut ajunngitsu-
tut ajortutullu isigisariaqarnera.
Uummataa illugiilersuni tamani i-
neqarpoq. Qaamasunik amilittut
piorsarsimassuseqarneq nammi-
neq tunngavia unitsinneqarsin-
naanngilaq. Narsaannarsuarmilu
qaqortumik amillip piorsarsimas-
susia tamatuma inutoqaasa pior-
sarsimassusiannut kisimi aseruu-
taanngilaq. Qaqortumik amillip
piorsarsimassusianni inissisima-
sut nutaamik nunassarsiortut as-
sorsuaq nunap piinut qanillisar-
put isumaliortaatsimikkut inoo-
qataassutsimilu pissuserissaar-
nissamik puigorluinnartarlutik i-
natsisaatsunngortarlutillu. Ta-
matuma piorsarsimassuseq qa-
qortumik amillip pia amiilaarnar-
tumik utersaarfigisarpaa.
Atuakkani tamanna ersersin-
neqartarpoq. Inooqatigiissutsimi
allanut ataqqinnittumik pissuse-
qarnissap puigorluinnarneqarne-
ranut tunngasut ersarinnersaagu-
narput inuttaasut ilaanni Ishma-
el Bushimi (The Prairie). Inuttaa-
soq taanna aqqutigalugu Coope-
rip siunissap inuiaqatigiissortas-
(qupp. tull. nangissaaq)
J