Atuagagdliutit - 16.10.1980, Blaðsíða 19

AG
Nannunit ungusaasoq (1)
Canadami illoqarfinnguamit Churchillimit Hudso-
nip kangerliumanersuata kimmut sineriaaniittumit
nalunaarutit, immikkoortoq siulleq. Churchill im-
rninut pingaartinniartutut pissuseqarluni taasarpoq
nunarsuarmi nannut illoqarfiisa pingaarnersaat. II-
loqarfimmili nanoqarpa?
Allattoq assiliisorlu: Ivars Silis
Churchillip mittarfiani eqqilik
inersernarsaartumik kiinnersima-
soq nammattakkannik aappalut-
tumik isaassisoq illuinnarmik ta-
leqarpoq. Siornatigut takusiman-
ngikkaluarlugu isumassama tike-
riasaarpaanga: John Spenceun-
nginnerluni ameerniartartoq.
Inuk taanna siornatigut tusa-
feersimavara, inuup allap Cari-
boutoqqap oqaluttuussimavaa-
nga.
Ukiut arlalialuit matuma sior-
na Caribou imerniartarfipajuit i-
laanni Canadap kujataaniittumi
naapissimavara. Immiaaqqat ar-
lalikasiit imernerini piniartutut
Churchillimi inuunini oqaluttua-
raa. Churchill Hudsonip kanger-
liumanersuata kimmut sineriaani
iUoqarfeerannguuvoq. Caribou-
mik ateqanngikkaluarpoq. Ate-
qusiaana.
Isumaqarpoq »tuttu«, atequ-
serlu taanna inuusuttuullunili
pissarsiarereersimavaa. Taama-
nikkut tuttut kisissaanatik inger-
laat illuaranngua sanioqqusu-
hgartarsimavaat, allaallu igalaa-
ni mappiinnariarlugu pisaqallat-
taaginnarsimalluni.
Tamatuma nalerpiaani John a-
jutoorsimavoq. Kiggissanut kii-
sartuni iluarsaatsilugit tunuminit
hannumit sassunneqarsimavoq.
Nunnup John ataasiarluni patik-
kamiut taha katatsivissimavaa.
Johnilu qanoq ilioriarsinnaasi-
ttianngilaq ulimaanni sakkuissua-
ni inortortoorsimagamiuk. Uli-
Kiaanni tigusimagaluaruniuk i-
ttortornagu nanoq qimaatissimas-
sagaluarpaa.
Eqqaamasat Caribou takorluu-
arpasilersippaat. Puiaasallu tor-
*ui qulaatitsiarlugit qiviarami o-
qaatsini ilavai:
— Ulluvulli ila allanngoqaat. —
Churchillip eqqaanit tuttut qima-
Sussimapput. Akerlianik nannut
takkussimapput. Inuusukkallara-
^a qimussiusaarluta nanoq tumi-
siortarparput ullut isukkaarlugit,
Uaatigullu nanoq pisarillatuarut-
S1gu tamanna iluanaarnersuar-
taasarparput. Ullumikkulli u-
kiarneri tamaasa nunaqarfimmut
lngerlaaleraraat, sulisut taarsi-
geeqattaartut matumit matumit
^nnukkut qimaatittaqattaartar-
Iugit, arlalissuullutik eqqaavissu-
nerrittartorsuullutik inuillu
dluinut isaasarlutik.
Inierniartarfimmili oqaluttuat
tamatigut upperiinnagassaaneq
aJorput. Taamaakkaluartorli Ca-
nboup oqalualaavata takorluui-
nera aalassatsippaa. Puigorsin-
j^aasimanngilara Churchillillu ti-
eraarnissaa assut pilerigalugu.
aribou ilumoornerluni? Ukiarlu-
j®1. kingulleq piffissaq matuma
alerpiaani iluatsitsivillunga
kurchillimi qammatikkaartumik
ngaraarSimaSUSSann®°rS*maVU"
Kisiannili nassuerutigisaria-
wpara mittarfiup utaqqisarfia-
11 akunnittarfiup tungaanut i-
Serlaninni assiliivinnik allattaa-
vinnillu nassaraluarlunga taa-
maattoq nalornisorujussuugama.
— Qimussimik nannunniarner-
passuit kalaallit piniartuinut i-
laallunga peqataaffigisakkakka,
ilisimatuussutsikkut nannunik
misissuisarnernut ilaasarnerpas-
suakka ilaatigut Svalbard (Inngi-
kitsulik) tikillugu tunngavigalu-
git nanoq qanoq ittuusoq ilikkar-
simavara. Uumasuuvoq kiserlior-
luni angalasartoq, inunnik naju-
gaqarfinnillu soqutiginninngitsoq
aatsaallu nuliunermi nalaani na-
noqatiminut saattartoq. Kisian-
nili uumasorsuaq taanna kusa-
nartoq, »sikuunertuup uumasuisa
qullersaat« illoqarfimmik toqqis-
sisimajunnaarsitsisutut pissusi-
lersussappat, eqqaavissuarsiortu-
tut nalliunaannartutut pissappat,
— naamik tamanna takorloorsin-
naanngilara. Asulumi illoqarfik
Churchill imminut nersorianngu-
arlu taalluni »Churchill — the Po-
lar Bear Capital of the World«
(Churchill — nannut nunarsuarmi
illoqarfiisa pingarnersaat).
Akunnittarfiup piginnitta Pen-
ny ingerlatsisoralugu aqqusinik-
kut qalliusersukkakkut illoqar-
fiup 10 kilometerinik ungasitsigi-
sup tungaanut ingerlarsortorsuu-
vugut. Nunaannaq pannakaatut
manitsigisoq antennenik man-
ngertornisunik ulikkaarpoq, sak-
kutooqarnikkut atortut pisoqali-
sut, ineqarfissiat qimarakkat nu-
naqarfiillu suerunnerit tamani ta-
maani takussaapput. Alianartu-
mik najugaqartukkuutaat noo-
rartitaasarsimapput — Eqqillit,
Inuit — sakkutooqarnikkut ineri-
artupiloornerup kinguneri. Pen-
nyp isini akisutsittutulluunniit i-
sikkunitsillugit oqarfigaanga
1960ikkunni Churchill tassaasi-
masoq »a nice booming city«
6.000inik inulik, sakkutooqarluni
orsussamillu uj arierlu tik qilleri-
sut sulisuinik; maannah inui
l.OOOit sinnitsiaannarlugit amer-
lassuseqalersimasut.
Inissarsereersimalerlunga qa-
sunera soqutigiunnaarlugu illo-
qarfimmik takornariarnissara no-
qissinnaajunnaarpara.
Avanngasik tamakkiisukasiul-
luni sioqqanik, apummik karrillu
pujoralaannik persoralaartitsi-
sarpoq. Karriisivissuit ungasin-
ngitsumiipput. Tamakku tamar-
mik katipaloriaramik inuit qimaa-
tissimagunarpaat isersimaanna-
lersillugit. Illoqarfik soorlu qima-
taannarsuaq aliartugarpasissoq,
suisattoq. Isummersornikkali ki-
periataarput La Verendrye Ave-
nue uiallassaarfigigakku.
Nilleqattaarnerit erinarsorpa-
lunnerullu tupaallatsippaannga.
Taama piniarnanga nuannallutik
ingerlaartut akuliuffigeratarpak-
ka. Illoqarfiup ukiunik 50inngui-
nera nuannaarutigineqarpoq.
1929imi qimuttuitsut aqqutis-
saannik sanasut Hudsonip ka-
ngerliumanersuanut anngussi-
mapput. Ukiut pingasut ingerla-
nerani aqqutissaanngingajattuk-
kut orpiit meqqutaasallit killuuti-
galugit aqqutissiorniarsimapput.
Qimuttuitsullu aqqutaata naaf-
fiani umiarsualiviUortoqarsima-
voq karriisivissuarnillu sanaso-
qarsimalluni. Pilersaarusiortar-
tut isumalioriallaqqissut taamaa-
lillutik Canadap karriisiviinit im-
makkut aqqutissaq pilerseriara-
luarsimavaat. Canadami narsaan-
narsuarmit tassanilu naalagaaf-
finnit kujasinnerusuniittunit Eu-
ropami iffiortunut immiortunullu
aqqut naannerpaaq akikinner-
paarlu nassaarisimagaluarpaat.
Kisianni naatsorsuinerat inerne-
qanngilaq. Immakkut angalaffiu-
sinnaanera qaammatinik pinga-
suinnarnik sivisussuseqarpoq, u-
miarsualivinnullu allanut karri-
nik usilersuiviusunut uumitsassi-
maarneq annertuallaarluni. Ullu-
mikkut Canadami karrinik avam-
mut nioqqutissiornerup ilaanna-
mininngua Churchillimit pisar-
poq.
Ingerlaaqatigiit siulersortigaat
pinerluttaalisitsisut sisamat
RCMPmeersut aappaluttunik
perrusinik atisisimasut. Malin-
naapput aqqusinikkoorutit usi-
sartut (lastbil) qulit sinnitsiarlu-
git amerlatigisut siaartartunik
pinnersaasersorsimasut. Usisar-
fiinut illoqarfiup pigissaarneru-
sortai issaasimapput naalakker-
suinermik suliaqartunik Winne-
pegimit tikiussimasunik ilaqarlu-
tik. Taakku qiiaqaat. Kinguller-
saapput meerarpassuit, qaqortut
eqqiUillu, pinnersakkanik tukkar-
suuserlutik (cykler).
Anori pussukulaarnartoq pilut-
tanik issuttuivoq, meeqqallu
»happy birthday to you«mik eri-
narsornerat tingittarlugu. Taa-
maammat uanga kavaajama o-
qorsakkap tuiinut siutikka toq-
qorterpakka. Isiginnaartut ilaata
oqamiffigaanga:
— Takornartaraa nassuerutigi-
sariaqarpat anorerput eqiasul-
luinnarmat. Sanioqqunnak aqqu-
saaginnarusuppaatit.
Ulloq qittannarmik naalakker-
suisullu uppernarpallaanngitsu-
mik neriorsuutaannik naaneqar-
poq. Tamanna pivoq illoqarfiup
katersortarfiani kusanarluinnar-
tumik sanaami »The Komp-
lex«imi. Churchillimi umiarsuali-
vik inuutissarsiutaavoq, pinialut-
toqartarpoq takornariartitsinerlu
aamma inuuniutigineqarsinnaa-
voq, kiisalu »social welfare« (ikiui-
sarfik) takorluukkallu aamma ne-
riuuteqalersitsisarput. Tusatsiak-
kat ingasattajaakkat oqaatigini-
arpaat noorliinngooq suliffissua-
qarfiat uranimik annertoorsuar-
mik nassaaqisoq illoqarfimmut
qanittunnguami, aammagooq illo-
qarfik issittumik ilinniagartuun-
ngorsarfeqalerumaarpoq (univer-
sitet). Oqaatiginiartarpaallu or-
sussap aqqutissarsua Issittup qe-
qertaatigoortussaq illoqarfimmik
saneqqutsisussaasoq — taamaas-
sinnaavormi — kiisalu tusagar-
tuut oqaatigisarpaanngooq sak-
kutuut uterumaartut?
Churchillimi nannut assorsuaq nalunaarsuutaapput. Nivissat tujuuluaqqamik saannii-
tittarpaat. Allanertamut tikittumut apeqqutaasarpoq tamanna takornarianut ussassaa-
rutaannaanersoq, imaluunniit illoqarfimmi nanoqarnersoq.
I Churchill er der masser af isbjørne-symboler. Piger har en af byens t-shirts på, og
selvfølgelig har den en isbjørn som motiv. For den fremmede er spørgsmålet om det er
en turist-fidus eller der virkelig er isbjørne i byen.
Aqaguani aqqusinikkoorum-
mik (bil) atoriarlunga nanoqarfiu-
nerartagaat angalaarfigaara. Ki-
siannili takusaqanngilanga.
Tamatuma kingorna soorlu ul-
lut sukkaalliartuinnartut. Nerler-
niat USAmeersut kujammukar-
nerminni aqqusaarput. Apivoq, i-
nuunerlu nipaatsumik ingerlaan-
narpoq. Qaqutiguinnaq illusim-
mavimmi akunnittoqartarpoq.
Qassiitigut Inuit inuusuttut »nu-
navut«mik sulissutiginnittut (nu-
namik piginnittuussaanermik a-
ngusaqarniartut), taakkua sania-
tigut. naamerluinnaq.
Oqaatigigaluarpara nannumik
takusarnanga. Kisianni tamanna
eqqorluinnanngilaq. Illoqarfimmi
nanuusianik ulikkaarluinnarpoq.
Amerlangaarmata erniinnaq qat-
suppakka. Piseqqusaarusiani iik-
kamullu nivinngartakkani tamani
takussaapput. Neriniartarfiup sa-
viatsiani.
Akunnittarfiup silatimigut al-
lagartaani ikeqattaartartumi, aq-
qusinikkoorutit (bil) normuisa al-
lassimaffianni, qaatiguut taliisa
saneraani, nasamut kinngoqquti-
ni qiterutillu sukaterutaanni. Pi-
siniarfiit tammajuitsussaarniarfii
ingasalluinnarput. Ilaqutariit
»Nanukkut« qeqormik sanaat,
marrarmit sanaat imaluunniit u-
tinnikuusamit sanaat. Hudson
Bay Companyp pisiniarfiani nan-
nup amia NWTip nunataanit pis-
sarsiaasimasoq tuniniarneqar-
poq. 2.390 doUarsit ilorrisimaar-
fiup sioraanut inissitassanngorlu-
gu igalaaminermik isilerlugu aap-
palungusersumillu oqalerlugu. —
68imi Manitobami Churchillip il-
loqarfittut inissisimaffianiittu-
mik nannut piniaqqusaajunnaa-
vipput, peqatigitillugulu naala-
gaaffinni avannarliunerusuni I-
nuit najugaqarfigisaanni pisassat
killilersorneqarlutik, tassa piniar-
tut Inuit kisimik pisaqarsinnaa-
lerlutik. Pisassat ullumikkut u-
kiumut 719upput.
Kiisami. Oktoberip aallartinne-
rani pisoqarpoq. Tusatsiakkat
malillugit nannut illut sukisaar-
sartarfiit 20 kilometerit missaan-
ni ungasitsigisuniittut eqqaanni
takuneqarsimapput. Utaqqinerul-
li sivisuup misigissutsikka sinip-
paalersissisimavai. Tusatsiagaq i-
matorsuaq soqutiginngiinnarpa-
ra, — unnuit ilaanni imerniartar-
fimmi kikkulluunniit iserfigisin-
naasaanni isersimareersimanera
tikillugu.
Imminut naalakkersorsinnaa-
junnaarluni, imminut aserorter-
nerusumik erngunneq takussallu-
gu nikallornartuuvoq. Ilallugulu
umiartortut bulgariamiut, eqqil-
lit nivissat qimuttuitsunilu ator-
fillit imminnut tigorsuuttaleqim-
mata nivissat allat pillugit — saa-
mikkut nannunik assiliartallit —
imerniartarfik nanertisimallunga
qimappara akunnittarfimmullu i-
neqarfigisannut ingerlanialerlu-
nga.
Aqqusinikkoorut (bil) aqquser-
nup illuatungaani qullersuup a-
taanut unitsippara. Anorlerpoq.
Aput persoralasarpoq. Kiattu-
mut iserusoqigama apusinersuit
qarsutiinnarlugit tuaviinnaq ise-
riartulerpunga. Sapiiserniavillu-
nga apusineq portulaartoq qulaal-
lugu pissikkama malugilerpara
nikuikkiartulersoq, asulumi tu-
nunnguakkut.
Aputaannarmit nikussaartutut
nanorsuaq inerinneq imminut ta-
kutippoq! Naluara kina arlarput
tupannersaanersoq. Nanoq ua-
ngaluunniit. Kisianni nannup i-
summeriataarnissaa utaqqinian-
ngivippara, qimaanerussagaluar-
pat saassussinerussagaluarpal-
luunniit. Akunnittarfiup isertar-
fianut pissiinnaq iserpunga matu-
lu matorluttaqalugu.
Inormumi tullermi nangissaaq)
19