Atuagagdliutit - 10.02.1982, Blaðsíða 11

Issittormiut namminneq
tusarliuttariaqalerput
tuakkiarsuaq nunani tamani saqqummertussaq
Kulaallisuttaaq naqiterneqassaaq
“Issittormiut immunnut oqalut-
aarisut«, taama taaguuteqas-
saaq piviusut pillugit filmiliassaq
unaaquttat akunnerinik arfini-
anik sivisussuseqartussaq atua-
Sarsualiassarlu marlunnik atua-
Sarsuartaqartussaq, Unescomit
aningaasalersorneqartoq. Une-
Sc°P pilersaarutaata ukiut talli-
*7at qaangiuppata inertussaq,
juakkiortumit tjukteriusumit
Urij Hytkheumit, tamanna pis-
^tigalugu siorna upernaakkut
alaallit Nunaanniittumit, siuler-
s°rneqarpoq.
j. S°vjetimi atuakkiortut kattuf-
ata tusaataani »Literaturnaja
aseta«-mi Rytkheu ingerlatar-
taanna pillugu oqaluttuar-
t>09; Ilaatigullu oqarluni pilersaa-
ut ilusinilluareersimasoq:
. Atuakkiassarsuaq pingasunik
/nmikkoortortaqassaaq: ataaseq
Ssittormiut oqaluttuassartaan-
«ut
upperisarsiortaasiannullu
Uringasoq, ataaseq pissaqarniar-
erannut inooqatigiittullu iluar-
artuuttaasiannut aammalu kul-
Ul'iannut tunngasoq pingajuatali
Slsarnaatalu imarissavai atuakki-
0rtut allagaat oqaasertaliussaallu
et3qumiitsuliornermut il. il. tun-
'’Sasut. Atuakkiaq assiliartaler-
sassamaarneqarpoq assinik assi-
lssanillu issittut nunataanneer-
sknik, naqiterneqassallunilu euro-
Pamiut oqaasii pingaarnerusut
at-orlugit aammalu tjukterisut,
®aamisut aammalu eskimuutut
assani pineqannguatsiarput ka-
aallit oqaasii — aaqq.).
'lytkheup erseqqissarpaa piler-
aarut piviusunngortikkiartuaar-
eqassammat issittormiunit
arnminernit. Taakku sinnerlugit
. tuakkiortarsimasut amerlaval-
aaqaat. Namminneq imminnut
aqqummiunnissaannut piffis-
anngorpoq. — Allattuussapput
attuutillit, piniartut, nakorsat,
'tiruartitsisut nutaarsiassaleri-
ailu. Peqataassappullu alaska-
}kt, Canadap avannarpasissuar-
r!*ut, Kalaallit Nunaanni atuak-
kiortut
^aarni
allallu.
J Urij Rytkheulu neriuppoq So-
J^imiit peqataajumaartut atu-
^akiortut issittormiorpaaluit,
°°rlu nensereq Leonid Laptsuj,
lvheq Vladimir Sangi, mansereq
t)Uvan Sjetalov, tjuktereq Anto-
>na Kymytval eskimoorlu Soja
.. englumkina. Nenglumkina
aassagaluaruni silarsuarmiunut
^aqqummiusseqqaatigissagaluar-
Rytkheu piareersarnerminut
atillugu silarsuaq issittortaasi-
r11 kaajallallugu angallavigisi-
, avaa, tassalu kangiani Tjukot-
aaiiit Kolap Qeqertaasaa tikillu-
?a Norge aqqusaarlugu kimmut
Serlaqqilluni Kalaallit Nunaan-
peqatigiiffianneersut,
Institutta Norgemiittoq
Atuakkiortoq Jurij Rytkheu
tjukteriusoq — Unescop atuak-
kiarititaanik »Issittormiut im-
minnut oqaluttuarisaat«-mik su-
lissutiginnittuuvoq.
Den tjuktiske forfatter Jurij
Rytkheu — står for Unesco-pro-
jektet »Polarfolkene om sig
selv«.
nut tassanngaanniillu Canada-
mut Alaskamullu. Angalaneralu
pisimavoq timmisartut, helikop-
terit, tuttunik qimuttullit, qimus-
sit snescooterillu atorlugit.
— Nunarsuup ilaani sumiluun-
niit allanik inoqanngilaq issittuni
najugaqartut inuuniarfigisaattul-
li artornartigisunik inuuniarfe-
qartunik, nangilluni oqarpoq. —
Taamaakkaluartorli inuit nuan-
naartuupput tulliminnillu asan-
nittuullutik, tullimillu asannin-
neq taanna pissutaalluni issittut
nunataat tiguaruminartuusimap-
put. Inuit tamaanga pisut akeq-
qersimaarfigineqarnermik naapi-
taqartarsimanngillat.
— Issittuni najugaqartut pin-
ngortitaq ajugaaffigisimanngi-
saannarpaat, aappaatigulli aam-
ma tunniutiinnarfigisimanagu.
Pinngortitaq paasiniarsimavaat.
Ullumikkut pinngortitamik aju-
gaaffiginninniartartut issittormi-
ut ilinniarfigisariaqaraluarpaat.
Annilaanngatigalugu eqqarsaati-
gisarpara ajornartorsiutit pin-
ngortitap ingerlarngata oqi-
maaqatigiinneranut tunngasut
taama amerlatigisut suli iluarsis-
sutissarsineqarsimanngimmata.
Soorlu assersuutigalugu Norgemi
maanna erngup nukiliorfissuar-
nik sanaartulerput, tuttunik ivi-
gartorfissakillisisitsissussanik
taamalu tuttunik ikilisitsisisussa-
nik — qularnanngitsumillu aam-
ma tuttuuteqarnermik inuutis-
sarsiuteqartunik ikilisisitsisussa-
nik.
— Uagut allanik, naammattu-
nik ajornartorsiuteqarpugut. Uu-
liamik atortussanillu allanik akui-
arneqanngitsunik nassaartoqar-
nerata kingorna ukiuni kinguller-
paami issittut nunataannik ator-
luaapilunnerujussuaq aallartissi-
mavoq. Ilavut ikinngitsut ilinni-
arluarsimasunngorsimapput nu-
taaliaasunillu teknikikkut ator-
tuuteqalersimavugut, imaanngi-
larli nunap qeriuartup tunniussin-
naasai killeqanngitsumik piiartu-
assagivut. Imminut killilersin-
naaneq ilinniartariaqarparput,
nunap inuuffigisatta issittup oqi-
maaqatigiinnera aserorumanati-
gu.
— Tuttut paarilluartariaqarpa-
vut. Ilaanni tuttuutilik ima oqar-
poq, guultimit nunamit qeriuar-
tumit qaqitatsinnit tuttorpassu-
armik ilusilersuisinnaavugut;
taakkorpassuilli tamarmik tj ttu
ataasinnguarluunniit uummartis-
sinnaanngisaannassavaat.
Rytkheu isumaqarpoq issittuni
najugaqartut attaveqaqatigiinne-
rusalernissaannut nunani tamani
pissanganartorsiunnginneruler-
neq apeqqutaassasoq, tassungalu
tunngatillugu oqarluni: Eski-
muut oqaasii tamarmik assipalu-
giipput. Saanernik qiperuisartup
Dwight Malegrokip illuani Be-
ringip ikerasaani Ingaliup qeqer-
taaniittumi takuara atuagaq eski-
muutut ilinniut, Jekaterina Rub-
stovamit Leningradimiumit atu-
akkiarineqarsimasoq. 30-kunni
piniartut Inalimmi, maannakkut
USA-mut atasumi, najugaqartut
atuarfeqanngillat, illuatungin-
nguannili (killeqarfiup illuatu-
ngaani) najugaqartut eskimuut
atuarfeqarlutik. Taamaattumik
taamanikkut piniartut Sovjetuni-
onimukaasarput atuariartorlutik.
Ilami Sovjetunioni USA-lu im-
minnut ungasinngeqaat. Kingul-
lermik Alaskamiikkama tamanna
eqqarsaatigilersoorpara. Bering-
ip Ikerasaani qeqertap aappaa
Store Diomede, imaluunniit Ima-
lik, Sovjetimut atavoq aappaali
Lille Diomede, Ingalik, Amerika-
mut atalluni. Ingalimmi illut iga-
laaviniit alakkaannaraanni erfala-
sorput aappaluttoq takuneqarsin-
naavoq, qeqertammi taakku,
imaappoq nunavut, imminnut 4
km 100 meteriinnarnik ungasitsi-
gipput.
— Uanga paasinninnera naa-
pertorlugu, Rytkheu naggasii-
voq, issittormiut attaveqatigiin-
nerulernissaannut silarsuarmiut
eqqisseqatigiinnerulernissaat mi-
kinngitsumik pingaaruteqarpoq.
(APN).
Sommer- og helårsgrund ved
Ebeltoft til salg
beliggende med en dejlig udsigt ud over vandet ikke langt
fra badestrand. Grunden ér på 1200 m2, byggemodnet, men
der er ikke byggepligt. Pris 125.000 kr. udb. 30.000 kr.
Henvendelse 4 26 69 efter kl. 16.00
Den samlede kommune- og landsskat i 1981 skulle så have
været følgende:
Nanortalik . . . 34% Egedesminde . . . . . . 35%
Julianehåb . . . 37% Christianshåb . . . . . . 36%
NarssaK . . . 34% Jakobshavn . . . . . . . 35%
Ivigtut . . . 31% Godhavn . . . 32%
Frederikshåb . . . . . . . 35% ClmånaK . . . 32%
Godthåb . . . 32% Upernavik . . . 33%
Sukkertoppen. . . . . . 34% Thule . . . 34%
Holsteinsborg . . . . . . 33% Angmagssalik. . . . . . 36%
Kangåtsia« . . . 35% Scoresbysund. . . . . . 34%
KUN EF's støtte gjorde, at vi undgik at komme til at betale
så meget i skat, og hvis vi skal undgå det fremover, ja så er
der kun en vej, og det er, at også du stemmer ja til EF den
23. februar 1982.
Sådan ville skatteprocenterne ha-
ve været hvis Grønland selv skulle
have betalt de penge EF gav i
1981
EAS
Atuagagdliutit
11