Atuagagdliutit - 23.03.1983, Blaðsíða 21

Perorsaanermi siunertaq
^•lumikkut meeqqanik paaqqinnit-
arfiit aalajangersimasumik siunerta-
flartinneqaratik ingerlapput. Taa-
j^aattumik paaqqinnittarfiit siuner-
aat assigiinngisitaarput, ilaatigut
Paarsisarfiinnangajattut inissiisarfit-
u^u atomeqarlutik.
Nunali tamakkerlugu atuuttumik
Paaqqinnittarfiit siunertaqartinne-
‘iartariaqarput, siunertailu qiterissa-
Vaa oqaatsit tungaasigut ineriartor-
aermi anguniagassat assigiinngitsut
'aiikkulu inerikkiartornermi iluaqu-
lssat sungiusaatissallu assigiinngit-
sut.
Nunatsinni avatangiisit assigiin-
jjgitsuunerat pillugu kommuneqar-
111 immikkut periarfissinneqassap-
Put paaqqinnittarfinnut siunertanik
aalajangersaanissaminnut: Inuutis-
^arsiutit suuneri inuuniarnikkullu a-
uakkat aallaavigalugit paaqqinnit-
arfinni sammisassat aalajangersar-
nfqartassapput. Assersuutigalugu pi-
n,artoqarfinni, suliffissuaqarfiusuni,
savaateqarfiusunilo perorsaanerni
aallaavissat siunniutassallu assigiin-
n8issuseqartariaqarput.
Nuna tamakkerlugu siunertaasut
'^aniatigut kommunekkaartumik aa-
aajangersaasinnaanerup iluaqutaasa
llagaat angajoqqaat perorsaanermut
sunniuteqaqataasinnaanerat.
^"gajoqqaat
^aaqqinnittarfinni ingerlatsinermut
^Sajoqqaat perorsaasullu sunniute-
jjarneroqqullugit paaqqinnittarfiit
arnarmik immikkut siulersuisoqar-
tar'aqarput.
,. Angajoqqaat ulloq naallugu sulif-
'ait periarfissaqarneq ajorput paaq-
'l'nnittarfinni meeqqamik atugari-
saannut annertunerusumik malin-
naaniassallutik, taamattumik angu-
niartariaqarpoq angajoqqaat akis-
sarsiamikkut annaasaqaratik ukiu-
mut ikinnerpaamik marloriarlutik
ulloq naallugu paaqqinnittarfinni
pulaartarsinnaanissaat.
Akiliutit
Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik aa-
lajangiusimavaat paaqqinnittarfiit
suulluunniit inuiaqatigiit akisussaaf-
figisaannik ingerlanneqartut tama-
nut akeqanngitsuussasut.
Tamannali anguneqarsinnaan-
ngikkallartillugu piumasaraarput a-
ngajoqqaat isertitaat apeqqutaatin-
nagit inissat agguaanneqartarnissaat.
Imaattariaqanngilarmi akissallit
meeraat salliutinneqartassasut, aam-
nia suliffissaqartinneqanngitsut qi-
tornaat pinngitsooratik allatulli
paaqqinnittarfinni inissaqartinneqar-
nissaminnik periarfissaqartariaqar-
mata.
Angerlarsimaffinni paarsisitsisar-
nerup akisunerutinneqarnera piaar-
tumik atorunnaarsinneqartariaqar-
poq, angajoqqaammi ataasiakkaat
akisussaaffiginngimmassuk meeqqa-
nik paaqqinnittarfiit naammattumik
inissaqartitsinnginnerat.
Qatanngutigiinnut akikillisaataa-
sartoq aamma atoqqilersinneqarta-
riaqartoq, angajoqqaat arlariinnik
qitornallit aningaasartuutaat ullu-
mikkut naammareeqimmata.
Dagpleje
(paarsisitsisarneq)
Paaqqinnittarfiit amerlinerisigut a-
ngerlarsimaffinni paarsisitsisarneq a-
torunnaarsinneqartariaqarpoq.
Angerlarsimaffinni paarsisuutin-
neqartut ilinniarsimasuusanngillat, i-
luamillu pisortat tungaannit siunner-
sorneqartaratik.
Angerlarsimaffinnili paarsisitsisar-
neq atuukkallartillugu makku pit-
sanngorsaatigineqartariaqarput:
paarsisartut akissarsiaat aaqqinne-
qartariaqarput imaalillugit: angerlar-
simaffimminni paarsinerminni ani-
ngaasartutitik matutereerlugit nal.
ak. pinngitsooratik akissarsiaqartin-
neqassasut SIK-p sulisitsisullu isu-
maqatigiissutaanni akissarsiat min-
nerpaaffissaattut aalajangiunneqarsi-
masoq ataannagu.
Ullumikkummi akilersuutit malil-
lugit angerlarsimaffinni paarsisartut
tassaapput Danmarkip naalagaaffia-
ta iluani tamanit akilernerlugaaner-
paat, naak akisussaaffik annertoqi-
soq tigummigaluarlugu, angerlarsi-
maffimminnullu pituttugaaneq an-
nertoqisoq atoraluarlugu.
Akissarsiat saniatigut angerlarsi-
maffimminni paarsisartut annertu-
nerusumik siunnersorneqarlutillu a-
tortussaminnik pilersorneqarnerusa-
riaqarput.
Maannamut kommunet pisus-
saaffitik sumiginnarluinnarsimavaat.
(Takuuk Aasianni Inuit Ataqati-
giit meeqqanik paaqqinninneq pillu-
gu nalunaarusiaat).
Siulersorneqarneri
Børnehaveni Vuggestuenilu inini a-
taasiakkaani sulisut amerlineqarta-
riaqarput.
Tamanit naammagineqanngilluin-
narpoq sulisut pingasuit meeqqanut
20-nut paarsisuusarneri, uffalu
meeqqat inersimasunik attaveqarnis-
Kommuneni ingerlatsineq
Aasianni Inuit Ataqatigiit 1979-imi
‘I'nigassanngortitseqqaaramik pi-
n8aartissimasaasa iiagaat qinikkatut
lr"ssisimanerup isumanik paasissu-
'ssanillu siaruarteriffittut atorneqar-
n*ssaa.
. Ukiullu qaangiuttut kingumut qi-
vjaraanni anguniagaasimasoq sumi-
gittnarneqarsimanngitsoq malugisas-
saavoq: soqutigisaqaqatigiit inuillu
ataasiakkaat paasissutissanik tunio-
rarneqartarsimapput pisortanit iliuu-
Seqarfigineqarnerminni sakkussa-
mittut atugassaannik, imaluunniit
s°qutigisamik anguniarneqarnerini i-
uaqutissaminnik. Tusagassiutit a-
."sillu atorlugit kommunemi pissut-
f11 saqqummiunneqartarsimapput,
°ntmunellu iluani iliuuseqarnikkut
anuttaasut annertunerusumik nta-
jinaanerulernissaat anguniarneqar-
Slrnalluni.
Inuit ataasiakkaat periarfissaa-
.ut|utut misigisut siunnersorneqar-
utnaanerat aqqutissiuunneqarsima-
°q. siullermik 1979-imi kinguller-
j'illu 1982-ip naalernerani siunner-
UeqatigHnnik pilersitsinnikkut.
Kommunalbestyrelsip sulineranut
asumik apeqqutit assigiinngitsut
tunngavigalugit soqutigisaqaqatigiit:
ASIP, KNAPK, il. il. peqataatinne-
qarnissaat Aasianni Inuit Ataqati-
giinnit pingaartissimavara, siunner-
suutigisarsimallugulu. Taamaalior-
nikkut assigiinngitsunik soqutigisallit
aalajangiisarnerni qulaatiinnaruma-
nagit, aalajangiisarnerillu tunngavi-
lersorluagaanerusumik ingerlateq-
qullugit.
Taamatut suleriaaseqarneq aal-
laaqqaataani oqitsuinnaasimanngi-
laq, ilaatigut tunngavissaqanngitsu-
mik naveersinnernik pasillerneqar-
nernillu ilaqarsimalluni. Allaffinni
sulisut aallaqqaataani assut akun-
naattuungasarsimapput, soorlu paa-
sissutissat tamat pissarsiarisinnaasa-
riaqagaat ujartorneqaleraangata.
Aasianni kommunemi oqartus-
saasut allaffinnilu sulisut maanna
ammarnerupput, suliarpullu taper-
sersorneqarluni ingerlaqqissappat
qularutiginngilarput siunissami suli
annertunerusumik innuttaasut sun-
niuteqarnerulernermik angusaqaru-
maartut.
Inuit Ataqatigiit anguniagaraat
kommunemi ingerlatsineq ammane-
rusumik, pitsaanerusumik, namma-
qatigiinerusumillu ingerlanneqalissa-
soq.
Neriorsuutigisinnaasatta iiagaat in-
nuttaasut sukumiinerusumik akuli-
kinnerusumillu kommunemi suliniu-
taasunik saqqummiussiffigineqartar-
nissaat. Qaammatit allortarlugit in-
nuttaasut periarfissinneqassapput tu-
sarniaatinneqarnissaminnut, tassa
unnuit ilaat atorneqartassammata il-
loqarfimmiut kommuneminnut a-
peqqarissaarfiginninnissaannut.
Aamma illoqarfiup immikoortui-
ni assigiinngitsunik pisussaqartillu-
gu, immikkoortumi aalajangersima-
sumi najugaqartut katersorneqartas-
sapput isummaminnik tusarniaaffi-
gineqarlutik: errorsisarfiit, init ataat-
simoorussat, aqquserngit, puttasut,
toqqorsiviit assigisaallu pillugit.
Soqutigisaqaqatigiit kommunep
aalajangiiniartarnerini annertuneru-
sumik peqataatinneqartassapput tu-
sarniarneqartassallutillu. Qanimut o-
qartussaaqataaneq oqaasiinnaanngi-
laq, tassaallunili inuit tamat oqar-
tussaaqataanerannik tunngaviusoq.
Inuit Ataqatigiit qinigassangorti-
taannik qinersiit!
ATUAGAG.DLIUTIT
Oplysning til danske
læsere fra IA:
Da vi har fået stillet begrænset
plads til rådighed, kan dansk
materiale rekvireres ved henven-
delse til hovedkontoret i Nuuk
tlf. 2 38 01, regionalkontorerne i
Aasiaat tlf. 4 27 66 og i Qaqor-
toq, tlf. 3 85 58.
saminnut taamma pisariaqartitsitigi-
sut. Eqqaamasariaqarpormi meeq-
qat ullormut eqqumaffimmi sammi-
neqarnissamilu nalaani meeqqerivin-
niittarmata.
Paaqqinnittarfiit
Meeqqat toqqissisimanerusumik pe-
roriartussappata paaqqinnittarfiit a-
merlisariaqarput siammarnerusaria-
qarlutillu. Paaqqinnittarfiit angisuut
sananeqartarnerat taamaatittariaqar-
poq; meeqqanut sulisunullu paaq-
qinnittarfiit angivallaarsuunngitsut
toqqissimanarnerupput.
I lloqarfinni najugaqatigii k kuutaat
immikkoortukkuutaallu pisariaqar-
titsinertik naapertorlugu paaqqinnit-
tarfinnik sanaartorfigineqartassap-
put. Siunissami suliffissuarnik piler-
sitsisoqassagaangat piumasarineqar-
tassaaq suliffissuarnut atasunik
paaqqinnittarfiliornissaq.
Meeqqat ukiui najoqqutaralugit
immik koortitaarisarneq (vuggestueni
børnehavenilu) atorunnaartariaqar-
poq, meeqqammi imminnut peror-
saaqatigiissinnaanerat periarfissinne-
qartariaqarmat. Kisiannili akuleriin-
nik ukiullit ataatsimoortittarnerini
sulisussat naammattut atorfinitsin-
neqartassapput.
Paaqqinnittarfiit aaqqissuunne-
qarnerat allanngortittariaqarpoq; e-
qaarsaarfiusinnaasunik, sulliviusin-
naasunik igaffigineqarsinnaasunillu
meeqqat periarfissaqartinneqartaria-
qarmata.
Inunnik isuma-
ginninnermi suliat
nakkutigineqarnerat
Inunnik isumaginninnermi suliat i-
ngerlanneqarneranni maalaarfiusin-
naasut aaqqissuunneqarnerat Inuit
A taqatigiit allanngortittariaqartutut
isigaat.
Ullumikkut inunnik isumaginnin-
nermi ataatsimiititaliap aalajangi-
ngai kommunalbestyrelsimut maa-
laarutigineqarsinnaagaluarput, ta-
matigungajalli inunnik isumaginnin-
nermi ataatsimiisitat aalajangiussi-
masaat kommunalbestyrelsinit na-
qissuserneqaannartarlutik.
Kommunalbestyrelsimimi ilaasor-
tat maalaarutinik suliarinnittussat i-
laat tassaammata aamma inunnik i-
sumaginninnermi ataatsimiisitami i-
laasortaasut. Innuttaasunut toqqissi-
simanarnerussagaluarpoq maalaaru-
tit/nammagittaalliutit suliarinerini a-
taatsimiisitani ataasiakkaani aalaja-
ngersaaqataasimasut kommunalbe-
styrelsimi suliassat aalajangiiffigi-
niarneqarnerini peqataasanngitsuup-
pata.
NR. 12 1983 21