Atuagagdliutit - 23.03.1983, Blaðsíða 23

SIUMUT, — part i i nunatsinni pissutsinik
piviusunik tuimgaveqarluni alliartortoq
JJkiuni makkunani nunatsinni naa-
•akkersuinikkut ulapputileruttorpu-
8ut- Nalunngilarpullu ulapputilerut-
tornermi sulisorisat taarsersornissaat
•ulluartuunngitsoq. Taamaattumik
Siumup naalakkersuisuutitaqarnera
!ngerlaqqittariaqarpoq, aarama april-
'P 12-ata kingorna.
Namminersornerulersimanerput
Siumup allanit annerusumik hjem-
,T>estyrekommissionimi suliniutigisi-
^asaa tulluavissumik Siumumit
namminermit aallartinneqarpoq.
Namminersornerullutik oqartussat
P'sortaqarflisa assigiinngitsut peqqis-
saartumik suliassanillu agquataareq-
pissaarfiusumik pilersinnerisa saniati-
8ut Siumup naalakkersuissutitaqar-
nermini siullermi angusarisimavaat-
iaaq Namminersornerulluni oqartus-
saanerup nunatta avataanissaaq a-
taqqineqalersimanera, Danmarkip
aaalagaaffianiinnangitsoq, aammat-
•aarli Europami, USA-mi, USSR-mi
Canadamilu. Nunatta naalakkersui-
aikkut oqaluttuarisaanerani siuller-
aieertumik nunarput avatitsinnit isi-
gineqalersimavoq namminerisaminik
Paalakkersuinikkut kiinnertartutut
P'ginnaassuscqartutullu.
^'lersitat nutaarpassuit
Sjumup naalakkersuisuutitaqarfiani
siullermi sorpassuit siornatigut angu-
sJUnaasarsimanngisaraluavut piler-
S'ortorneqarput. Meeqqerivit amer-
uartuleriasaarput. Aalisakkeriviit
Pioreersut piorsarneqaleriataarput,
‘‘Utaallu sanaartorneqaleriasaarlutik,
assersuutigalugu Arsummi, Qeqer-
qarsuatsiaani Qaqortumi allanilu.
Aasiaat kiisami raajaleriffittaarnis-
sartik naatsorsuutigisinnaalerpaat.
Kiisami Qeqertarsuarmi raajaalerif-
fik pisariaqartinneqaqisumik alline-
qarsinnaalerpoq. Kangatsiaq ukior-
passuarni missukutarineqartuarsima-
soq aalisakkerivittaarnissamik isu-
malluarsinnaalerpoq.
Upernavimmi tunisassiorfinnguaq
pilersinneqarpoq. Savaatillit ukiorlut-
tarneranit sunneqarsimavallaarun-
naarput, savanut iniliortitersimaneq
nerukkaatissanillu sillimmatissaqar-
luartalerneq ilaatigut pissutigalugit.
Piniartut aningaasarsiornerat pitsaa-
nerulertinneqarpoq, tassa 1979-mit
puisit amiinut landskassep tapiissutai
marloriaataa sinnerlugu qaffanne-
qarsimammata. Ilinniarfissat nutaat
pilersiortorneqartualerput. Ilinniartut
aningaasarsiaqalerput, qujanartumil-
lu ilinniartut kattuffeqalerput. Utoq-
qalinersiutit meeqqallu tapisiaat an-
nertuumik qaffanneqarput. Akileraa-
rutitigut isertitat annertuumik qaf-
fanneqarput ataasiakkaanut annertu-
nerusumik nammakkersuineqanngik-
kaluartoq.
Aalisariutit annertuumik piorsaaf-
figineqarput, pisassallu tamanna pe-
qatigalugu qaffanneqarsimaqalutik.
TV nunarput tamakkingajavillugu a-
taatsikkut isiginnaarneqarsinnaasoq
pilersinneqarpoq. Avannaata Radioa
pilersinneqarpoq. Kujataata Radioa
pilersinniarneqalerpoq. Nunatsinni
eqqumiitsuliortunut ilinniarfeqaler-
poq. Kulturikkut nersortarialimmik
suliaqarsimasut nersornaaserneqarta-
lerput. Inissianik sanaartorneq anner-
tunerulerpoq, ilaatigut nalagaafftup,
kommunit Namminersornerullutillu
oqartussat suleqatigiissinneqalerneri-
sigut. Alaskami Canadamilu naggue-
qatitsinnik suleqateqarniarneq aaq-
qissuulluakkamik ingerlanneqaler-
poq. APP unitsikkallarneqarpoq.
Nunarput maanna EF-mut ilaasor-
taajunnaarsinnaalerpoq. . .
Tamakku tamarmik — allarpas-
suillumi — tassaapput SIUMUP naa-
lakkersuisuutitaqarnermini siullermi
INER1TITAI.
Tamanna eqqarsaatigalugu aprilip
12-anni Siumormiut arlaata nalaati-
gut x-liiniarna.
Isornartorsiuineq
Siornatigut allanit suliarineqarsiman-
ngisaanartunik Siumut sulinermini i-
sornartorsiorneqartarsimaqaaq. Tas-
sa arsartunut isiginnaartuinnaalluni
»arsallaqqinnarnerusarmat«.
Ukiuni sisamani siullerni Siumup
naalakkersuisuutitaqarnermini apeq-
qutini pingaarutilinni innuttaasut isu-
maasa tusarniarneqartarnissaat pi-
ngartittuartarsimavaa.
Amerlasuunit peqataaff gineqartu-
nik ataatsimeersuartitsisarsimavugut
apeqqutit inuutissarsiornermut, inis-
saqarniarnermut kiisalu nunaqarftn-
nut isorliunerusunnullu tunngassute-
qartut pillugit. Utoqqaat ataatsimeer-
suartinneqarsimapput utoqqartatta i-
ngerlatsinermut nutaamut isumaat i-
nuiaqatiminnullu oqaatiginiagaat al-
lat tusarneqarsinnaatikkumallugit.
Kalaallit ilinniartitsisut 100-t ataatsi-
miitsinneqarsimapput kalaallisut pi-
ngaaruteqaqisunik ilinniusiortinne-
qarsimallutik. Nunaqarfinni isorliu-
nerusunilu atuartitaanikkut pissutsit
pillugit, tusagassaqartitsiniarnikkut
pissutsit pillugit kiisalu ilinniartitaa-
nikkut politikki pillugu ataatsimeer-
suartitsisarnissat pilersaarusiorneqar-
put.
Tamakku uppernarsaatissaapput
Siumup inuit aalajangeeqataasussaa-
nerannik pingaartitsilluinnarneranut.
Paasisimasaqartunik
Qinersinerup kingorna naalakkersui-
sunngortussat Namminersorneruner-
mik ingerlatsinerup piorsaqqinnissaa-
ta saniatigut suliarpassuaqassapput
suliassanik paasisimasaqarluarnissa-
mik piginnaassuseqarluarnissamillu
pisariaqartitsisussanik. EF-mut ilaa-
sortaajunnaarniarnerput pillugu isu-
maqatigiinniarnerit nanginneqartus-
saapput. Aalisarnikkut isumaqatigiis-
sutissat isumaqatigiinniutigineqartus-
saapput. KGFI-p tunisassiornermut
avammullu niuernerm'ut immikkoor-
toqarfiata tigunissaa isumannaatsuu-
tinniarneqartussaavoq.
Suliassat »oqimaatsut« tamakkua
allallu saniatigut sorpassuarnik nu-
taanik suliassaqassaaq, nrinnerun-
ngitsumik inuusuttortavut eqqarsaa-
tigalugit.
Siumup takutereersimavaa nunat-
sinnut inuinullu pingaarutilinnik
naammassisaqarsinnaassutsi.
Kissaatigigukku ineriartornerup
toqqissimasup tamatuma ingerlateq-
qinneqarnissaa, taava Siumup qini-
gassanngortitaasa arlaata nalaatigut
krydsiliigit. Qinigassanngortitavut
pappialami qinersivissami allerpaal-
lutik allassimapput.
SIUMUP nunarput aqulliuk. Par-
tiit allat pikkoriffiginerpaasartik i-
ngerlatiinnarlissuk, tassa isorisassar-
siorneq!
Qinersilluarisi.
Lars Emil Johansen,
Siumup qineqqusaarnermi
aquttua.
ATUAGAGDUUT1T
NR. 12 1983 23