Atuagagdliutit - 04.01.1984, Blaðsíða 28

Isumaliutersuut* Kronik
naasunik qularutigineqassanatik,
pingaartumik isumaginninnermik
suliaqartut isumaginninnikkullu
naalakkersuisuusut akornanni oqa-
luuserineqartaraangamik. Soorlu-
lu taama pisartut isumaginninnik-
kut inatsisiliat taamaallaat inuit ta-
makkuninnga suliaqartut akornan-
ni pilersikkiartuaarneqartarput
»pilersitsisuusullu« akornanni ilua-
rusuutigineqartaqalutik.
Isumaginninnikkulli inatsisit ul-
lumikkut nalunngisaasut ajuusaar-
naqutigaat kommunenut ataasiak-
kaanut aningaasaajaasartorujus-
suugamik, tamakkulu maannakkut
allatut iluseqalersinniarneqaannar-
put, tamakkuli kingusinnerusuk-
kut tikeqqikkumaarpakka.
Isumaginninnikkut inatsit naat-
sumik oqaatigalugu makkuninnga
anguniagaqarpoq:
1. Innuttaasut isertitakillisima-
sut isertitaarussimasulluunniiit isu-
magineqassapput (tunniussinissa-
mi tunngavigineqartussaq: iserti-
taarunneq), imaappoq ikiorserta-
riaqalernermi ajornartoorluinnar-
neq kisimi tunngavigineqartanngi-
laq kisiannili aamma isertitakilli-
neq, ikiorsiissullu angissusilerne-
qartarpoq atugariuarsimasat ima-
luunniit atuagarliornerpaalernissa-
mut killissarisat qanoq ittuussusiat
eqqarsaatigalugu ilanngullugillu a-
kilerneqartarput aningaasartuutit
aalajangersimasut soorlu ineqar-
nermut, kiassarnermut aammalu
innaallagissamut akiligassat.
2. Ajornartorsiortoqalersimatil-
lugu pisortat sapinngisamik sulif-
fissarsiuussiniartussaapput, ilin-
niaqqitsitsiniartussaallutik allanil-
luunniit iliuuseqartussaallutik.
3. Ikiorsiissuteqarnikkut ani-
ngaasassaaleqineq kisimi iluaqu-
serneqassanngilaq aammali sulif-
fissaqarniarneq aammalu ilaquta-
riit tamarmiusut atugaat ataatsi-
mut isigineqassapput.
4. Utoqqaat eqqissinartunik atu-
gaqarnissaat isumagineqassaaq.
5. Meeqqat toqqissisimanartunik
peroriartorfissaqaretinr.eqassap-
put.
Nunat killiit amerlanersaannik
ukiuni makkunani ersisaarutigine-
qartuartut ilagilersimavaat »pisor-
tat aningaasartuutaat«, tassunga
tunngatillugu innersuussutigine-
qaannarsinnaapput ataatsimoortu-
mik tapiissutit ikilisimasut ani-
ngaasartuutissanut pilersaarusior-
niartarnermik ajornarnerulersitsi-
sumik kiisalu pisortat siulersuine-
rannik isornartorsiuisarnerit.
Isumaginninnermili ileqqoreq-
qusat kommunenut malitassan-
ngortinneqartarput (landskasse-
mullu) isumaginninnermullu tun-
ngasut aningaasartuuterpassuarnik
kinguneqartarput, taamalu naalak-
kersuinermik suliaqartut sulerujus-
suartariaqalersaraat isumaginnin-
nermi inatsisit aningaasartuutigeq-
qusaat matussutissarsiorniarlugit i-
maluunniit ikiorsiinngitsoortaria-
qartarlutik kalaallit qangatut ata-
qatigiilluassusiat innersuussutigiin-
narlugu.
Allatut oqaatigalugu naalakker-
suinermik suliaqartut isumaginnin-
nermi naalakkersuinerup tungaati-
gut marloqiusanik iliuuseqalera-
raat aningaasartuutissanut piler-
saarutit piorsaanissamullu piler-
saarutit il.il. oqaluuserineqaleraa-
ngata, tassami paasinarmat isuma-
ginninnermi allaffinnut saaffigin-
nittartut amerliartortuarsinnartut
tamatumalu kingunerimmagu isu-
maginninnermi aningaasartuutit
tamarmiusut Kalaallit Nunaata i-
sertitaanut tamarmiusunut (Dan-
markimilluunniit iluarsiissutaasar-
tut assigiinngitsut ilanngukkalua-
raanni) qaffakkiartuaarsinnarne-
rat ilanngullugu eqqarsaatigisaria-
qarmat.
Ikiortariaqassutsip alliartorne-
ranut peqqutaasut ilagaat akunnat-
tunik ukiullit (18-60) amerleriarsi-
manerat aammalu suliffissaaleqi-
sut amerliartortuarnerat, utoqqaat
amerleriarsimanerat inuiaqatigiillu
aaqqissuussaanerata allanngoriar-
tornera iluatigalugu utoqqaat pit-
saanerusumik atugaqartitaalernis-
saannik piumasat alliartormata.
Meeqqattaaq inuusuttullu nuna-
qarfinniit illoqarfinnut nuuttartut
amerliartornerat ilutigalugu meeq-
qanik paaqqinnittarfiit, inissiisar-
fiit kiisalu ulloq unnuarlu inissiisar-
fiit naleqqussarneqartuartariaqar-
put qangatut aanaap paarsisuusar-
nera taarseriartuaarneqartariaqar-
mat tamannalu pilersitsiniarluni i-
ngerlatsinermi aningaasartuuter-
passuarnik kinguneqartartunik pi-
lersitsisarpoq.
Ajoraluartumillu aningaasassa-
nik sipaartoqareersimanngilaq isu-
maginniffinniilluunniit allaniit
nuutsisoqarsinnaanani aningaasar-
tuutit amerlissutaannut matussuti-
gineqartussanik, taamaattumillu i-
sumaginninnikkut aningaasartuu-
tit amerligaluttuinnartut taamaal-
laat matussutissinneqarsinnaagu-
narput aqqutinnaat sisamat makku
atorlugit:
1. Isumaginninnermi aningaa-
sartuutit amerliartortuarnissaat a-
kueralugu, imaappoq akileraarutit
akitsuutillu ullumikkut ilisimane-
qareersut amerliartortuartinnerisi-
gut.
2. Annertuunik sipaaruteqarnik-
kut, taamaaliornikkullu kommu-
net ataasiakkaat pilersaarutimin-
nik/sanaartussamaakkaminnik ki-
nguartitsisariaqalersarput unitsitsi-
sariaqalersarlutilluunniit.
3. Isumaginninnermik aqutsine-
rup allatorluinnaq iluseqalersinne-
ratigut pisortanillu ikiorsiissutaa-
sartut allatorluinnaq aaqqissuun-
neqarnerisigut.
4. Arlalinnik iliuuseqarluni ata-
qatigiissitsinikkut.
Naalakkersuisoqarfimmiit isum-
manik saqummiussisoqarsiman-
ngilaq SIK-mi ilaasortat annertus-
susileriikkamik ikiorserneqartaler-
neranni aningaasartuutit amerlis-
sutissaat qanoq iliornikkut matus-
sutissinniarneqassanersut, ima-
luunniit naalakkersuisunit oqaluu-
serineqarsimanngilaq aalajangiga-
qartoqarsimananiluunniit isuma-
ginninnermi aningaasartuutit a-
merlinerat inooqatigiinnut qanoq
kinguneqassanersoq. Oqaluuseri-
neqarsimanngilarluunniimmi i-
summerfigineqarsimananilluunniit
isumaginninnerup tungaatigu si-
paagarpassuit qanoq pissarnersut.
Immaqami aamma tamanna
naalakkersuisut suliassarinngilaat
artornartuali illoqarfinni naalak-
kersuinermik suliaqartut tigummi-
vaat. Qitiusumiit siunnersorneqar-
sinnaaneq imaluunniit aningaasar-
tuutit amerlissutaannik qanoq i-
liornikkut matussutissiiniarsinnaa-
nermut naalakkersuisut tungaan-
niit siunnersorneqarnissaq quja-
runnartorujussuussagaluarpoq.
Illoqarfinnimi naalakkersuiner-
mik suliaqartut isumaliortuartaria-
qartarput aaqqiissutissanik akikin-
nerusunik immaqalu ilaatigut isu-
maginninnermi ikiorsiissutissanik
pitsaanerpaajunngikkarluartunik
nassaarsiortariaqartarlutik soorlu
assersuutigalugu innuttaasut ajor-
nartorsiutaat inuiaqatigiinnit piler-
sinneqarsimasut aaqqiiviginiarta-
riaqaleraangata.
Eqqarsaatit tamakku ersersin-
niarlugit immaqa issuarneqarluar-
sinnaapput isumaginninnermut mi-
nisterip Palle Simonsenip Politike-
nimi 6.4. 83-imi isumaliutersuutai
imaattut:
»Pitsaanerussanngikkaluarner-
luni pisortat innuttaasut akuleruf-
figinagit sapinngisamik annerpaa-
mik imminnut ikiortinniartartuu-
gunikkit, taamaaliornikkut imma-
qa ikiorsiisinnaaneq pitsaanngin-
nerulersinngikkaluarlugu aningaa-
sat atugassiissutigineqartut killeqa-
reeqisut tamarmik soqutigisaat
naapertorlugu pitsaanerpaamik a-
torneqartalissagaluarput«.
Palle Simonsenip taamatut oqar-
nermigut illersorpaa Danmarkimi
pisortat isumaginninnermut ani-
ngaasaliissutigisartagaasa ilaasa i-
nunnut namminernut atugassan-
ngortinneqartarsinnaanerat. Taa-
malu oqarnermigut illersorpaa isu-
maginninnerup tungaatigut sipaa-
ruteqanngikkaluarluni aningaasar-
tuutit amerliartorunnaarsinneqar-
sinnaanerat.
Aningaasanik inunnut nammi-
nernut atugassanngortitsisarsin-
naaneq iluarinanngitsuusorinarsin-
naagaluartoq ajornartorsiulerne-
rup nalaani naalakkersuisuusarsi-
masunit arlalinnut saqqummiunne-
qartarsimavoq. Siullerpaamik saq-
qummiunneqarsimalluni 1871-imi
stiftsfysikus Krebsip piitsut pillugit
isumaliutissiissutaani. Tamannali
rigsdagimi oqaluuserineqanngi-
saannarsimavoq taamanikkut nu-
nami pissutsinut ministereqarfim-
mi departementschefiusoq Chris-
tian Bache oqarsimammat isum-
mat/siunnersuutit taamaattut ator-
tussanngortikkuminaatsorujus-
suussasut.
Neriunniarta Kalaallit Nunaanni
isumaginninnikkut inatsimmut i-
lassutitut ilaqutariit nunaqqatigiil-
lu qangatut ikioqatigiilluartarnerat
atuinnassasoq imaluunniit atoqqi-
lersinnaassasoq.
Isumaatsorpallanneruinnassaaq
isumaqassagaanni aaqqiinissamut
periarfissat nutaat ukiuni aggersuni
misilinneqaraluanngikkumaartut i-
sumaginninnermi naalakkersuine-
rup ajornartorsiorneranik iluarsee-
riaraluaatitut.
Kalaallit allaffimmiut/isuma-
ginninnermi naalakkersuisut qallu-
naallumi aammalu silarsuup sinne-
rani tamarmi naluneqanngilaq isu-
maginninnikkut naalakkersuine-
rup taama aalajangersimatigisup
silarsuup affaani killermi atugaasu-
tut ittup aqutsisut tamakkuninnga-
lu paasisimasaqarluartut inoqati-
minnut isumaginninnikkut ikior-
serneqartartunut annertoorujus-
suarmik pissaaneqalersittarai, ta-
matumalu kingunerisarpaa innut-
taanut annerusumik (angivallaar-
tumik) pisortat ikiorsiinissaannik
pisariaqartitsilersarnerat.
Tamatuma Kalaalliit Nunaanni
kingunerisimavaa inuit ataasiak-
kaat nunaqqatigiikkuutaallumi qa-
ngatut kalaallit ataqatigiilluartar-
nerannik ilisimanngigunnaarsima-
nerat, tamatumalu kingunerisima-
vaa inuit ataasiakkaat nunaqqati-
giikkuutaallu akornanni soqutigi-
saqannginnerulerneq akisussaaqa-
tigiissutsimilli misigisimannginne-
rulerneq.
Tamatumunnga tunngatillugu
maannakkut nunami pissutsinut
ministeriusoq Britta Schall-Hol-
berg oqarsimavoq:
»Isumaqarpunga pingaarluin-
nartuusoq innuttaasut misigisimas-
sappata inooqatigiit ingerlanis-
saannut akisussaaqataallutik. Inuit
ataasiakkaat inoqatiminnut akisus-
saassuseqarnissaat pisariaqarluin-
nartuuvoq. Taamaanngippat inuit
ataasiakkaarlutik immikkoortitaa-
lissapput, soqutigisaarullutik nam-
minnissarsiortunngorlutillu«, ta-
matumalu kingunerissavaa »Inuit
ersisunngornerat, qasujasunngor-
nerat, eqqissisimajunnaarnerat, i-
merajuttunngornerat iisartakkanil-
lu atuipiluttunngornerat« (Taama
oqarsimavoq naalagaaffiup kom-
munellu siunissami suleqatigiinnis-
saat pillugu).
Oqaatsit qulaani issuarneqartut
kalaallimit naalakkersuinermik su-
liaqartumik oqaatigineqarluarsin-
naagaluarput, ajornartorsiutimmi
oqaaserineqartuni pineqartut Ka-
laallit Nunaanniissaaq atugaasoru-
jussuummata, isumaginninnikkul-
lu iluarsaaqqinnerup pissutsit qu-
laani oqaatigineqartunut ingerla-
riaallatserujussuarpaat — tamanna
siunertarineqarunanngikkaluar-
poq uangali isumaqarpunga taa-
maattoq.
Immaqali Kalaallit Nunaanni »i-
lisimasaqarluartut« peqataaffigin-
ngisaannik isumaginninnermi naa-
lakkersuinerup oqallisigineqarsin-
naanera ilimagissallugu ajornaku-
soorpoq, taanna qanoq atorneqas-
sanersoq sunik pilersitsissanersoq i-
maluunniit aserorterissanersoq?,
qanoq aningaasalersugaassanersoq
minnerunngitsumillu inuiaqatigiin-
ni suliassat suut pingaarnerutinne-
qassanersut, aaqqaaseriarnissarli
pissusissamisoorsorinarpoq oqal-
linnissamut tunngavissat ersarissil-
luartikkumallugit innuttaasunut
naalakkersuinermillu suliaqartu-
nut/atorfilinnut nuannaarutaasu-
mik.
Immaqalu isumaginninnikkut a-
jornartorsiutit aaqqiissutissaannik
nutaanik isumassarsisoqarsinnaa-
galuarpoq.
Claus Rickelt
28 NR. 1 1984
ATUAGAGDLIUT1T