Atuagagdliutit - 04.01.1984, Síða 34

Oqallinneq • Debat________
Isumaqatigiissutaa-
reersunut
akerliunngilaq
Akitsuutit namminersornerullutik oqartussat
qulaatiinnarlugit aalajangigaasimanerannik
Atuagagdliutit allaaserinninnerat eqqunngitsuuvoq
All. minister Tom Høyem
»Juullimi quarsaarneq«-mik qule-
qutserlugu Atuagagdliutit 1983-imi
decemberip 21-ianni allaaserisamik
pingaarnersaanni aallaaseraat akit-
suutit assigiinngitsut, uanga KGH-
p GTO-llu qinnuteqarneri tunnga-
vigalugit 1984-imi januarip aallaq-
qaataaniit atortussanngortissima-
sakka. Akitsuinerni pineqarput i-
marpikkut assartuinermi akit kiisa-
lu sinersortaatinut ilaasarnermi
aammalu Kalaallit Nunaanni usi-
nik assartuisarnermi akit kiisalu pi-
sortat innaallagissiorfiisa, imeqar-
fiisa kiassaateqarfiisalu akigititaat.
Taamalu imarpikkut assartuinermi
akit 18,3%-imik aammalu innaal-
lagissap, erngup kiassarnerullu akii
3,5%-imik, 5,1%-imik 2,2%-imil-
lu qaffattussanngorput. Ullorlu
taanna aallarnerfigalugu oqara-
suarnermut akiliutaasartut nalu-
naarasuartaaserisoqarfiup ani-
ngaasartuutissanut pilersaarutaasa
6,6%-iannut naapertuuttumik qaf-
fanneqassapput.
Atuagagdliutini allaasersat pi-
ngaarnersaat atuartartut ilaasa
paasissutissinneqannginnerusima-
sut imatut paasisinnaammassuk
soorlu namminersornerullutik o-
qartussat qulaatiinnarlugit aamma-
lu isumaqatigiissutaareersimasut
saneqqutiinnarlugit iliorsimasu-
nga, taava isumaqarpunga naqqiu-
teqalaartariaqarlunga. KGH-p
GTO-llu 1983-imi novemberimili
saaffiginnissuteqarfigisimavaan-
nga ilisimatillunga pisortaqarfiit
taakkua sullissinerinut akiliutaa-
sartut iluarsineqartariaqartut
KGH-p akigititai iluarsineqartaria-
qalersimapput pissutigalugu Ka-
laallit Nunaannik pilersuinermi u-
miarsuit usitunerusut atorneqarta-
riaqalernerat ilutigalugu umiar-
suarnik attartornermi akiliutaasar-
tut qaffassimammata aammalu usit
assartorneqartartut malunnavissu-
mik ikileriarsimammata, ilaatigut
akissarsiat qaffannerannik pissute-
qartumik. Tamakkulu tamarmik
kingunerisimavaat KGH-p angal-
lassisarnermini assartuisarnermini-
lu isertittakkani aningaasartuutigi-
sartakkanilu oqimaaqatigiissin-
niartariaqalersimammagit.
GTO-p akigititani qaffakkumal-
lersimavai uuliap akitsorsimanera
pissutigalugu aammalu innaallagis-
samut kiassarnermullu akiliutaa-
sartut 1983-imi januarimiilli iluar-
sineqarsimanngimmata oqarasuar-
nermullu akiliutaasartut 1977-i-
miilli iluarsineqarsimanatik.
Akinik qaffaanerit kalaallinut
sunniuteqartussat Kalaallit Nu-
naanni namminersornerullutik o-
qartussanut saqqummiunneqaq-
qaartarnissaat pillugu Kalaallit Nu-
naanni namminersornerullutik o-
qartussanik isumaqatiginnissutiga
1983-imi junip tallimaanneersoq
tunngavigalugu KGH-p GTO-llu a-
kinik iluarsiinissaminnik kissaatigi-
saat novemberip 21-ianni 24-ianni-
lu Kalaallit Nunaanni namminer-
sornerullutik oqartussanut saq-
qummiussimavaka. Saqqummius-
sat tigoreerlugillu naalakkersuisut
siulittaasuata Jonathan Motzfeld-
tip telefuunerfigalunga qinnuvi-
gaanga piffissaliunneqartoq sivit-
sulaaqqullugu akissuteqarsinnaa-
niassagami tamatumalu kingunit-
siunngua, tassa allakkani 1983-imi
decemberip aappaanneersuni nam-
minersornerullutik oqartussat mi-
nistereqarfik assigiinngitsunik a-
peqquteqarfigaat aningaasanut i-
natsisit ilusilersugaasarnerannut
tunngassuteqartunik akillu qaffan-
niarneqartut suussusiinut tunngas-
suteqartunik. apeqquteqaatit Ka-
laallit Nunaannut ministereqarfim-
mit akissuteqarfigineqarput 1983-
imi decemberip arfineq-pingajuan-
ni, uangalu inuutissarsiornermut
naalakkersuisoq Lars Emil Johan-
sen tamakku pillugit ataatsimeeqa-
tigisarpara 1983-imi decemberip
arfineq-pingajuanni qulingiluaan-
nilu, ataatsimiinnermilu kinguller-
mi KGH-p qullersaqarfiannersunik
peqataasoqarpoq ataatsimiinnerni-
lu tamani atorfilinnik namminer-
sornerullutik oqartussaqarfim-
meersunik peqataasoqartarpoq.
Tamakkulu saniatigut uanga naa-
lakkersuisut siulittaasuat Jonathan
Motzfeldt tamakku pillugit telefuu-
nikkut oqaloqatigaara decemberip
14-ianni, tamakkulu saniatigut
aamma namminersornerullutik o-
qartussat Kalaallit Nunaannullu
ministereqarfik decemberip 14-ian-
ni 15-iannilu telex-ikkut arlalinnik
apeqquteqarfigeqatigiittarput a-
jornartorsiutit akitsuinissanut tu-
nulequtaasut pillugit.
Naggataatigullu uanga decembe-
rip 15-ianni telexerlunga naalak-
kersuisut siulittaasuat allatut ittu-
mik siunnersuuteqarfigaara, tassa
assartuinermi akit marloriarlutik
qaffanneqarsinnaasut, tassalu ja-
nuarip aallaqqaataani 12%-imik
1984-imilu julip aallaqqataani
9,1%-imik. Taamatut allatut ittu-
mik aaqqiinissami tunngavigine-
qassaaq namminersornerullutik o-
qartussat allannguutissatut siun-
nersuummik taassuminnga ulloq
taanna akuersissutiginninnissaat
tassami ulloq taanna periarfissat
kingullersarimmassuk akit allan-
nguutaasa allattorlugit Kalaallit
Nunaannut nalunaarutigneqarnis-
saannut teknikikkut periarfissat
eqqarsaatigalugit. Ulloq taanna te-
lexikkut akissutisivugut akit qaf-
fanneqarnissaat pillugit siunner-
suutinik allatut ittunik ilaqanngit-
sumik. Namminersornerullutilli o-
qartussat siunnersuuteqarput ki-
nguartitsinissamik isumaqatigiin-
niaqqinnissamillu tamakkuli uanga
pissutsit siulliini taagorneqareersut
tunngavigalugit akuerisinnaasi-
manngilakka. Naalagaaffiullu ani-
ngaasartuutissaasa oqimaaqatitiis-
sinnissaat eqqarsaatigalugu uanga
allatut iliorsinnaasimanngilanga
kisianni akit qaffaatissaat pineqar-
tut 1984-imi januarip aallaqqaataa-
niit atuuttussanngortillugit.
Assartuinermi akit kiisalu in-
naallagissamut, imeqarnermut
kiassarnermullu aammalu oqara-
suartarnermut akiliutaasartut qaf-
fanniarneqarneranni iliuusaasima-
sut siuliini eqqartorneqartut inner-
suussutigalugit oqartariaqarpoq A-
tuagagdliutit namminersornerullu-
tik oqartussat qulaatiinnarlugit aa-
lajangiisoqarsimaneraanerat aam-
malu namminersornerullutik oqar-
tussanik »illaruaatissanngortitsisi-
maneraanerat« eqqunngilluinnar-
tuusoq. Namminersornerullutim-
mi oqartussat illaruaatissanngor-
tikkumasimasimanngisaannarpak-
ka nunasiaaqallarnermiluunniit
pissutsit uterfigeqqikkusunngil-
luinnarlugit. Taamalu oqarama
naalakkersuisut tamarmiusut sin-
nerlugit oqaluppunga. Pissutsit
suulluunniit kalaallinut attuumas-
suteqartut, aningaasaqarniarner-
mut allanulluunniit tunngasut pil-
lugit naalakkersuisut Kalaallit Nu-
naanni namminersornerullutik o-
qartussat isumaqatiginiaqqaarta-
rumavat, soorlumi Kalaallit Nu-
naata namminersorneranut atatil-
lugu tama immitsinnut pisussaate-
qatigiissimasugut.
Atuagagdliutit isumaqannguat-
siarput naalakkersuisut Kalaallit
Nunaannilu namminersornerullu-
tik oqartussat akornanni ilisimate-
qatigiittarnissaannik isumaqati-
giissutit imatut paasineqassasut
Kalaallit Nunaanni innuttaasut
naalagaaffiup sullissinerata akitso-
riartornerani aammattaaq Kalaallit
Nunaannut attuumassuteqartumi
akisussaaqataatinneqassanngitsut.
uangami isumaqarpunga taamaa-
liorneq nunasiaagallarnerup nalaa-
ni sernissuiumassutsimut uteqqin-
nertut issasoq isumaqarpungalu
naalagaaffiup sullissinerata akia-
nik inuttaasut assigiinngitsunik
nammagassinneqartassappata ta-
manna Kalaallit Nunaanni Dan-
markimilu innuttaasunut kissaati-
ginanngitsumik kinguneqaleru-
maartoq. Uangalu qularaara Atua-
gagdliutit decemberip 21-ianni saq-
qummersut allaaserisaasa pingaar-
nersaat illersuiniarpalaartoq Ka-
laallit Nunaanni namminersorne-
rullutik oqartussat isumaqatigisi-
massagaat.
Isumaqartuaannarumavunga
Kalaallit Nunaanni namminersor-
nerullutik oqartussat Danmarkimi
naalakkersuisutaalli isumaqartut a-
kit qaffakkaluttuinnarnerat pak-
kersimaarneqartariaqartoq aam-
malu namminersornerullutik oqar-
tussat aningaasaqarniarnikkut pe-
riarfissavut tunngavigalugit naala-
gaaffimmiit sullinneqarnermik al-
lanngunnginnissaa kissaatigisima-
gunikku piumassuseqassasut taa-
maaliorneruttaaq aningaasartuu-
tissartaanut nammaqataanissamin-
nut.
»alikutagssiaK« nr. 3/1983 ukioK nålivigdlar-
tordlo sarKumerpoK. nunavtine inoKarfit oKa-
lugtuagssartdinik agdlauserissat ingerdla-
terKipavut, tamatumunalo oKalugtuarine-
KarpoK nunaKarfik K’aersut, Umdnap ernårn-
toK. åmapissarnertutoKalungusiat, taigdliat
avdlatdlo atuaruminarsmaussut ilduput.
34 NR. 1 1984
ATUAGAGDLIUTir