Atuagagdliutit - 16.05.1984, Síða 15

minelle, for medfangerne i Her-
stedvester, der kan have svært ved
at acceptere grønlændernes levevis,
for personalet der har samme pro-
blemer med sprog og omgangstone
— og desuden kun har to tolke til
rådighed for disse grønlændere. . .
Det igangværende byggeri i
Godthåb må gøres større allerede
nu, så udvidelsen vil kunne løse det-
te problem fremfor kun at være en
lappeløsning«.
Også tidl. justitsminister Ole
Espersen har på det seneste taget
problemet op i et debatindlæg i Po-
litiken, og han påpeger, at et yderli-
gere byggeri er uomgængelig nød-
vendigt og han fortsætter i direkte
forlængelse af mødet i arbejds-
gruppen:
»Først må hjemmestyret spør-
ges, om man ønsker at overtage kri-
minalforsorgen — med den bi-
stand, der nødvendigvis fra dansk
side må ydes hertil. Ønsker man ik-
ke dette, må vi fra dansk side, i for-
handlinger med de grønlandske
myndigheder, få skabt bygnings-
Kalaallit eqqartuunneqarlutik
Danmarkimiititassanngorlutik P>-
neqaatissinneqartaraangata »nu-
namiit anisitsisarnermik« oqartar-
neq qaammatini kingullerni oqalli-
sigineqaqqilersimavoq.
Kalaallit Herstedvesterimi par-
naarussaasimasut oqaaseqartitta-
gaat Ole Møller Morgenavisen Jyl-
land-Postenimut oqarsimavoq taa-
maaliorneq marloriaammik pilaa-
nerusoq. Parnaarussivimmimi ma-
toqqasumiittussaapput Kalaallit
Nunaanni taamaattunik peqan-
ngimmat taamaattoqarnissaalu ka-
laallinit kissaatigineqanngimmat.
Aammalu Kalaallit Nunaanniit
Peersitaasarput: Ajattugaallutik!
Taamaaliornerullu kingunerisar-
Paa kalaallit pinerluuteqarsimasut
kalaaleqatimik akornannut uteq-
qissinnaajunnaartarnerat — taa-
maaliornissamut periarfissaqarsi-
massagunik«.
Imminoorneq
Ole Møller nangilluni allappoq i-
maakkajuttartoq kalaallit sivisuu-
mik Herstedvesterimi parnaarus-
saasimasimasut napparsimalivis-
sortartut eqqarsartaatsimikkullu
napparsimasut napparsimmaviinut
nuunneqaannartarlutik. »Immi-
noortoqartarnera takornartaan-
ngeqaaq — maani imaluunniit Her-
stedvesterimiittussanngorlutik eq-
mæssige og lægelige forudsætnin-
ger for i fremtiden at undgå depor-
tation af grønlændere til Danmark.
Et initiativ blandt socialrådgivere,
politikere, der repræsenterer et
flertal i folketinget, m.fl. er igang-
sat.
Vi håber, at vi, i kraft af et samar-
bejde med de grønlandske politiske
myndigheder og danske bevilgende
myndigheder, i løbet af ganske få år
vil kunne befri vores kriminalpoli-
tik for den tragedie, som grønlæn-
dernes tvangsanbringelse her re-
præsenterer.
Men målet må naturligvis være at
få så få lukkede anbringelsessteder i
Grønland som overhovedet for-
svarligt. En målsætning der iøvrigt
også bør gælde forholdene i Dan-
mark«.
Trods flere henvendelser til de
grønlandske folketingsmedlemmer
er det endnu ikke lykkedes at få
dem med til møderne i den af Pooq
nedsatte arbejdsgruppe. Det blev
beklaget på det seneste møde.
lod-
qartuunneqaraangamik«, Ole Møl-
ler nangilluni allappoq.
»Isumaqarpunga nammineersin-
naaneq oqaluuserissagaanni alla a-
kueralugu pinerluteqarsimasunik
pillaanissamut. Uanga isumaga
malillugu kalaallit naalakkersiu-
nermik suliaqartut kalaaleqatimik
nunaminniit peersitaasarnerat aki-
sussaaffigisariaqaraluarpaat«.
Ole Møllerip allagaa saqqum-
merpoq POOQ-p suleqatigiissita-
liaa parnaarussat atugannik sam-
misaqartoq ataatsimeereersorlu.
Suleqatigiissitami ilaasortaapput
qallunaat naalakkersuiermik sulia-
qartut folketingillu eqqartuussisar-
nermut ataatsimiititaliaani ilaasor-
taasut arlaqartut.
Ataatsimiititaliaq
ataatsimoorussaq
Ataatsimiinnermi isumaqatigiissu-
tigineqarpoq Kalaallit Nunaat ape-
rineqassasoq Pinerluuteqarsimasu-
nik Isumaginniffiup Namminersor-
nerullutik Oqartussanit tiguneqar-
nissaa pilersaarutigineqarnersoq.
Pilersaarutigineqarportaaq — pi-
lersaarutit ukiut arlalialunnguit
qaangiuppata piariiginnarianngor-
simanngippata — inatsisinik ator-
titsinermut ministeri siunnersuute-
qarfigineqassasoq pilersitseqqullu-
gu ataatsimiititaliamik ataatsimoo-
russamik ministereqarfiit attuu-
massuteqartut (inatsisinik atortitsi-
nermut ministereqarfik oqaasertat
eqqarsaatigalugit illutallu eqqar-
saatigalugit Kalaallit Nunaannut
ministereqarfik) Kalaallit Nunaan-
nilu namminersornerullutik oqar-
tussat ilaasortaaffigisaannik.
Kalaallinut immikkoortortaq
Piffissami qaninnerusumi allan-
nuissutaasinnaasut tulliliutiinnar-
lugit oqaluuserineqarput. Kalaallit
parnaarussaasut siunnersuutigisaa-
sa ilagaat parnaarussivimmi kalaal-
linut immikkoortortaliortuqarnis-
saa, folketingimili ilaasortaq Bern-
hard Baunsgaardip (R) annilaan-
ngatigaa tamanna kalaallit Her-
stedvesterimukartinneqartut amer-
lanerujartuinnarnerannik kingune-
qassanagugalugu.
»Misilittakkatigummi nalunngi-
larput inissiisarfiit pilersinneqaraa-
ngamik ulikkaaraluttuinnalersar-
tut«, Baunsgaard oqarpoq.
POOQ-mittaa pisortaasoq Inger
Bruun tamatumunnga tunngatillu-
gu oqarpoq, kalaallit qanoq amer-
latigisut Herstedvesterimukartin-
neqartarnerannut killiliissutaasar-
tutuaq tassaasoq parnaarussiviup
130-iinnarnut inissaqarnera, inissii-
sarnermi eqqarsaatigalugu kille-
qanngitsumik qassilluunniit agger-
sinneqarsinnaagaluarmata.
Kalaallit parnaarussaasut oqaa-
seqartittagaata Ole Møllerip nas-
suiaatigaa kalaallit kissaatigigalua-
raat qulinulluunniit inissalimmik
immikkoortortaliortoqarnissaa,
naak kalaallit parnaarussaasimasut
nalunngilluinnaraluaraat ajorneru-
sut soorlu katsorsartariaqartut im-
mikkoortortami allamiitinneqarta-
riaqartartut allallu soorlu iperagaa-
ngajalersut immikkoortortamut al-
lamut nuutsinneqartartut.
Kalaallit immikkoortortaliunne-
qarnissaannik kissaatigisaq tunga-
veqarpoq tapersoqatigiikkumaner-
mik — ilaatigut oqaatsit eqqarsaa-
tigalugit, ilaatigut atassuteqarniar-
nermi ajornartorsiutinik pilerso-
qarsinnaasarmat.
Inatsisinik atortitsinermut
apeqqut
Folketingimi ilaasortat peqataajar-
torsimasut ilaat Ebba Strange (SF),
Ole Espersen (S) aamma Bernhard
Baunsgaard (R) isumaqatigiipput
folketingip inatsisinik atortitsiner-
mut ataatsimiititaliaa aqqutigalugu
inatsisinik atortitsinermut ministeri
Erik Ninn-Hansen ajornartorsiutit
pineqartut pillugit apeqquteqarfi-
giumallugu akissutissaallu pillugit
isumasioqatigiumajumallugu.
Suleqatigiissuttaaq paasiniarlu-
rumajumavaat kalaallit Parnaarus-
sivimmiittut qasserpiaasussaaner-
sut. Tamatuma ilaatigut kinguneri-
sinnaava inatsisinik allannguiso-
qarsinnaanera inissiisarnermi piu-
masarineqartut sakkortusineqar-
nerannik kinguneqartumik.
Nunatsinni eqqartuussisuuneru-
simasoq Henning Brøndsted tassu-
nga tunngatillugu nassuiaateqar-
poq oqarluni eqqartuussisarnermut
inatsisip kingullermik allanngortin-
neqarneratigut inissiinermut pe-
riarfissaasarsimagaluartut atorne-
qarsinnaajunnaarsinneqarsimasut,
tassa folketingip qallunaat pillaa-
sarnerminni periaasaat tunngavigi-
vallaarsimammagit. Taamaattu-
mik isumaqatigiissutigineqarpoq i-
natsisit allanngortinneqarsinnaa-
nerat oqallisigineqassappat taman-
na ilanngullugu saqqummiunne-
qassasoq, tamannalu aamma pisin-
naassasoq ataatsimoorussamik a-
taatsimiititaliap tullianik ataatsi-
miinnissaani.
Oqallinneq ingerlavoq
Suleqatigiissitap ataatsimiinnerata
kingornatigut ajornartorsiutit oqa-
luuserineqaqqittarsimapput. Par-
naarussivimmilu paarsisuusimasoq
Lars Pedersen tamakku pillugu Po-
litikenimi ilanngussamini ilaatigut
ima allappoq:
»Nunamiit qimagutitsinissaq pi-
sariaqarsimasaraangat eqqarsar-
luaqqaanngivilluni qanoq iliorto-
qartarpoq taamaaliornikkullu a-
jornartorsiutit iluarsinagit amerla-
nerusut pilersinneqaannartarput.
Pinerluuteqarsimasut Herstedve-
sterimi parnaarussaaqataasut ka-
laallit inooriaasiat iluarinngissin-
naasarpaat sulisullu aamma oqaat-
sit ajornartorsiutigisarlugit — ka-
laallinillu taakkuninnga nutserussi-
suusinnaasut inuit marluinnaap-
put.
Sanaartukkat Nuummi aallartin-
neqareersut sulilunniit anginerusa-
riaqaraluarput asuli iluarsiinialuu-
taaginnaratik ajornartorsiutinut i-
luarsiissutaavissorniassagunik«.
Inatsisinittaaq atortitsinermut
ministeriusimasoq Ole Espersen o-
qallinnermut ilaaqqussimavoq Po-
litikenikkut allaaserisaqarluni, o-
qaatigaa sanaartukkat allineqarnis-
saat allaqquttussaanngitsumik pi-
sariaqalersussaasoq suleqatigiissi-
tarlu eqqarsaatiginerullugu nangip-
poq:
»Siullermik namminersornerul-
lutik oqartussat aperisariaqarput
pinerluuteqarsimasunik isumagin-
ninneq tigujumaneraat — qallu-
naat tungaanniit pisariaqartutut
annertussuseqartumik ikiorserne-
qarlutik. Tamanna kissaatigine-
qanngippat uagut qallunaat tungit-
sinniit kalaallit pisortaat isumaqa-
tiginialersariaqarpavut kalaallit
Danmarkimut parnaarussaajarta-
runnaarnissaannut illut katsorsaa-
nermullu periarfissat pisariaqartut
pilersinneqarnissaat eqqarsaatiga-
lugit. Isumaginninnikkut siunner-
sortit, folketingimi naalakkersui-
nermik suliaqartut amerlanersaat
allallu suliniaqataalereerput.
Neriuppunga kalaallit qallunaal-
lu naalakkersuinermik suliaqartui-
sa qallunaallu aningaasanik akuer-
sisartuisa suleqatigiinnerisigut ka-
laallit pinerluuteqarsimasut alia-
nartumik nunaminniit peersinne-
qartarnerat ukiorpassuunngitsut
qaangiuppata qaangerneqarsin-
naalerumaartoq.
Anguniagaasulli allaqquttus-
saanngitsumik ilagisariaqarpaat i-
sertitsisarfinnik matoqqasunik isu
mannaatsunik Kalaallit Nunaan
nissaaq peqalernissaa. Soorlu Dan
markimissaaq tamakku angunia
gaasariaqartut.«
Naak kalaallit folketingimi ila;
sortaatitaat arlaleriarlutik saaffig
neqartarsimagaluarlutik POOQ-,
suleqatigiissitaliaata ataatsimiinne-
rinut suli peqataasimanngillat. Ta-
manna ataatsiminnermi kinguller-
mi ajuusaarutigineqarpoq.
Kalaallit Danmarkimi
parnaarussat
aammalu
Suleqatigiissitaq namminersornerullutik oqartussanut
saaffiginnissuteqarpoq siunnersuutigalugu
ataatsimoorussanik ataatsimiititaliortoqassasoq
ministereqarfiit attuumassuteqartut Kalaallit Nunaannillu
namminersornerullutik oqartussat
ilaasortaatitaqarfigisaannik
A.TUAGAGDLIUT1T
NR. 20 1984 15