Atuagagdliutit - 15.08.1984, Blaðsíða 17

Ammassalimmi
nipilersorlutillu
erinarsortut
Gustav Homlip nalliuttorsiutigineqameranut atatillugu
Ammassalimmi piorsarsimassutsimut tunngasumik
qassimiuaartitsineqasssaaq
Tunumioq tivasartoq Susanne Mikaelsen 12-inik ukiulik ileqqutoqqanik
ingerlatseqqippoq.
Den østgrønlandske trommedanser Susanne Mikaelsen, 12 år, viderefører
de gamle traditionelle trommesange/danse. (Foto: Roland Thomsen).
Qassimiuaarneq taanna taamaali-
uunnerit pingajussaaraat, siulleq i-
ngerlanneqarsimavoq 1979-imi
Nuummi, Maniitsumi Sisimiunilu.
Aappaallu 1981-imi Dulissani, Qasi-
giannguani, Aasianni Nuummi nu-
aaqarfiinilu tamani.
Ukiormanna qassimiuaarnissa-
mi augustip 22-ianniit septemberip
Pingajuannut ingerlanneqartussa-
mi peqataassapput savalimmiormi-
pq inuinnaat ileqqorsuutaannik
'leqqorsortartoq Hanus Johanne-
sen, Sverigemiit aggissapput nipi-
lersortartut marluk, tassalu agiar-
tartoq Jan Danielson nipilersorner-
ntillu ilinniartitsisoq Ville Roemp-
ke. Danmarkimiit peqataassapput
erinarsuusiortarlunilu ileqqorsuu-
siortartoq Trille supputaasartartor-
lu Christian Søgaard aasaq man-
nattaaq Aasivimmi peqataasima-
soq. Nunatsinneersortaassapput
erinarsortartoq Juaaka itsarnisarsi-
oorlu Jørn Berglund, maannakkut
Tunumi assaaqataasoq, taanna pif-
fissaqarnini naapertorlugu agiar-
tassagami.
Tivasartorpaaluittaaq aggersar-
teqarsimapput. Pauline Nathaniel-
sen Gudrun Taunajillu Sermiligaa-
miit, Efraim Kunak Kulusumiit kii-
salu Henrik Singertaat Susanne Mi-
kaelsenilu Tasiilamiit. Taaneqartut
kingulliit marluk aappat 76-inik
aappaalu 12-inik ukioqarput.
Tasiilamissaaq qitittartut peqa-
taassapput. Taakku tassaapput Bo
Thalund, Aron Pivat, Justus Qup-
Persimat aamma Viggo Maratse.
Qassimiuaaqatigiinneq Nordisk
Kulturfondimit, Danmarkimi kul-
tureqarnermut ministereqarfim-
mit, Kalaallit Nunaanni namminer-
sornerullutik Oqartussanit, A/S
Grønlandsbankenimit Tasiilallu
kommunianit aningaasalersorne-
qarsimasoq avannaamioqatigiit
Tunumi ingerlassimasaasa anner-
saraat.
Pilersaarutit pingaarutaannut
ilanngullugu taaneqarsinnaavoq
nunaqarfiit Tiniteqilaaq, Sermili-
gaaq, Kuummiut Kulusullu ilan-
ngullugit orninneqartussaammata.
Taakkunanilu sunngiffimmut a-
taatsimiititaliat suleqatigalugit tu-
sarnaartitsisoqartarlunilu qittatsit-
sisoqartartussaavoq.
Tasiilallu illoqarfiani pilersaaru-
tit imatut isikkoqarput augustip
25-ianni 29-iannilu kiisalu septem-
berip ulluisa aappaanni tusarnaar-
titsisoqartassaaq, ullunilu taakku-
nani aamma avannaamioqatigiit
nipilersortartunik nipilersortoqar-
luni qittatsitsisoqartassalluni, taak-
kulu tassaassapput Tasiilaq Dance-
band, kiisalu savalimmiormiut,
svenskit, qallunaat kalaallillu kisi-
miittartut.
Ullormi nalliuttorsiorfiusumi
namminermi »Norden i Grønland«
Tasiilami katersugaasivittaarnia-
qatigiit suleqatigalugit katersortar-
fiup sioraani tivatitsissapput. Ua-
likkut atuarfiup eqaarsaartarfiani
ilasseqatigiissitsineqassaaq. Tassa-
nilu katersugaasivissamut tunissu-
tit takutinneqassapput, tassa Eigil
Knuthip 1936-37-imi Ammassalim-
miinnermini qiperukkami ilaat ar-
finillit peqatigiiffimmut tunissuti-
gisimammagit.
Kiinnat qiperukkat taakku tuni-
sisup sinniisaanit tassa Tasiilap illo-
qarfittut ikinngutaaniit Gentofte-
meersumit nalliuttorsiornermilu
peqataasumit uleerneqassapput.
Eigil Knuth nammineerluni peqa-
taasinnaasimanngilaq maannak-
korpiaq nunatta avannaarpiarsua-
ni Peary Landimi ilisimasassarsior-
tunut peqataagami. — Ilasseqati-
giinnermi illoqarfimmiorpaaluit i-
nunnut qiperorneqarsimasunut at-
tumassuteqartut peqataassapput,
katersugaasivittaarniaqatigiillu tu-
nissuteqarfigineqarnertik qujaniu-
tigissavaat. Eigil Knuth ataqqiniar-
neqassaaq tivasunillu takutitsiso-
qassalluni.
Nalliuttorsiorneq iluatsillugu
Tasiilami katersugaasivittaarnia-
qatigiit assilisat ataatsimut ’Tunu
ukiuni lOO-ini’-mik taaguuteqartut
takutissavaat — taakku tassaapput
Arktisk Institutip assiliortortissi-
masai assit 275-it tunumiunik Tu-
numilu nunap ilaanik Gustav Hol-
mip nalaaniilli ullumimut pisima-
sunik oqaluttuartuusut. — Saq-
qummersitat taakku nunaqarfin-
nuttaaq angalaartinneqassapput.
Katersugaasivittaarniaqatigiit-
taaq frimærkinut naqissutiliortitsi-
simapput iluatsilluartumik, taan-
nalu nalliuttorsiornerup nalaani
naqitsissutigineqartassaaq. Fri-
mærkinik katersisartut allakkat
puui immikkut ittut taassuminnga
naqissusikkat piumalluarsimavaat.
Avannaamioqatigiit qassiuaaqa-
tigiinniissaat asuliinnaq Gustav
Holmip nalliuttorsiutigineqarnera-
ta nalaani pisussanngortinneqarsi-
manngilaq. Nunat avannarliit ta-
marmik peqataasussaapput — ajo-
raluartumilli Islandimiit, Samet
Nunaanniit, Finlandimiit Norge-
miillu peqataasinnaasunik pissarsi-
soqarsimanngilaq, taamaattumillu
nunat taakku ukiaru kingusinneru-
sukkut aggersitsiumaarput. llaati-
gut Birgitte Grimstad Norgemeer-
soq aggernissaanut akuersisinneqa-
reersimavoq.
Nunanit avannarlermiut peqa-
taatinneqarnerisigut innuttaasut
pitsaalluartunik paasitinneqartar-
put nunat avannarliit sanilerisat ni-
pilersoriaasaat erinarsoriaasaallu
qanoq ittuunersut, Qasigiannguani
1981-imi qassimiuaaqatigiissitsi-
nermi aaqqissuisuusimasut ilaat
sunngiffimmi sammisassaqartitsi-
niarnermut ataatsimiititaliaq siulit-
taasua Daniel Petersen oqarpoq:
»Nalunngilarput inuiaat allat
Kalaallit Nunaanni piorsarsimas-
sutsikkut ineriartorneq aqunniar-
tarsimagaluaraat. Ilissili tikeraar-
nersi taamatut misigisimaffiginngi-
larput — aggerpusimi eqqumiitsuli-
ortaatsissi piorsarsimassutsissilu
ilaanik takutikkiartorluta uagullu
qujassutigaarput suleqatigeqqullu-
ta kajumissaaruterput ilassillugu
aggersimagassai’.
NR. 33 1984 17
Piorsarsimassuseq pillugu ataatsimiititaliap siulittaasua Gaba Taunajik
Eigil Knuthillu qiperugaasa brozemut kuisat Ammassalimmi katersugaa-
sivimmut tunniunneqartut ilaat. Niaqqut taamaattut katillutik arfiniliusut
nalliuttorsiornermi augustip 31-ianni uleerneqassapput.
Kulturudvalgsformand Gaba Taunajik med et af de broncehoveder, som
Eigil Knuth m.fl. har skænket Ammassalik Museum. Hovederne, seks ialt,
skal afsløres på konebådsjubilæumsdagen den 31. august.
(Foto: Roland Thomsen).
ATUAGAGDLIUT1T