Atuagagdliutit - 14.11.1984, Blaðsíða 7

Nunatsinni isi-
ginnaartitsisar-
filiorniarsaripput
Rasmus Lyberth nersornaaserneqareersimalluni
nunatsinnut uteqqammerpoq. Julemærkimmi
narsornaasiuttagaanik ukiormanna tunineqarsimavoq.
jraannakkorpiarli samminerusaa tassa »Silamiut« —
alaallit isiginnaartitsisarfiat — pilersinniakkani.
Soorunalimi julemærkekomité-
n nersornaaserneqarnera nuan-
arutigaara. Nuannaarutigineru-
m 1^rParali komitép taamaalioru-
saa ^rs'manerrn'nut tunulequtari-
na • ainanna assorujussuaq nuan-
ei„ aHannartuuv°q. Nuannaaruti-
^gaarparattaq nuliama maani
n Urnmi naasunik tunincqarsima-
^ a’ Taanna isornartorsiuisartu-
siki/*)'tSaanersaraat’ taanna<Iann"
nc ka*uarPat suliakka qanoq ittuu-
a sa* Paasisinnaasassanngikkalu-
se *ka‘ Kinaluunniit nersornaa-
neqaraangat akissarsisinneqa-
a"galluunniit uanga tamatigut
fa 'iv s‘u**'u"ugu pilluaqquusarpa-
a ' ^alunnginnakku »tunuaniittoq
s qanoq pingaaruteqartigi-
t|’ eqqumiitsuliortorsuaq Ras-
I u? Lyberth oqarpoq. Nuannaar-
.ni> Qungujulalluni ammallunilu
Sarnermisullu ilakkuminarluni
jm^ineermni oqarpoq ittuutuu-
^Maannakkorpiarli ulapputigine-
ti Sara tassa isiginnaartitsisartoqa-
»S'i • p'*ers'nnecJaclclammers0(l
sul* am'ut<<> aallartiiiuarniarlugu
si n1Plssaani'u aningaasassaqaler-
niarlugu. Nunatsinni isiginnaar-
p^arfeqaleqqullugu. Oqaatigi-
aa|iatt?r'aqarParali taanna uanga
av-.art'far'nnginnakku. Qallunaat
t'snni arlalinni taamatut allatto-
s-rsirnagaluarp°q, tamannali paa-
jp^f'uineruvoq. Uangaluunniim-
ta Hatafnineerlunga tassani peqa-
p SUssaanngilanga, uangami sulif-
p^arpunga. Sapinngisannilli ta-
•in Se.rs°rumavakka aammalu su-
"»mg. — ilaqutaassappallu
ra atorumallugit aningaasanik
pissarsissunneqarnissaannut. Dan-
markiinneralumi atorluarniarsima-
vara »Silamiut« aningaasassaaleqi-
nerallu saqqummiunniartarlugit.
— Namminerisatsinnik isigin-
naartitsisarfeqalernissarput nunat-
sinnut pingaaruteqartorujussuu-
voq. Tamanna pivisunngortittaria-
qavipparput. Qujanartumik
NAIP-qareerpugut. Taannali al-
laavoq isiginnaartitsisartut iiinniar-
simanngimmata, kisiannili sooru-
nalimi aamma pisariaqartinneqar-
lutik. Maannakkulli inuppaaluit
Tukak Teaterimi ilinniareersimasut
pigaavut. Taakkulu ilinniakkatik
atorsinnaasariaqarpaat, soorlumi
inuit allat arlaannik ilinniagaqarsi-
masut ilinniakkatik atortaraat. Tu-
kak Teater Danmarkimiittuuvoq.
Siunertaraarpullu Kalaallit Nunaa-
ta isiginnaartitsisarneq aqqutigalu-
gu silarsuarmi saqqummiunneqar-
nissaa. Ilinniartarpugummi nunat-
sinnut uterluta ilinniakkavut atoru-
mallugit. Tamanna pingaartoru-
jussuuvoq. Isiginnaartitsisartuute-
qarpugut pikkorissunik — ani-
ngaasat kisiisa amigaatigaavut.
Rasmus Lyberthip neriuutigiso-
rujussuuaa kikkut Kalaallit Nunaa-
ta isiginnaartitsisarfeqalernissaa-
nik soqutiginnittut tamarmik pilli-
uteqalaassasut, 5 kr-iinnanngua-
milluunniit. Isiginnaartitsisartoqa-
tigiit kontoraat nr. 7012672 Grøn-
lands banken.
»Tukuma nersornaaserneqartoq
Naak Rasmus Lyberth ilisimane-
qarluartuugaluarluni, nersornaasi-
gaaninilu pissutigalugu qallunaat
aviisiini allaaserineqarluarsimaga-
^ullimut allakkat
k,I1guartuussasut
^'akkat inissaqartinniarlugit ilaa-
raluSSlaVissaat t'anngarterneqarta-
allakutUt SAS-ip naatsorsuutigaa
cemt, • nunatsinnukaassassat de-
apum-lni'- Piffissacl eqqorlugu
son tsinn'artarnissaat ajornaku-
ritmaartoq, taama KGH nalu-
aarpoq.
gllp'tguHermik tallimanngormat
ataa> • nunatsinnukaassassat
ma,Slmut.1065 kiilut SAS-‘P q»-
tattlS,rnava'> KGH-lu nalunaarpoq
Soq aturtlunnga suna patsisaaner-
m CI spqqissumik oqaatigineqarsi-
naa n8'nnerarlugu. Maannalu
s°rsuutigineqalerpoq decem-
berimi kinguartoornissat imaakku-
maartut:
Allakkat 700 kiilut ataasinngor-
nermi 3/12 nassiussassaagaluit ki-
nguartinneqassapput pingasun-
ngornermut 5/12. Tallimanngor-
nermi 7/12 taamaallaat allakkat
Kujataanukartussat assartorneqar-
sinnaassagunarput, tassalu imaap-
poq Kangerlussuarmiit Kangerlus-
suarmullu allagaqassanngilaq.
Ataasinngornermi 10/12 allakkat
2600 kiilut kinguartinneqassapput
pingasunngornermut 12/12-imut.
Tallimanngornermilu 28/12 taa-
maallaat 3500 kiilut pingaartumik
Kujataanukartut assartorneqarsin-
naassagunarput. Taamaattumik
2100 kiilut aatsaat pingasunngor-
nermi 2/1-85 assartorneqarsin-
naassapput.
Tamatumuunna Københavnimiinninni misigisama annersaraat qarlortar-
tartoq Verner Nicolet marluuttariarsoqatigigakku. Tamanna uannut misi-
gisaavoq nutaalluinnartoq.
Den største oplevelse dennegang i København var at spille duet med fløjte-
nisten Verner Nicolet. Det var et helt nyt kapitel.
(Foto: Søren Madsen/ALFA FOTO).
luarluni taamaattoq eqqumiitsuli-
ortuunini inuutissarsiutigisin-
naanngilaa. Kisiannili aamma
Grønlandsflymi suliffini nuanna-
raa. Kalaallit Nunaatali Danmar-
killu avataanni allaat ilisimaneqale-
reersimavoq, ilaatigut filmimi »Tu-
kuma«-mi inuttaqataasimanini aq-
qutigalugu.Filmimi taanna Liibec-
kimi De Nordiske Filmdage-nik
taaneqartartumi isiginnaartartut
akissarsiaritittagaannik »Liibecker
Filmlinse«-nik tunineqaqqammer-
poq.
— Ilaanni isumaqartarpunga ka-
laallit ilaat saqqummersut tamanit
pigineqalersutut ilisartut atortuar-
neqalersarlutillu. Ilisimaneqartari-
aqaraluarpoq allarpassuarnittaq
pisinnaalluartunik inoqartoq. Pi-
sinnaasut allat aamma periarfissin-
neqartariaqarput. Nersornaaserne-
qarama misigisimapajaarpungalu-
unniit utoqqalinersiutisisinneqar-
lunga. Soorlu oqarfigineqarlunga:
Tassa illit naammaleqaatit, Ras-
mus quiasuppaluttumik qungujul-
luni oqarpoq. Taamaatissanngik-
kallarpungali. Ilaanneeriarlungali
imminut oqarfigisarpunga, amerla-
nerpaammi ilaanneeriariutik taa-
maaliortaraluarput. Maannakkor-
piarmi sorusussuseqanngilanga.
Taavali eqqarsartarpunga, suleris-
suungami? Inuunerli pissanganar-
toqartorujussuuvoq. Ilatsiinnar-
nikkut ingerlanneqarsinnaanngi-
laq, sammisinnaasanik ujaasiuar-
tariaqarpoq. Pisoqarnissaa utaqqi-
innarneqarsinnaanngilaq. Nammi-
neq qanoq iliuuseqartariaqarpu-
gut, nammineq pilersitsisariaqar-
pugut, Rasmus Lyberth oqarpoq.
Helligåndshusimi Københavni-
miittumi misigisani nuannersoru-
jussuusimanerarpai. Pingaartumik
qarlortartartoq kgl. Kapelmusicus
Verner Nicolet marluuttariarsoqa-
tigigamiuk misigisaq angisoorujus-
suusimanerarpaa.
— Tamanna uannut nutaalluin-
nartuuvoq, misigisaq angisooru-
jussuaq. Kisimiilunga erinarsortar-
nera qatsutiusakkakku. Juullumi-
luunniit oqaluffimmi tussiaqat-
taartunut peqataanissaq misilikku-
sukkaluarpara. Tassanimi nipituu-
mik erinarsortoqarsinnaavoq. Qui-
tarertillunimi taamaaliorneq ajor-
narpoq. Aammattaaq pissanganas-
sagaluarpoq kalaallit erinar-
suutaannik oqaluffimmi immiussi-
soqarsinnaagaluarpat. Ilumut oqa-
luffimmi erinarsorneq misilikku-
suttorujussuuara, Rasmus Lyberth
oqarpoq.
Taavali »Silamiut« eqqarsati-
geqqilerpaa, taannami maannak-
korpiaq pingaartittorujussuuaa.
A.TUAGAGDLIUT1T
NR. 46 1984 7