Atuagagdliutit - 19.12.1984, Blaðsíða 28

Saqqaq, juli 1984.
naqarfik taanna asallugu, nammi-
nerlu oqartarpoq »inunnguillu asa-
nartut tassaniittut«.
Nunaqarfillumi taanna qitorna-
mik inunngorfigisimasaat perriar-
torfigisimasaallu namminnerlu nu-
lianilu arlalinnik qitornarsiartaar-
figisimasartik eqqartoraangamiuk
qanoq misigisimanera paatsuugas-
saanngilluinnartarpoq. Qitornarsi-
arisimasaasa ilagaat Markus Jen-
sen. Taanna ullumikkut Saqqami
niuertorusiuvoq taamaattuusimal-
lunilu Hannibal Fencker 1969-imi
soraarninngormalli.
Piniartorsuanngun-
ngisaannarpunga
Nuannersunik alianartunillu oqa-
luttuassarpassuaqarpoq. Hannibal
Fenckerip niuertorutsitut aningaa-
sarsiannguani naammanngimmata
saniatigut piniartariaqartarpoq.
— Piniartorsuanngunngisaan-
narsimavunga, kisiannili qajartu-
pajussinnaallungalu umiatsiaqar-
punga. Nunaqarfimmiut aviffilis-
suarnik pisaqallaraangata nuan-
nertaqaaq. Ullullu ilaanni iluatsit-
seqalunga pingasorsuarnik qilalu-
garpunga. Nunaqarfimmiut tamar-
mik nuannaaqaat pissaqaleqiga-
mik. Uagullu nammineq qilalugaq
ataasersuaq pivarput. Pilaqataasut
majuussuisullu ataaseq pivaat, pi-
ngajuallu nunaqarfimmi illut sin-
nerisa 34-iusut agguaappaat.
— Ukiut ilaanni pissarissaarnal-
laaraaq. Aammali ukiut ilaanni pis-
sarliornartarluni , taavalu ajorsar-
toqaleraraaq. Taamaaligaangallu
agguaqatigiilluta inuunialersarpu-
gut. Ilaanni pissarliorluinnartut
meerartaasa kamikut nerisalersar-
paat.
— Uanga pikkorissumik nulia-
qarsimanngikkaluaruma pisakka
isumagilluarneq sapersimassagalu-
arpakka. Pisariaqaleraangallu nu-
liara qimusserluni aallartarpoq
Saqqap eqqaani qaqqumut aama-
ruutissartariarluni. Taamalu tikit-
taraaq aamaruutissanik 400 kg-inik
usilluni. Aamaruutissanik nammi-
neerluni piiarsimasaminik.
Hannibalip nulii takoqqaarpaa
qatanngummini Frits Fenckerimi
1938-imi, taanna taamanikkut
Uummannap eqqaani Illorsuarni
niuertorusiugallarmat. Amalie
Nielsen, nunaqarfinnguami piniar-
torsuup pania, taamanikkut qatan-
ngutaani kiffaavoq. Hannibal
Fenckerittaaq oqaluttuaraa misigi-
simasani nuanniitsoq ajoqip aal-
laammik sioorasaarluni pisiniarfik
ammartinniarmagu imigassarsiu-
malluni.
— Piniartut pisaqarsimallutik
matoreersugut tikikkaanngata pisi-
niarfik ammarsinnaasarparput, ni-
oqqutissanik pisariaqartitaminnik
pisiniaraangata. Matoreersimatil-
lutali imigassarsisitsisanngilagut.
Aammami ajoqi sioorasaarigalua-
ramiluunniit pisitinneqanngilaq.
Ullumikkut taanna palasiuvoq.
Nunaqarfik maligassaasoq
Sorsunnerup kingorna Saqqaq nu-
naqarfittut maligassaasutulluunni-
it isigineqarpoq. Taamanikkut ti-
keraanut tamatigut takutinneqar-
tarpoq. Grønlands Styrelsillu quja-
niarnera ersersinniarlugu taama-
nikkut naalagaasup Knud Olden-
28 NR. 51 1984
Saqqaq 1984-imi julimi.
dowip Hannibal Fencker 300 kr-
inik tuniniarsimavaa, 40-ikkunni
aningaasarpassuit. Hannibal Fenc-
kerili aperisimavoq taarsiullugu
naasuusivimmik tunineqarsinnaa-
nerluni. Taannalumi pillugu.
1952-imi kunngikkut nunaqar-
fimmut tikeraarput, kunngillu Fre-
deriup Hannibal Fencker Beløn-
ningmedaljemik saqqarmiulerpaa.
Ukiut 30-it qaangiummata Dron-
ning Margrethe prins Henrillu
namminneerlutik Saqqamut tike-
raarput. Hannibal Fenckerillu
Dronningi takornariarteruttuleraa
inuit marluk tikiupput Hannibalilu
qinnuvigalugu nutserutitsiaqqullu-
tik.
Kissaatigigaluarpaat Dronning
Margrethep anaanartik ilassissagaa
taassumap qutsavigerusuttorujus-
suummani sakialluuteqartunut Nu-
ummi sanatorialiortitsisimanertik
pissutigallugu. Taakku marluullu-
tik sakialluuteqarsimagaluarput
ajorunnaarsimallutilli. Tamannalu
qujassutigiumavaat.
Hannibal Amalialu ilakkuminar-
tuugamik ukiut ingerlanerini Saq-
qami tikeraarterpassuaqartarsi-
mapput. Naallu Hannibal imminut
nittarsaattuunngikkaluarluni radi-
ukkut fjernsynikkullu apersorne-
qartarnikuuvoq aammalu nunat-
sinni Danmarkimilu aviisitigut assi-
giinngitsutigut allaaserineqartarni-
kuulluni.
Spiesip 50.000 kr-inik tunivaa
Allaat Simon Spies Saqqami tike-
raartigisimavaat. Tassa 1974-imi.
Spiesillu radisit taama avannarpa-
sitsigisumi naatinneqarsimasut ma-
manaangaaramigit erngerluinnar-
luni Hannibal Fencker »Livsglæ-
dens Pris«-imik tunineqartussatut
inassutigaa. Kingunerileraalu Han-
nibal telegrammisivoq 25.000 kr-
inik tunineqartussanngorsimallu-
ni, aperineqarporlu Københavni-
mukarsinnaanersoq aningaasat
aallugit. Ittuutuujugamili sassar-
taarsinnaanngilaq allatullu ajor-
nartumik sallusariaqarluni agger-
sinnaannginnerarluni. Qujassuti-
gaali Spiesip eqqaamasimammani
ilanngulluguli apeqqutigaa kisitsi-
sitaa kukkusaannginnersoq, tassa-
lu 2.500 kr-iusussaagaluannginner-
sut. Taamaalimmallu Spiesip ani-
ngaasat marloriaatinngortippai
50.000 kr-inngortillugit.
Nunaqarfimmiut pisaqarlua-
raangamik pisarnerattut Hannibal
Fenckerip aningaasarpassuit taak-
ku ilaat agguaappai. Nulii 1.000 kr-
inik tunivi angerlarsimaffimminni-
lu stereoanlægitaarlutillu marlun-
nik videobåndoptagerertaarput, vi-
deobåndinik nunaqqatiminnut aal-
lakaatissinnaasaminik immiussi-
sinnaalerniassagami. Maannakkul-
lu Hannibal Fencker videobåndiu-
terpassuaqarpoq.
Aningaasat sinneri inunnut Han-
nibalip Amaliallu aningaasanik
amigaateqarsorisaannut agguaan-
neqarput. Arnaq gigteqartorujus-
suaq Hjemmetimi atuarsimasaat
tunisisumit aterminik taasiuman-
ngitsumit Kalaallit Nunaanneersu-
mit 1000 kr-ialunnik nassinneqar-
poq. Saqqami piniartut ilaat aquu-
teralattaarpoq. Ilulissanilu innarlu-
utillit peqatigiiffiat aningaasarpaa-
lussuarnik tunineqarpoq.
Jette Bang
Hannibal Fencker oqaloqatigi-
gaanni Jette Bangip 1938-39-imi ili-
simasassarsiornera tikinneqanngit-
soorsinnaasanngilaq.
1936-imi Qeqertarsuarmi ilinni-
artuutilluni arnaq inuusuttunngu-
aq assiliisoq taanna ilisarisimalersi-
mavaa. Taamanikkut Jette Bang
Akulliit timaanni sermersuarmee-
qataasimavoq Victorip Eigil
Knuthillu ilisimasassarsiornerat as-
siliartorlugu.
1938-imilu nuliassinneqarpoq
kalaallit ulluinnarni inuunerat fil-
miliareqqullugu. Namminerlu aa-
liangissavaa ilisimasassarsiorner-
mini kina ikiortigiumanerlugu oqa-
lutsigiumanerlugulu. Qinerpaalu
Hannibal Fencker, taamanikkut
Marmorilimmi marmorimik piiaa-
vimmi niuertorutsimut ikiortaa-
soq.
llisimasassarsiornerlu pillugu
Jette Bang atuakkiorsimavoq atser-
lugu »30.000 km i sneglefart«.
Angalasimapput Uummannap
eqqaaniit Upernaviup eqqaanut Qi-
musseriarsuakkooriarlutillu Thule-
mut. Allaat Siorapaluk tikillugu.
Angerlamut aallareerlutillu Sa-
vissivimmi niuertorutsikkunni nu-
annatsillutik filmit ilarparujussui
ikuallapput.
Taamalu Kangersuatsiap tu-
ngaanut qimusserlutik utertariaqa-
lerput. Ilisimasassarsiornermi tas-
sani misigisani Hannibal Fenckerip
nalunaaquttat akunnerpassuini
oqaluttuarisinnaavai nannunniar-
nerit innamiillu nakkarnini ilan-
ngullugit. Taamanikkut kimmiiar-
simavoq najungasunilu arlallit na-
pisimallugit, taakkulu iluarsineqar-
simanngisaannarput, namminerlu
annassimanini tupinnaannarnerar-
paaluunniit.
Ukiut 40-it qaangiuttut niuerto-
rusiujunnaarluni soraarninngora-
luaramiluunniit nunaqarfimmi na-
jugaqaannarpoq. Naluneqanngi-
laq KGH akissarsiarissaartitsineq
ajortoq, naallu Hannibal Fencker
aalajaalluni ukiorpassuarni sulisi-
magaluarluni qaammammut 3.000
kr-it sinnerlugit akissarsisimanngi-
saannarpoq.
Iibilit siulliit marluk
Naak suleruloreersimagaluarluni
1969-imi uniinnanngilaq. Taama-
nerniit ukiuni 15-ini nunaqarfimmi
sullissiuarsimavoq. Mittarfilioqa-
taasimavoq piginneqatigiiffimmil-
lu Vaigatimik pilersitseqataasimal-
luni. Nuannariuarsimasaalu tassa
naasut. Naasorpassuit naatitarpas-
suillu taama avannarpasitsigisumi
naasanngikkaluartut naatissinnaa-
sarsimavai.
Ruusat silarsuarmi avannarpa-
sinnerpaami naasartortaat Alaska-
meersoq Saqqaq eqqaani sumi ta-
mani naasalersissimavaa. Paradis-
æblillu siullersaat marluk ukior-
manna inerittoorutigisimallugit.
Naasuleritulluinnarnini pissutiga-
lugu 1950-ikkunni Det danske Ha-
veselskabip nersornaasiuttagaanik
tunineqarsimavoq.
Tamassa Hannibal Fencker suli
uniinnaleqqajanngilaq. Ilimagaa
aappaagu inerittoorutigiumaarlu-
git hyldebærit, kigutaarnat paradi-
sæblillu suli amerlanerusut.
Ukiunerani qasusuillu Ilulissani
katersugaasivimmut ullut tamasa
aggertarpoq, maannakkullu allat-
torpai inuit oqaluttuaat qallunaa-
tuumullu nutsertarlugit.
ATUAGAGDLIUT1T