Atuagagdliutit - 19.12.1984, Blaðsíða 30
r
Itsuartorfik:
Alaskami nunamik
piginnittuunermik
inatsit
misissorneqartoq
Nalunaarusiaq aappaagu saqqummiunneqartussaq
aammattaaq nunatsinni Canadamilu nunamik
piginnittuunermik oqallinnernut
sunniuteqassangatinneqartoq
Alaskami nunamik piginnittuuner-
mik inatsit nunap inuiinut tunnga-
titaq 1971-imi atuutilersimasoq
»qaqilerlugu« misissorneqalerut-
torpoq. Misissuinerullu inernera-
nik nalunaarusiassaq 1985-imi sep-
temberip aallaqqaataata missaani
naammassereersimaniartussaq pis-
sanngatigineqarpoq — tamanna
aammattaaq Canadami Kalaallit
Nunaannilu nunamik piginnittus-
saanermik oqallinnernut arlaatigut
sunniuteqanngitsoortussaagunan-
ngimmat.
Misissuisitsisuuvoq Inuit Issit-
tormiut Kattuffiat ICC, misissui-
nermillu ingerlatsisuuvoq inatsisi-
nik ilisimatooq tusaamasaasoq
Thomas Berger — aamma Cana-
dap avannaani uuliap aqqutissaa-
nik sullulissualiornissaq pilersaaru-
tigineqalermat naggueqatitta aker-
lilersuineranni inatsisilerituutut iki-
ortaasimasoq.
Imaanngilaq inatsit taanna
maanna Alaskami naggueqatitta
akornanni oqallisaalersimaqisoq
Thomas Bergerip allaffimmini issi-
aannarluni atuarusaaraa uparua-
gassarsiorfigalugu. Naamik, inun-
nut qanoq sunniuteqarsimanera
nalunaarsorpaa tusarniaaffiusunik
ataatsimiisitsisarluni, inuit oqalo-
qatigisarlugit apersorlugillu.
Ukiup aappaata affaata ingerla-
nerani maanna nunaqarfiit 40 sin-
neqartut tikeraartarsimavai, sulilu
nunaqarfiit 55-it amigaatigalugit.
Iluarineqarlunilu
naammagittaalliutaasoq
Alaskap avannaani uuliaqarferu-
jussuarnik nassaartoqarnerata ki-
ngunerisaanik 1971-imi uuliasior-
neq aallartinnialermat inatsisilior-
toqarpoq, taannalu naapertorlugu
Alaskap inuii — inuppiaat, yuppit,
eqqillit, aleutit allallu — USA-p
naalakkersuisuinit aningaasanik
taarsiivigineqartussaapput nuna-
mik namminneq pigisamittut isigi-
saminnik uuliasiorfissatut tunnius-
sinerminnut.
Uuliasiorneq annertunerpaamik
ingerlanneqalerpoq Alaskap avan-
narpiaani, tassanilu najugaqartut
inuppiaat taamani taarsiivigineqar-
simapput 1 milliard dollarsinik (10
milliard koruunit missaannik).
Taakkulu atorlugit naggueqativut
inuutissarsiornikkut ingerlatseqati-
giiffiliorput (corporations) nuna-
qarfinni nunallu immikkoortuini.
Ingerlatseqatigiiffiillu tamakku
aamma uuliasiornermi akuullualer-
simapput.
Inatsit tamakkununnga tamanut
tunngaviliisuusoq naggueqatitta
akornanni ilaatigut naammagisi-
maarneqarlunilu ilaatigut naam-
magittaalliuutaavoq.
Inatsisip immikkoorutaasa nu-
annarineqanngequtaasalu ilagaat
aaliangersagaq imaattoq: Inatsisip
atulerfiata ukiup 1971-ip kingorna
inunngorsimasut piginneqataassu-
tinik aktianik pigisaqassanngitsut
kingornussisinnaanatilluunniit.
Aammattaaq nunaqarfimmior-
passuit naammagittaalliortarput
oqarlutik aningaasarpassuit ta-
makku nunaqarfinnut iluaqutaasi-
manngitsut — ineriartortitsinermut
pitsanngorsaanermullu allaallu in-
gerlatseqatigiiffinni siuttuusut as-
suarineqarput imminnuinnaq eq-
qarsaatigalutik ingerlaneragaallu-
tik.
1991-imi isum'merfigineqaqqissaaq
— Alaskami naggueqatitta akor-
nanni pissutsit akuleruffiginian-
ngikkaluarlugit ICC-mi malugisi-
mavarput pingaaruteqartoq inatsit
taanna misissorluassallugu — in-
nuttaasunut, siuttuusunut avataa-
ninngaanneersunullu qanorpiaq
sunniuteqarsimanersoq paaseru-
sullugu, taama oqarpoq ICC-ip siu-
littaasua Hans-Pavia Rosing. —
Aammami tamanna Canadamut
nunatsinnullu pingaaruteqarsin-
naavoq. Canadami nunamik pigin-
nittuunermut isumaqatigiinniarne-
rit maanna ingerlanneqarput, nu-
natsinnilu aaliangertoqareerpoq
apeqqut tamanna nutaamik iliuuse-
qarfiginialeqqinniarlugu.
Hans-Pavia Rosing oktoberip
naajartulernerani novemberillu i-
ngerlalernerani Canadamut Ala-
skamullu tikeraaqattaarsimavoq.
Tamanna iluatsillugu Alaskami nu-
nap inuiisa kattuffiata Alaska Fe-
deration of Natives-ip (AFN) ukiu-
moortumik ataatsimeersuarnerani
najuuppoq.
Ataatsimeersuarnermi tassa
Thomas Bergerip misissuisinneqar-
nera pingaartillugu eqqartorneqar-
tunut ilaavoq, ataatsimeersuartullu
oqaaseqaateqarput tamatumunnga
tapersiissutaasumik.
— Imaappa Inuit nunamik pigin-
nittussaaneq pillugu suliniuteqar-
neranni ICC ataqatigiissitsillunilu
siuttuunialersoq?
— Taamatorpiaq takorluunngi-
lara, Hans-Pavia Rosing akivoq. —
Soorunami alaskamiut inatsimmik
allanngortitsiniarnertik nammin-
neq ingerlatissavaat, tamannalu
uagut allat nunatsinniit Canadami-
illu annertunerusumik akuleruffi-
gisinnaanngilarput aammalu aku-
leruffigerusunnagu.
— Imaakkamiuna Alaskami i-
natsit pineqartoq 1991-imi naliler-
niarneqaqqittussaasoq nutaamillu
isummerfigineqarluni USA-mi i-
natsisartunit Congress-imit. 1985-i-
milu inatsisartut taakku misissuisit-
siniarput, kisianni uagut misissui-
sitsinitsitut annertutiginngitsumik.
— Taammaattorli misissuisitsi-
nitta pingaarutaa uaniippoq: Tas-
sani paasisat qularnanngitsumik
Canadami nunamik piginnittussaa-
nermik isumaqatigiinniarnernut
iluaqutaasinnaapput, minnerun-
ngitsumillu immaqa aamma nunat-
sinni iluaqutissarsiffigisinnaava-
vut, tassami nunamik piginnittuu-
nerup isumaqatigiinniutigineqarsi-
manera nangeqqissamaaleratsigu,
Hans-Pavia Rosing oqarpoq.
Aamma allani sammineqarpoq
Nunamik piginnittuunermut tun-
ngasut aamma nunani allani ukiuni
makkunani sammineqartorujussu-
anngorsimapput — Amerikami qi-
terlermi kujallermilu, saamit akor-
nanni, Australiami nunap inuiisa
akornanni allanilu.
— Taamaattumik suliniutinut ta-
makkununnga ICC-mit tapersiissu-
tigisinnaasagut tapersiissutigeru-
suppavut, soorlu Alaskami misis-
suisitsinitsigut, Hans-Pavia Rosing
oqarpoq nangillunilu:
— Assersuutigalugu aasaq augu-
stimi sapaatip-akunnerani ataatsi-
mi Geneve-miippunga FN-ip ataat-
simiititaliaata nunap inuiisa pisin-
naatitaaffiinik sammisaqartup
ataatsimiinnerani najuullunga. I-
nuppassuit ataatsimiinnermi peqa-
taapput aammalu nunanik pigin-
nittuuneq eqqartorneqarpoq aap-
paagulu augustimi nanginneqassal-
luni.
— ICC-mi aaliangiusimalluin-
narparput FN-imi inuit issittormiut
sinnerlugit oqaaseqartarnissatsin-
nik akuerineqarnerput atorluarni-
arlugu. Tamanna immaqa annertu-
nerusumik pisassaaq Genevemi,
tassami tassani apeqqutit siuliani
eqqartukkakka pineqarnerusarma-
ta.
Thomas Berger februarimi nu-
natsinni inatsisartut ataatsimiinnis-
saat nalerorlugu ICC-mit Nuum-
mut aggersarneqarsimavoq. Nu-
natsinni inatsisartut suleriaasiat qa-
noq ittuunersoq Bergerip paaseru-
sussimavaa politikerinillu oqaloqa-
teqarussimalluni.
Alaskap avannaani naggueqatitta kommuneat namminersortoq North
SlopeBorough. Nunap inuii tassani aammalu A laskap ilaani allani najuga-
qartut nunamik piginnittuunertik annertuumik oqallisigeqqilersimavaat.
Vi ønsker
alle vore kunder en glædelig jul og
et godt nytår med tak for i år.
sulfssutagkavut tamaisa jutdlime
ukiortåmilo pivdluarKuvavut
ukiumut matumunga Kujavdluta.
Godthåb
Dampvaskeri ApS
Di
30 NR. 51 1984
ATUAGAGDLIUT1T