Atuagagdliutit - 26.06.1985, Síða 8

8
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 26 1985
Isumaliutersuut- Kronik
Isiginnaartartut
najuuteqquagut
Liverpoolip Juventusillu Belgiami arsaannerisa
annersaanermik toqumillu kinguneqartup DR-ikkut
toqqaannartumik aallakaatinneqarsimanerat
tunngavigalugu TV-mi direktøriusimasoq maannakkulli
Danmarks Radiomi generaldirektøriusoq Hans Jørgen
Jensen TV-kut toqqaannartumik aallakaatitsisarnerup
kingunerisartagai pillugit oqaaseqarpoq
TV-kut toqqaannartumik aallakaa-
titsisarnerup pitsaaqutai ajoqutaa-
lu pillugit qaammatip kingulliup i-
ngerlanerani apeqqutinik assigiin-
ngitsunik naammattuugaqartarsi-
mavugut TV-millu suliaqartut
naammattuugannaavi tamakku er-
seqqivissunik akissutissartaqan-
ngillat.
TV-kut toqqaannartumik isigin-
naartut tusagassiutit allat aqqutiga-
lugit misigisinnaanngisaminnik
misigisaqartarput: pisut siumut
oqaatigereerneqarsinnaanngitsut
piffisaanniittutullusooq misigisi-
masaramik — pisut ineriartuaarne-
ri isiminnik isigisinnaasaramikkut
— namminneerlutik piffiini najuu-
teqataasutut misigisimasarlutik
taamalu pissusiviusut tunngaviga-
lugit isummersinnaasarlutik. Ta-
mannalu tassaasinnaavoq pisoq
oqaluttuarisaanermi pingaarute-
qartoq, soorlu inuup qaammam-
mut tummaqqaarnera imaluunniit
tassaasinnaalluni »nunamiorpa-
laarluinnartoq« soorlu Danmarkip
Sovjetillu arsamik unamminerat.
Tamakkuli tamamik assigiissuti-
gaat, tassa pinngitsoorumasin-
naanngisatsinnik sakkortoorujus-
suarnik misigisaqartitsisaramik.
TV-li toqqaannartoq taannaan-
naagajunngilaq. Ilimageriinngisa-
nimmi pisoqardllugu aallakaatitat
toqqaannartut qanoq sunniuttar-
pat? Isiginnaartuusugut qanoq pis-
saagut pingaartorsiorniarsorisavut
manninnik milluutilillarpata qa-
mutililersuuttorsuanngorlutillu?
Qanorlu pissaagut arsaattut isigin-
narniakkavut kamaattorsuanngor-
pata annersaattorsuullutik allaallu
toqoraallutik?
Tusagassiuutit »pisimasuinnik
aaqqissuuteriikkanik« saqqummi-
ussaqartarnerat ima sungiusimati-
gaarput allaat ilaasa akuersaarsin-
naasarnagu pisimasuiit »pisimasu-
ippalaarpallaamik« toqqaannartu-
mik aallakaatinneqartarnerat. Ta-
mannami sakkortusinnaasarpoq
annilaarnarsinnaasarlunilu. Taa-
maattoqartilluguli isivut matussa-
vagut — imaluunniit isiginnaartut
isaat matussavagut — piviusut ta-
kuneqaqqunagit? Tamannali sallo-
qittaanerussanngilaq isiginnaartu-
nillu uukapaatitsinerussanani?
Taamaalisoqartillugu aallakaati-
tamut akisussaaniarneq ajornaku-
soortuusarpoq. Ilaannimi minutti-
aluinnannguit atorlugit aalajanger-
tariaqalersarpoq aallakaatitaq
unitsiinnassanerlugu, imaluunniit
pisut ilimageriinngisatut ineriartor-
nerat ilanngullugu aalakaatiinnas-
sanerlugit. Assigiinngitsorpassuit
tunngavigalugit nalilersuiniarneq
minuttialuinnannguani ingerlatta-
riaqalersarpoq. Eqqugaasut eqqar-
saatigissallugit. Inoqatillu ajornar-
torsiutaasa tusagassiutinit pisaria-
qanngitsumik alaatsinaanneqan-
nginnissaat eqqarsaatigissallugu.
Eqqarsaatigineqassapput meerar-
passuit isiginnaaqataasimasinnaa-
sut. Apeqqutaavoq annersaajuma-
tussuseq iternga tikillugu isiginnaa-
gassiarineqassanersoq. Illuatu-
ngaatigulli aamma eqqarsaatigis-
sallugu tusagassiortup naqisimane-
qarani tusagassiorsinnaatitaanera-
nik taaneqartartoq, aammali ilaan-
ni imminut pisussaatinnermik taa-
maannginnermilluunniit taaneqar-
sinnaasartoq. Toqqaannartumik
aallakaatitsinitsigut isiginnaartut
qaaqqusarpagut aallakaatinniak-
katsinni qanorluunniit pisoqas-
sagaluarpat peqataanissaannut.
Taava matussavarput oqarlutalu:
taanna ilissinnut piukkunnanngi-
laq?
Liverpoolip Juventusillu Belgia-
mi unamminerat Danmarks Radio-
mi aallakaatereeratsigu isornartor-
siuisorpassuarnut oqassuunga, sor-
leq qinissanerlugu ajornakusoorto-
rujussuusimasoq. Aallakaatitaq i-
ngerlatiinnarusimavarput, isuma-
qarpungalu aamma eqqartumik aa-
lajangiisimalluta. Isiginnaartut
qaaqqusimavagut arsaattorsuamik
isiginnaaqatigiumallugit, aj oralu-
artumilli allatorluinnaq ittunik an-
nilaarnartorsuarnillu pisoqarpoq.
Aappaatigulli aamma pisimasoq
isikkamik arsaattarnerup oqaluttu-
arisaanerani mumeriarnermullu-
sooq tunngavisussanngorunarpoq.
Taamanimi oqalupput: taamaatto-
qartuaannarsinnaanngilaq. Pi-
ngaartumillu tuluit nunaanni sak-
kortuunik iliuuseqartoqareerpoq.
Europami killermi radiukkut aalla-
kaatitsiviit amerlanersaat assigalu-
git aallakaatitarput ingerlatiinnar-
simavarput, Tysklandimi Killermi
taamaallaat unitsissimavaat, tama-
tumunngali pissutaasimavoq aalla-
kaatitsinerup kipeqattaartumik
aallakaatinneqarnissaata piler-
saarutaareersimanera tunngaviga-
lugu. Uagulli allatorluinnaq ittunik
ajornartorsiuteqasimavugut.
Uanga qularutiginngilluinnarpa-
ra aallakaatitsineq unitsissimagalu-
arutsigu suliluunniit annerusumik
isornartorsiorneqarsimassagaluar-
luta. Maannakkut oqallittoqarto-
rujussuuvoq, ilisimareerneqarsi-
masinnaanngilarli qanoq pisoqaru-
maarnersoq. Unitsissimagaluarut-
sigu oqaatsit suummita atorlugit
isornartorsiorneqarsimassagaluar-
pugut, immaqa uagut kisitta ilisi-
mannittuuniarnerarneqassagaluar-
pugut. Aallaqqaataaniilli aalaja-
ngersimavugut toqqaannartumik
aallakaatitsiumalluta, taava taa-
maaliorpugut. Nalornileraluarsi-
mavugulli.
Tiden er nu kommet.
Og fra mandag d. I. juli 1985
byder vi dig velkommen i
Nuna Bank.
Nuna Bank
— en helt ny bank med
19 års grønlandserfaring.
- Innarluutilinnut
inissiisarfeqartariaqarpugut
Eqqarsartaatsimikkut timimikkullu ineriartornermikkut innarluuteqartut pillugit
Maniitsumi seminareqartut isumaginninnermi naalakkersuisumut Aqqaluk
Lyngemut allagaat ammasut
ISINNAA maani Maniitsumi ma-
jip 1-ianniit 15-iata tungaanut eq-
qarsartaatsimikkut timimikkullu
ineriartornerminni innarluuteqar-
tut pillugit kursusertitsisimavoq.
Kursusernermi suliffeqarfinni/
paaqqinnittarfinnit assigiinngitsu-
Officielt
Under 23. maj 1985 er der i Aktiesel-
skabs-Registeret optaget følgende ændrin-
ger vedrørende »NANOK TRAWL A/S«
af Holsteinsborg.
»NANOK TRAWL A/S« hvis formål er at
drive fiskeri, handel og industri samt der-
med beslægtet virksomhed. Selskabets
hjemsted er Holsteinsborg kommune, po-
stadr. Glahnsvej 11,3911 Holsteinsborg,
Grønland, dets vedtægter er af 29. juni
1984. Den tegnede aktiekapital udgør
1.000.000 kr. fuldt indbetalt i værdier. Sel-
skabets stiftere er: Fiskeskipper Karl Otto
Walther Jensen, Glahnsvej 30, 3911 Hol-
steinsborg, Grønland, fiskeskipper Poul
Kjeldgaard Støvlbæk, Glahnsvej 30, 3911
Holsteinsborg, Grønland, fiskeskipper
Knud Kristensen, Glahnsvej 30,3911 Hol-
steinsborg, Grønland. Bestyrelse: Nævn-
te Karl Otto Walther Jensen, Poul Kjeld-
gaard Støvlbæk, samt fiskeskipper Jesper
Støvlbæk, Kaleqap avk. 10, 3911 Hol-
steinsborg, Grønland. Direktion: Nævn-
te Poul Kjeldgaard Støvlbæk. Selskabet
tegnes af et medlem af bestyrelsen i fore-
ning med en direktør eller af den samlede
bestyrelse. Selskabets revisor: Revisor Pre-
ben Sjørup, Algade 19,7900 Nykøbing M.
Selskabets regnskabsår er kalenderåret.
Første regnskabsår dog 1. januar 1984 -31.
okober 1984.
POLITIMESTEREN I GRØNLAND
Godthåb, den 19. juni 1985
ninngaanniit sulisut ilinniagaqarsi-
masut ilinniagaqarsimanngitsullu
peqataasimapput; kursusernermut
pissarsiaqarfigilluarsimavarput
ajornartorsiutillu assigiinngitsor-
passuit tikittarsimallugit. Tamatu-
map kingunerisimavaa innarluutil-
lit ilaqutaasalu atugarisaannut su-
lissunnneqarnerannullu tunngasu-
nik siunnersuuteqarusulersimanit-
sinnut. Matumuuna saaffiginnip-
pugut isumaqaratta innarluutillit
pillugit suli iluamik anguniagassa-
nik siunertanillu pilersaarusiorto-
qarsimanngitsoq.
Isumaqarpugut aatsaat allatut
ajornarluinnarnerani innarluutillit
Danmarkiliartinneqartassasut. In-
narluutilinnik Danmarkiliartitaasi-
masunik »puiorneqarsimasunik«
arlalinnik ilisimasaqarpugut. Na-
lunngilarput ilaatigut allatut ajor-
nartumik Danmarkiliartitsisoqar-
tariaqartartoq, tassami immikkut
ilisimasallit assigiinngitsorpassuit
Nunatsinni amigaataammata. In-
narluutilik Danmarkimut aallartin-
neqaruni isumakkeerneqassanngi-
laq, uterumaarnissaali sulissutigi-
neqassalluni.
Pingaarluinnarpoq innarluuti-
linnut sulissussisut ilaqutaasuli ilu-
amik ilinniartinneqarlutillu ilitser-
sorneqarnissaat. Innarluutilittavut
maani Nunatsinni nammineerluta
sulissunniarutsigit immikkut misis-
suisarfeeqqanik innarluutilinnut
aalajangersimasunut ilisimaarin-
nittunik sulisulinnik — assersuuti-
galugu tappiitsunut isigiarsuttunul-
lu imaluunniit iluaallertartunut
(epilepsi) — pilersitsisoqartariaqar-
poq. Misissuisarfiit paaqqinnittar-
fiit pioreersut iluanni, assersuutiga-
lugu børnehjemme-mut immik-
koortortatut, pilersinneqarsin-
naapput, imaluunniit immikkut
aaqqissuussanik angerlarsimaffili-
ornikkut. Misissuisarfiit/angerlar-
simaffiit makku isumagisarissa-
vaat: innarluutilik najugarisaani
imaluunniit misissuisarfimmi mi-
sissugarissallugu, sungiusassallu-
gu, sungiusarneqarnissaanut ilit-
sersuusiorlugu; misissuisarfiup su-
linermini ilaqutaasut misissuisar-
fimmiillu innarluutilik qimagunne-
rani sulissussisussai sapinngisamik
akuutinniartassavai, tassami innar-
luutilik sulissussisullu toqqissillutik
suliartik ingerlassinnaaniassam-
massuk. Misissuisarfiup suliassai
allat makkuussapput: innarluutilik
ineriartornerani malittarissallugu
aammalu ilaqutaanut sulissussisu-
nullu siunnersuisartuussalluni kii-
salu innarluutillip sulissunneqarne-
rata unittuunnginnissaa qulakkeer-
simatinniassallugu.
Innarluutillip ineriartorneranut
pingaarluinartuuvoq mikineraniit
sungiusassallugu. Taamaattumik
peqqinnissamut tunngasunik sulia-
qartunut piumasarineqartariaqar-
poq innarluutilik paasineqariarpat
nalunaarutigisassallugu.
Ilaqutariinnut innarluutilinnik
meeralinnit ikiuutitut eqqarsaataa-
sinnaavoq pisariaqartitsinikkut ila-
qutariinnik oqilisaassisussanik
»atorfissaqartitsineq«, taakkulu
aningaasalersornissaat. Taamatut
oqilisaassisussat innarluutilinnut
aammalu meqqanut inuusuttunullu
ajornartorsiutilinnut atorneqarsin-
naapput.
Suliaq annertoqimmat iluamik
akissarsiaqarani sulisussaaleqinas-
saqaaq. Takorloorneqarsinnaavoq
socialpædagogitut oqilisaasussat
akissarsiaqassasut saniatigullu atu-
gassanut, soorlu atisanut, nanger-
nut errorsinermullu tapiinissaq.
Isumaqarluinnarpugut ilaqutari-
it amerlanerusut suliamut taamaat-
tumut tigusiumanissaat naatsor-
suutigisariaqartoq, ilaqutariinni
ningiuusoq uiusorluunniit saniati-
gut suliffeqarani ingerlassinnaap-
pagu. Amerlanertigut taamatut an-
gerlarsimaffinni inissiineq ataavar-
tumik paaqqinnittarfinnut inissii-
nerminngaanniit ajunnginnerusar-
mat.
Pingaartuuvoq inuiaqatigiinni
kinaluunniit imminut atorfissaqar-
tutut misigisimanissaa. Tamatu-
map piviusunngortinnissaa akut-
tunngitsutigut innarluutilinnut su-
lisinnaajunnaarnersiutilinnullu
ajornakusoortarpoq. Takorloor-
neqarsinnaavoq illoqarfinni nuna-
qarfinnilu sannavinnik qulaani taa-
neqartut ornittarsinnaasaannik pi-
lersitsisoqarnissaa. Ilaatigut orni-
guttut ikiligaangata inuusuttunut
sananermut ilinniarfissatut suliffis-
satullu atorneqarsinnaavoq.
Naggataatigut inassutiginiarpar-
put siunissami qaninnermi innar-
luutillit pillugit ataatsimeersuarto-
qarnissaa. Tassanilu siunertaas-
saaq siunissami innarluutillit pillu-
git suut anguniagaassanersut taa-
malu siunissami naammaginartu-
mik inuiaqatigiit akornanni atuga-
qartinneqarnissaat.
Kursusersimasut sinnerlugit
Birgitte Rasmussen
Eva Lyberth
Naja Rosing