Atuagagdliutit - 22.01.1986, Blaðsíða 9

1986
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
9
GRØN LANDS POSTEN
Isumaliutersuut- Kronik
Aalisartut salliullugit
'TF. Radioaviisip ulluni kingullernisukumiisumiksammivaa
^arnminersornerullutik oqartussat misissuisitsinerat kilisaatit
kikkunnit pigineqarnerannut tunngasoq. Misissuinermi qu-
'aarneqarpoq aningaasaliissutit pingajorarterutaannik nuna-
Pavissuunngitsut^ pigisaqarsinnaanerannik malittarisassaq
tematigut eqqortinneqartarsimanngitsoq, ilaqutariillu aalia-
^gersimasut qassikattannguit aningaasaliinerpaasimasut re-
Jenik uuterilluni nioqqutissiornermi iluanaarnartumi.
Qulaarineq tamanna KNAPK-ip aamma AAP-ip aalassaati-
9aat. Tusagassiuutinut oqaaserisami allapput KNAPK-ip siu-
kttaasua Nikolaj Heinrich aamma AAP-ip siulittaasua Jens
Kreutzmann:
»Erseqqissassavarput kilisaatinik piginnittuunermi inatsit
^taatsimut isigalugu ajoquteqanngimmat, eqqaassanngik-
kaanni nunami allamiut 1/3-imik pigisaqarsinnaanérmut pe-
r|arfissinneqarsimanerat. Tamatuma piaartumik aaqqiivigi-
neqarnissaa KNAPK-ip AAP-llu kissaatigilluinnarpaat.
Ullutsinnili ajornartorsiutaalersitsisoq tassaaneruvoq pini-
arnermutaalisarnermullu allagartalersuinermi toqqammavis-
Satut landstingip inatsisiliaa nr. 4, oktoberip 13-ianni 1980-
^aersoq tunngavigalugu aalisarsinnaatitaanermut piniarsin-
^aatitaanermullu allagartat tunniunneqartarnissaat pillugu
nuutissarsiornermut Pisortaqarfiup najoqqutassatut kaajal-
'aasitaa. Taassuma inuit piniarnermik aalisarnermillu inuutis-
Satsiuteqanhgikkaluilluunniit periarfissippai qorsunnik alla-
9artartaarnissamut. Tamatumalu kinguneraa ilaqutariit ataa-
aiakkaat piniarnermik aalisarnermillu inuutissarsiuteqanngik-
kaluartut marlunnik allaat kilisaateqalersinnaasimanerat.
Inatsit pineqartoq saqqummiinnarmalli naalakkersuisunut
naamgittaalliuutigilersimavarput, siunnersuutinillu nassius-
aaqartarsimalluta, ajoraluartumilli ulloq manna tikillugu kuk-
kuneq aaqqinneqarsimanngilaq.«
Maanna tamanna kingumut oqallisigineqalermat isuma-
9arpugut naalakkersuisut tusaanngitsuusaaginnarneq sapi-
■ssagaat saaffiginnissut taamaattoq. Aalisartut qasseeriaqa-
utik saneqqunneqartutut misigisarsimapput maalaarutigi-
Sarsimallugulu namminersornerullutik oqartussat naammat-
turnik illersuinnginnerat aalisartut soqutigisaannik. _
. Tamatuma kingunerisaanik pilersaarutigineqalerpoq I
ln>Jutissarsiortut parteeqalernissaat. Pilersaarut taman- I
na sukattikkiartuinnassaaq naapertuilluarnerusumik pi- W
neqarnissamik aalisartut saaffiginnittarnerat tusaanngit- _
Suusaaginnameqassappat.
Erhvervsfiskere først
'TF. Radioavisen har i den sidste tid beskæftiget sig ind-
9ående med en undersøgelse, som hjemmestyret har foran-
staltet omkring rejetrawlernes ejerforhold. Undersøgelsen
nar afsløret, at reglen om de ikke fastboendes adgang til at
'hdskyde en trediedel af aktiekapitalen ikke altid overholdes,
°9 at få bestemte familier er storaktionærer i det givtige sø-
kogende rejefiskeri.
Afsløringen har fået KNAPK og AAP til at reagere skarpt.
' 'an udtalelse til pressen, skriver KNAPKs formand Nikolaj
Heinrich og AAPs formand Jens Kreutzmann:
»Vi vil understrege, at bestemmelsen om trawlervirksom-
heden stort set ikke fejler noget, bortset fra reglen om, at de
'kke fastboende har mulighed til at eje en trediedel af aktieka-
pitalen. KNAPK og AAP ønsker, at denne regel snart bliver
revideret.
Men det største problem ligger i et cirkulære vedrørende
fiskeri- og jagttegn efter landstingets forordning nr. 4 af 13.
oktober 1980. Cirkulæret giverfolk, der ikke har jagt og fiskeri
aom erhverv adgang til at få grønne tegn. Følgen er, at fami-
'ior, der ikke har jagt og fiskeri som erhverv i dag ejer flere
trawlere.
Siden den her omtale forordning trådte i kraft, har vi gjort
tandsstyret opmærksom på fejlen og har sendt forslag til en
revision. Men desværre er der ikke sket noget den dag i dag.«
Nu da sagen er blevet aktuel igen, synes vi ikke, at lands-
styret længeæ kan lade en sådan henvendelse overhørig. Fi-
skerne har gang på gang følt sig trådt over tæerne og har tit
klaget over, at hjemmestyret ikke varetager deres in- _
teresser godt nok.
Det har nu resulteret i planerne om dannelsen af et er- I
hvervsparti. Disse planer får mere og mere vind i sejlene, V
hvis henvendelser fra fiskerne om mere retfærdighed _
stadig ignoreres.
Oqaatsitsinnik kukkusarnivut
All.: Ulloriannguaq Kristiansen
Tamakku ikilisissinnaagaluarpavut, qaangersinnaagaluarlugilluunniit, meeqqat
inuusuttullu oqaatsitsinnik ilinniartitaanerat piorsarneqarluartuugaluarpat
Naqiterutit nutaanngoriartoqaat.
Nutaanngoriartornerat pisoqqaniit
malittarisimallugu assut alutornar-
poq.
Nutaanngoriartornerat, tassa
nunatsinni, ukiut 40-nngitsulluun-
niit maannamut ingerlavoq.
Naqiterutit nutaanngoriartorne-
rat Kalaallit Nunaanni ingerlaatsip
sukkassusianut takussutissaalluar-
tut ilagaat.
Ilanngullugu oqaatigerusunnar-
poq nutaanngoriartornerat ilutiga-
lugu naqiterinermi kukkusarnerit
assigiinngitsut aamma takkukkiar-
tuaarsimasut. Taama oqassalluni
aappaatigut quianaraluarpoq, kisi-
anni tassa taamaappoq.
Pisoqqat
1947-imi aviisiliortussatut Nuummi
ilinniartunngorama taamanikkut
ATUAGAGDLIUTIT aaqqissui-
suat KRISTOFFER LYNGE ilinni-
artitsisoralugu suleqatigilerpara.
Taamanikkut suli naqiteriviuvoq
maannakkut atuartut sunngiffim-
minni isersimaartarfigisaat Aqqa-
luks Plads-ip (Aqqaluup Narsavi-
aa???) killinganiittoq. Atuagag-
dliutit aaqqissuisuata illup taassu-
ma ilaani allaffia ineerannguaq Ka-
listorfissuarlu marluupparput (Kri-
stoffer Lynge taama taaneqartar-
poq imaannanngitsorsuummat).
lilup sinnera tamarmi naqiterivi-
ulluniiu kakkersaaffiullunilu naqi-
terivimmi suliassanut allanut aam-
ma atorpoq, taamanikkullu suli su-
lipput naqiterivimmi atorfilitoqqat
assigiinngitsut Niels Egede, Johan-
nes Heilmann, Edinger Holm, An-
da Holm ilaallu ilanngullugit.
Taamanikkut suli atorneqarpoq
naqinnerit ataasiakkaarlugit naqi-
tigassanik ilioqqaaneq, ilioqqaa-
sullu tupigusuutigisarpakka isigin-
naaranngikkit uumarilluinnar-
tuummata.
Uumarigaluaqalutik qaqutiguin-
naq kukkusarput. Uanga aviisilior-
nermut ilinniartutut suliama ilagi-
sarpaat kukkunersiuineq. Kukku-
nersiukkakka ilioqqaasunut tunni-
ukkaangakkit iluarsisassat ikittuin-
naasarput, naqinnerillu ataasiak-
kaannguit inissinnerisigut aaqqin-
neqartarput.
Allaaserisat aaqqissuisoqarfim-
mut tunniunneqartut ilioqqaasunut
ingerlateqqinneqartinnagit sooru-
nami aaqqissuisoqarfimmi atuar-
neqaqqaartarput kukkuniiarneqar-
tarlutillu. Kalaallisut allattaasito-
qaq taamanikkut kisimi atugaa-
voq, ilioqqaasullu ulapittaraluaqa-
lutik ilioqqaanerminni kukkunii-
salluinnartarnerannut pissutaaqa-
taalluinnartarportaaq allattaatsi-
mik ilikkarluarsimanerat. Taa-
maattumik aaqqissuisoqarfik ilioq-
qaasullu tamatumani aamma ta-
pertariilluartarput. Aaqqissuiso-
qarfiup arajutsisai kukkunerit ili-
oqqaasut takulertortarpaat, paar-
lattuanillu aamma pisoqartarpoq
Nutaat
1950-ikkut aallartimmata naqiteru-
tit nutarterneqarput. Maskiinat ili-
oqqaatit atulerput. Ilutiga ikinngu-
tigalu Ulrik Lyberth uanga aviisili-
ortutut ilinniartunngornerma na-
laani naqiterivimmi ilinniartun-
ngortoq 1940-kkut naalivinneranni
Danmarkiliartitaavoq tamakku-
ninnga ilinniariartortitaalluni, na-
qinnerillu ataasiakkaat tamarmik
immikkut ilioqqagaasarnerat qaa-
ngiuppoq. Kukkunerit iluarsisassat
ataasiakkaarlugit iluarsineqarsin-
naajunnaarput. Iluarsissagaanni ti-
tarneq tamaat kisianni allaqqillu-
gu.
Piaaraluniinngikkaluarluni kuk-
kunerit nutaat taamaalillutik saq-
qummertalerput, kukkunersiue-
qattaarneqaraluartilluguluunniit.
Maskiinamik ilioqqaassutit ta-
makku siulliit kingorna, tassa ukiu-
ni kingullerpaani, suli nutaaliaane-
rusunik taarserneqarput. Tamakku
ima pitsaatigipput kukkunerit na-
qinnerit ataasiakkaarlugit aaqqin-
neqarsinnaaleqqillutik. Taama
oqassaguma kukkuvallaarunan-
ngilanga.
Kisianni naqitikkat kukkuneqar-
tuarput, tamatumunngali patsisaa-
nerusarunarpoq maskiinami ilioq-
qaassummi tuugassanik naqinner-
nik piaaraluniinngikkaluarluni uni-
uisoortarneq, tuugassaagaluilluun-
niit ilaannik qaangiisoortarneq.
Kisianni
Naqitikkat suulluunniit sapinngisa-
mik kukkuneqatsaaliornissaannut
pingaaruteqarluinnartut, ilami pi-
ngaarutissaqarnerpaat, ilagaat ka-
laallisut allattaatsimik, kalaallillu
oqaasiinik, ilikkarluarsimasuunis-
saq. Tamanna assut pisariaqarpoq
aaqqissuisoqarfinni naqiterivinni-
lu, atuagassiorfinnilumi tamani.
Kalaallit atuagassiortut aviisili-
ortullu, naqitigassanillu ilioqqaa-
sartut, kalaallisut oqaatsiminnik
atuinermut allannermullu kutsi-
manngilluinnartut, ilinniarnermik-
kullu tamatumunnga talorunna-
runnaarsarsimasut, atorfissaqarti-
leruttorpavut.
Taamaattumik meeqqat inuusut-
tullu atuarfiini kalaallisut oqalun-
nermik allannermillu ilinniartitsi-
neq piorsarneqartariaqarpoq.
Piorsaanermullu tunngavissat
pingaarnersaraat oqaasilerineq
(grammatik).
Ilikkaruminartumik allattaasi-
taarnerput immini naammanngi-
laq. Qujanaraluaqaaq amerlanerit
tamatuma kukkujaatsunngortim-
magit.
Tamatumali ilagisariaqarpaat-
taaq paasiuminartunik oqaaseqati-
giiliorsinnaaneq oqaatsinillu ataa-
siakkaanik ilinniartitaaneq.
Taanna kingulleq, oqaatsinik
ataasiakkaanik ilisimasaqarlualeq-
qinnissaq, immikkut sammingaat-
siagassaqqikkaluaqisoq ima oqaa-
tigitsialaaginnarallarlara:
Kalaallisut oqaatsit ataasiak-
kaarpassuit, siulitta siulliarsuillu
oqaatsimikkut imaannanngitsorsu-
it atugaat, nalulerpavut. Tamanna
uanga patsisaaqataasorisarpara er-
seqqissumik paasiuminartumillu
oqalussinnaajunnaarlutalu allas-
sinnaajunnaarnitsinnut.
Naqitikkani assigiinngitsuni
kukkuneqartarnera qaangivinne-
qarsinnaagunanngikkaluarpoq, ta-
mattali piumagutta suleqataaniar-
sinnaavugut »kukkunivissuit«
qaangerneqarsinnaalernissaannut.
Store vogne

»21818«
Døgnvagt
mi nitransport
LIL-FOTO
nutåungitsunik åssiuteicarpit?
agdiisikusugkugkit unga nagsiukit:
LIL-FOTO . AG Box 39 . 3900 Nuuk
agdlisikusutat mingnerpåmik 4x6-itut angitigissariaKar-
pOK. ima angitigissungortineKartarput:
9x13 13x18 18x24 20x25
åssilisikusugkuvit imalunit påsissaKarusugkuvit sujaneiit
normumut 2 34 61.
KalipauteKångitsuinait suliarincKartarput.
FLUGGER MALERVARER
Ring eller skriv til os og vi sender omgående på hurtigste måde —
enten fra vort lager i Nuuk eller direkte fra Danmark. Vi sender
også gerne varekatalog og farvekort som luftpost.
Nuuk Farvelager ApS
Industrivej 9 . Box 295.3900 Nuuk . Telefon 2 33 96
Eneforhandling af Fluggervarer på Grønland.