Atuagagdliutit - 23.04.1986, Blaðsíða 29

^J7J986
ATUAGAGDL1UTIT/GRØNLANDSPOSTEN
29
Qgajjinneq • Debat
Partii nutaaq —
Ulersorlugu
Qssortorluguluunniit
Kori Asser Møller, Maniitsoq
Kortiimik nutaamik pilersitsiniarneq pilersitsisimanerlu
»il/Ungalu tunngasunik oqaatsit saqqummiunneqartut
ers°rlugu assortorlugu« atuartareerlugit
QooseqarfigHaarusunnarput
C^ni,u toqqammavigerusul-
nUuf- Plnia«utut aalisartutullu i-
siuii„SSarsiuteqarneq. KNAPK-mi
parti.a®*uP Nikolaj Heinrichip
aPer m,a P'lersitsisimaneq pillugu
tm, 0rneqarami piniartut aalisar-
mann part''liorniarncra( iluatsissi-
K^>q nassuerutigaa.
n8aan ii- tassaavoQ kalaallit qa-
ataQ 1 Piniartutut aalisartutullu
Uk . ar*aqartumik ilungersorlu-
TaSSulnuutissarsiorlut kattuffiat.
,i£i "Sa*u atanerput nalunngeqa-
qarn ls,su*erpullu allanngortinne-
aaiis„Vl?ni?8'*a(li naak allanittaaq
kattuffeqaraluartoq.
ipjj. nunatsinni piniarner-
tut . lsarnermillu inuuniuteqar-
lat -pIaiPmarsimasut ikittuunngil-
tugaraakkua inuuniarnermikkut a-
saatj ’.saat innuttaasut allat eqqar-
nut 8lssagaanni, oqimaannerpaa-
npa aapPut- Uatsinnullu nutaatut
siftjj^^^lannartutullii misinnar-
Put t °^' kissaatigiuagar-
'erneUniSan*1 unerartitsi-
tl- Taamaalilluni immikkoor-
tortat kattuffittalu anguniagaat a-
junnginnerusmik sulissunneqarsin-
naalissammata. Taamaattumik
KNAPK-p siulersuisuuneri kaam-
mattorusunnarput erseqqinnerusu-
mik siunertarisatik pilersaarutigi-
satillu pillugit ilaasortanut nassui-
aateqaqqullugit. Partiimit nutaa-
mit allanillu partiinit aalisartut pi-
niartullu nutsunneqassappata suli
ularussineq anneruliinnarsinnaa-
voq.
Nunami maani imaannanngitsu-
mik silaannaqarlunilu imartaqartu-
mi, europamiut aningaasarsiornik-
kut periaasiat kisiat najoqqutaris-
sallugu naammanngilaq. Immat-
sinni pisuussutigut uumassusillit
mianersuuneqanngikkunik atupi-
lunneqarunillu kinguaassatsinnut
inuuniarneq oqinnerulernavianngi-
laq. Taamaattumik maannangaaq
sukumiisumik oqallinneqartaria-
qarpoq — tamatumani aamma eq-
qarsaatigaakka naalakkersuisutta
imaani inuutissarsiuteqavissunik
suusupaginnippallaartarnerat.
Atuarfiit suliffigiuminaatsut
All.: Ilinniartitsisunngorniat ilaat
Meeqqat atuarfiini ilinniartitsisussaaleqinersuaq nukillalaarutaasaqisoq suna pillugu
taamaannersoq paasivara sapaatit akunnerini pingasuni misiliilluta sulinitsinni
Ilinniartitsisunngorniartuuvunga i-
linniartitsisutullu atorfeqarusul-
lunga piumassuseqarpunga, nunat-
ta pisariaqartimmagit kalaallit ilin-
niartitsisutut ilinniarsimasut. Su-
naaffali:
Siullermik eqqaalaarusuppara i-
linniartitsisutut ilinnialinnginninni
atuarfeqarfik sullivigilaarsimagak-
ku, atuarfeqarfinnilu pissutsit atu-
agassiatigut oqallinnertigullu ma-
linnaaffigisarsimallugit. Unalu al-
lakkakku misigisimagama atuarfe-
qarfik pimoorussamik oqallisigine-
qartariaqalersoq kikkunnit tama-
nit, tunngavilimmillu aaqqiisoqar-
tariaqarluni.
Sapaatit akunneri pingasuinnaat
atuarfimmiinnerput aallaavigalu-
arlugu isumaliutersorfigerusup-
pakka ulluinnarni atuarfiit anneru-
sut »silaannarilernikuusaat«, taa-
matullu innuttaasut taakkuugalu-
artut illoqarfinni nunaqarfinnilu
assigiinngitsuni atuartut avatangii-
saat assigiinngitsorujussuuneri.
Taamaakkaluartorli assigiipajaa-
mik aaqqissuussamik atuarneq i-
naarneqartarluni »inuussutissar-
siutiginiaraanni«.
Atuarfimmiit atuarfimmut alla-
mut taamatullu ilinniartitsisumiit i-
linniartitsisumut allamut aammalu
atuartumiit atuartumut allamut
pissutsit aamma assigiinngikkalua-
qaat, naak siornatigut assigiinneru-
galuartut, sunnerneqanngikkalla-
ramik.
Atuanngitsoortarnerpassuit
Nuummi atuarfiit arlaanni pimoo-
rullugit oqallisiginiarneqalersut ul-
luni kingullerni tusarsaavoq. Neri-
ussaagut iluaqutaasinnaasumik a-
ngusaqarfiujumaartoq. Aaqqiini-
arsarinerit taamaattut qanoq ki-
nguneqarluarsinaatiginersut nalor-
ninaraluarpoq, ajornartorsiummi
nunatsinni illoqarfinni nunaqarfin-
nilu annerni nalinginnaagaluttuin-
narunarmat. Meeqqat atuarnissa-
minnut ornigisaqannginnersuat ar-
laannik peqquteqarsimassaaq.
Meeraq aperigaanni sooq atuari-
artorusuttannginnersoq, ilimagisa-
riaqarpoq akissutissarpassuaqassa-
soq. Soorlu ilinniartitsisup qallu-
naajunera, ilinniartitsisup nuan-
niinnera, atuaqatit naalannginner-
sui, sinnarlussimaneq, atuakkerisi-
mannginneq allarpassuillu.
Meeraq ullaakkut atuariartorlu-
ni anigaangat angajoqqaat isuma-
qanngitsoortarunanngillat atuar-
fissani tamaasa atuarfigiartorai. A-
merlaqaalli angajoqqaat meeqqa-
minnit siulliullutik ullaakkut suli-
artortariaqartartut, taamaalillutil-
lu atuartuutimik nakkutiginissaa-
nik ajornakusoortitsisut.
Aamma puigorneqassanngilaq
meeraqarmat nakkutiginnittartu-
nik angajoqaalinnik, atuarfimmili
pissusiulersunit kalluarneqarsima-
sunik. Taamaakkaluartorli aaqqee-
qataarusullutik nukissaqanngillat.
Atuarneq »pinnguarnertut«
ingerlanneqarpoq
Misilitsinnermili misigisakka uter-
figeriarlakka. (Nuummi atuarfiup
aqqa taarusunngilara). Atuartut
angajulliunerusut malinnaaffigaa-
vut, uagut ilinniartitsisunngorniat
pingasuulluta. Tupinnartorpassua-
qarporlu, allaat tusartarnikuugalu-
arlugit upperineq ajukkatsinnik.
Qanorli inuup ukiut 10-15-it miss.
matuma atuarsimasup iserfigigalu-
arunigit.
Nikassaananga oqarsinnaavu-
nga inuusuttuarartatta atuartarne-
rat »pinnguaasannertut« ingerla-
lersimasoq. Amerlanertigut atua-
qatigiit tamarmiusanngillat, eqqis-
siveeqaat, nallinnaqaallu sullitassa-
gut taama tarnimikkut eqqissiviitsi-
gimmata. Imaanngilaq eqiasuttor-
suusut, silassorikkaluaqaat, ilik-
kajaqaat pikkoriffeqaqalutillu.
Eqqarsariallaqqissuupput, atuarti-
taanerliuna perorsaanerlu (meeq-
qerivinni) nunamit allamiit eqqu-
tiinnagaammat taamatut kinguni-
piloqartoq, qularnanngitsumik.
Robert aamma H.C. Petersenip
isumaliutissiissutiliaat atuagaa-
rannguaq »Inuiaqatigiinuku qanoq
ittut pilersinniarigut« sammineqar-
nerulertariaqarpoq. Atuarfiillu pi-
aartumik allanngorsavigineqartari-
aqalerput! Taamatummi ukiorpas-
suarni ingerlatsisoqarsinnaanngi-
laq. Nunaqarfinni atuartut atuar-
nerminnik nakkutiginnilluartut i-
linniartitsisussaaleqipput, akerlia-
nik illoqarfimmiut ilaat atuarfim-
minnut orniguppiarneq ajortut qal-
lunaatut oqaluttaramik atorfinis-
sinnaasutut isumalluutigineqartar-
put.
Ukorsiiaa, arlaannik ajortoqar-
poq aaqqeriartigu!
Atuakkiaq — ajortoq?
Pitsak? — Naammaannaq?
UUoriannguaq Kristiansen
Kojaallit namminneq atuakkiaat saqqummersartut qujanartumik amerliartorput.
Oortarpigit? Qanoq isumaqarfigisarpigit? Isumaliortarpit illit taakkunannga
Mtsa,
Pr
onerusumik atuakkiorsinnaagaluarlutit?
^■nnaq ima nalunaarlanga:
t(,a anSa atuakkiaq sunaluunniit a-
Hjj • ra nammineerlunga sooruna-
rUs *ammarfigerusuttarpara nalile-
s°orlv Ugu*u' A,lat naliliineri
taa ,a'armi soqutigisarpakkat-
isUm SUm'8innagassaanngitsutullu
•Pik a<*ar^'8'sarlugit, pingaartu-
San-.I*.anSa nammineq naliliininnut
ayi'ullugit.
a„ ^^Qutaatitamali uannut pi-
Peqarnersar'sarPaat uan8a nammi-
qaa ataagaq sunik pissarsiffigisin-
t]an eriga. Tamanna pingaarluin-
AtnUKU^ ^ang^i isumaqarfigaara.
Pia.■ kiaq sunaagaluarluunniit ta-
aa uannut namminermut
sar 1113 oqariartuuteqartutut tigu-
0qaara- Apeqqutaaginnartarpoq
na„nartuutaa taanna suatungaani
j^arissaneriga.
la:a maqa titarnertaat ilaanni aa-
seJan®e_rsimasumi? Immaqa oqaa-
^'giinni ataatsini?
'Pim Ua®a<^ ataatsimut isigalugu
5rDnac*a qasunaraluartoq, suullu-
sa ^.'Pngikkaluartoq, taama nas-
n r**geriarlugu asuliinnaajun-
aartarpoq.
tu |aamaattumik atuagaq pisiaq a-
Pu eraanni maanaannakkut kip-
$u tar>aqanngilaq suulluanngit-
Sorigaluaraanniluunniit.
Kinami peqqusigami qasunaat-
suinnarmik inuussasugut aqqute-
qassasugullu? Atuakkat aamma
taamaapput.
Oqariartuutaat allaat ilaanni aat-
saat nassaarineqarsinnaasarpoq
»titarnerisa akornanni«.
Atuakkiortoq kisiat piumaffigi-
nagu atuartoq aamma imminut pi-
umaf figisussaavoq.
Atuakkiussagaanni
malittarisassaqarpoq
Kisianni soorunalimi atuakkiaq su-
naluunniit allanneqartussaavoq
malittarisassalimmik.
Malittarisassat tamakku allassi-
masuunngillat, allassimasuusaria-
qaratillu. Sooq?
Tassa atuakkiortup nammineq
pigereermagit, ilumini. Taamaattu-
mik ajoqersuussissutigineqarsin-
naanngillalluunniit. Inuup nammi-
neq inuunermini misilittakkamigut
pigiliukkiartuaarlugillu ilikkariar-
tortarpai.
Uanga nammineq paasisakka
taamaapput, imminut ilisariniar-
tarnikkut, atuakkiortunillu allanik
(immaqa oqaloqatiginngikkaluar-
lugilluunniit) ilisarsiniartarnikkut,
tassa atuakkiaat taalliaalluunniit a-
tuarlugit.
Isumaqarpungalu inuk kina-
luunniit atuakkiortunngorsinnaal-
lunilu taalliortunngorsinnaasoq,
allassinnaaginnaruni allaatissaqa-
runilu pappiarassaqarunilu.
Unanga nammineq makku im-
mikkut tunngavissatut pingaarti-
tassaatittarpakka: 1. Atuakkiortup
nammineq paasilluareersimassa-
vaa suna atuakkiariniarini ima-
luunniit taalliariniarini. 2. Tassu-
ngalu uiggiullugulusooq: Suna tu-
naartariniarini.
Tassa: Tunngavissi aalajngereer-
lugu tassanngaanniit orninniakka-
ni, atuartissaminullu ornitsinniak-
kani, suusoq sumiittorlu paasereer-
simaniartariaqarpai allaaseriniak-
kani aallartitsinnagu. Aallarfimmi-
niit tikiffiginiakkaminut aqqutissi
tassa nalunaarsoreersimassavaa.
Taamaalioreersimaguni qanoq
allaaserinissaanik nalorniunnaa-
reersimassaaq. Oqaasissai »puilal-
luarnerussapput«, oqaaseqatigiili-
aalu paasiuminartuullutik.
Qulequttami, qulequttallu atin-
nguani, apeqqutit taakkualu tun-
ngavigalugit uanga isumaliutersuu-
tikka qanorluunniit isumaqarfigi-
galuarukkit tikkuarniagaat unaa-
voq:
Atuakkiortut atuakkiaallu inuia-
qatigiinni pinngitsoorneqarsin-
naanngitsigaat.
Taamaattumik atuakkiat taalli-
allu saqqummersartut pisiarineqar-
luartaqqunaqaat.
Tassaniippoq suleqatigiinneq a-
tuakkiortup atuartullu akornanni.
Atuakkiortoq sulilussinnassan-
ngilaq atuartarteqarluaruni. A-
ngajoqqaat namminneq atuagarsi-
sarnermikkut atuartarnermikkullu
qitornatik sunnerlisigik atuaruma-
tuunngortillugit. Atuarfiillu ilinni-
artuminnut aamma taamaaliorlik.
Atuagaateqartuaraanni eriaga-
lugit paarisanik qaqugorsuarmut
tigoriataagassaajuart arput.
Aningaasaq tamakkununnga a-
tugaq atulussinnagaanngilaq, taa-
maattumillu naleerutinngisaannar-
luni.
Store vogne

»21818«
Døgnvagt
minitransport
er kvalitet.

SAKO HUNTER ■verdens letteste jagtriffel.
Nyt anatomisk skæfte, samt lavere
lobsvægt, gør SAKO til verdens
letteste seriefremstillede jagtriffel.
.Importør: Simonsen s nielsems 01 78 3311
- specialkatalog kan bestilles!
----------------------^rø^JAGT